Kananpoikia hakemassa..Saaren eteläpäässä keväällä vielä jään kahlitessa järveä, mutta veneelle oli jo väylä.
En vielä saanut tulla mukaan veneeseen, vaan odottelin kiven päällä rannassa jännittyneenä..ja pian kasvatus-isäni käveli veneelle litteä pitkulainen laatikko muassaan.Sieltä kuului moninainen sirkutus..
Ja niinhän siinä kävi, että minä tipahdin veteen, ja kastuin.Vesi EI ollut lämmintä, ja tulipa isälle kiire vetää vene puoshaalla kahta puolta jään reunaan tarttuen..
pääsin vedestä ihan itse ylös, mutta voi sitä huutoa!!!
Tulomatkasta en muista mitään, mutta tuvan lattialla oli häkki jonka yläpuolella lämpölamppu kananpoikia varten, eläimet hoidettiin hyvin koska ne antoivat meille ruokaa..se oli siihen aikaan keväällä 1957...ne vuodet haluaisin elää tuhat kertaa uudelleen ja ottaa sinne teidät kaikki mukaan!
Vielä kertoisin pienestä pärekorista, jossa oli eläviä särkiä..minun oli määrä kantaa kori kotiin..ei siitä tullut mitään..pelko voitti!
Tämä ei tullut runomuotoon, onpahan pieni mietelmä/kertomus!
Jo joutui armas aika!Maan päällä paikka yksi ON!
Pieniä
mikkis-100
5267
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ja sain tarttumakohdan lauseesta "...mutta veneelle oli jo väylä". Lähestyn siis runollisesti. Toivotan kauneinta kevättä. Lämmöllä -parta - - - Veneelle oli jo väylä. Sinä vuonna myöhässä oli kevät sen askelten kumu vuorten takaa kuului leyhähdyksenä kasvien tuoksua aamuisessa tuulessa kun ensimmäistä kertaa huomisen edessä palelin ytimeeni saakka Mutta sinun veneellesi oli väylä Vanhempien kasvot sulkeutuivat hymy oli vain naamio jonka paljastavissa uurteissa asuivat tuhannet sanomattomat pelot Äkkiä ymmärsin että kaikki keväät ovat olleet kuin unta ja kauneimmat kesäni pelkkää unta Jäin vaille vastausta ja palelin Kysymysteni kanssa jäin vaille vastausta ja palelin Mutta sinun veneellesi oli jo väylä Kodin oven suljin takanani avasin sylini maailmalle lämpö virtasi jäsenteni kohmeeseen heräsin elämälle Käsivarsien hellyys kaupunkien huumaava virta viimeinkin olin täynnä oikeata kesää olin päässyt vuorten taakse Löysin tien itseeni kehitin itseäni opiskelin ja etenin uralla vuosien saatossa Elämää! Kuitenkin jokin minussa itki salaa ja muutamana tähdettömänä yönä heräsin huutooni Enkä huomannut että sinun veneellesi oli väylä Kaupunkien humina tympäisi liian usein vaihtuvat käsivarret rakkautta vakuuttelevat liikkeet yön pimiössä kehittivät irvokkaita varjokuvia jostain mikä olisi voinut olla hyvää Minä kuuntelin lasten naurua kuuntelin lintujen laulua helkkyvissä puissa muistelin lapsuuteni kesäaikoja ja ja kaikissa niissä oli jotain kaunista kyllä Riittämätöntä kaunista mutta riittämätöntä Rakkaani Ja kaiken aikaa sinun veneellesi oli väylä Yksin Tuulta vasten jäätyneen sydämeni pettyneen sydämeni kanssa istuin kaukaista rantaa tähyten ja vierelläni istui useita laillani elämään pettyneitä Monet heistä lähtivät ylittämään jäätynyttä merta täynnä uhmakkaita unelmia rakennettuja karttoja vajosivat hyiseen avantoon putosivat loputtomiin railoihin Kuulin tuhansien sanovan meren yli ei ole tietä jään tuolla puolen ei oikeastaan edes ole mitään vain tyhjää Kuitenkin oli olemassa jäähän avattu väylä Ja vielä kerran kuuntelin kaikkea mikä elämässäni oli ollut kauneinta puhtainta Ja vaikka ne eivät riittäneet tyydyttämään sisimpäni syvintä ja salaisinta kaipausta Jokin niissä ja niiden läpi kertoi sinusta herätti ymmärrystäni hiljaa Kuulin Ja kohotin katseeni ja huomasin jotain mikä meiltä oli jäänyt elämämme kohinassa näkemättä Jäähän avattu väylä Seisoit syli avoinna hymyillen kutsuit luoksesi olit ollut siinä kaiken aikaa ja sinun katseestasi säteili loputon hellyys Armo ja totuus Kaikkien rakkaitteni rinnalla tai pitäisikö sanoa paremminkin että niiden yläpuolella olet rakkain Ja kanssasi kaikki muukin tulee niin ihmeellisellä tavalla rakkaaksi eivät ne enää ole epäjumalia joihin pakenin sinua Minä sitoudun hyvyyteesi Hirvittävien jäiden läpi olet tullut pahat tekoni ovat repineet otsasi verille mutta haavoistasi säteilee kirkkaus uusi elämä avautuu lähelläsi Niille jotka sitoutuvat hyvyyteesi Ja nyt minä tiedän että veneelle on olemassa väylä Sinä tulit luokseni ikuisena toivona kaukaiselta rannalta ja sinun kanssasi kerran jätän hyvästit kaikelle täällä veneen lipuessa kaukaista rantaa kohti en pelkää en pidä kiinni maailman rannasta en vapise Kanssasi elän ja kanssasi kuolen kiittäen ja ylistäen sinua siitä että ilman omaa ansiotani näytit minulle väylän teit kelvottomasta arvollisen Rakkautesi synnyttää rakkautta eikä mikään voi enää saada minua luulemaan ettei kaipaaville sieluille olisi väylää jäätyneen meren läpi Jos vain kuulemme Jos vain uskaltaudumme Omat suunnitelmamme kultaiset haaveet ja kartat todellisen käsiin luovuttaen sitoutua Häneen joka on itse Elämä kaiken elollisen alkuperä ja salaisimman kaipauksemme tosi kohde Kristus Sydänten jäähän avattu väylä [hyvää äitienpäivää Mikkikselle - ja kaikille maailman äideille]
veneelleni väylän näyttää, onko meillä sama luotsi..aivan omaa elämääni luin..osan suruksi puin...tunsin itseni sinuksi.........elämän tuskaa ja tulta...edessä rauhainen maa ja multa, ruumiimme levätä...sielumme noustessa tuonelaan..odottamaan ikuisuutta, ja taivaan ihanuutta!
mutta tein tarinan... ja kun katson tarinaa, totta, on siinä paljon omaakin... Paitsi että uraa minulla ei ollut. Nuoruuden "parhaat vuodet" meni päihteidenkäyttöä "opiskellessa" ja kun siitä selvisin oli edessä viisitoista vuotta yksinhuoltajaisänä kunnes poika kasvoi aikuiseksi, mutta täytyy sanoa että ne olivat tavattoman rikkaita vuosia, oikeastaan viimeiset 20 vuotta eli siitä asti kun sydämeni aivan käytännössä oppi mitä merkitsee, että Hän on avannut väylän. Ja vaikka rauhan maa konkreettisena paikkana on siellä jossain, hengellinen ulottuvuus mitä taivaaksi kutsutaan ja mihin joskus muutamme, kun henkilökohtainen lähdön aika tulee jne., niin nyt elämme tässä ajassa ja Hän on taivas jo nyt eläville sydämille... rauha ja kirkas ilo. "Pyhä, rakas Jumala ja Herramme Jeesuksen Kristuksen Isä! Ja meidän Isämme! Kuinka Sinä rakastatkaan ihmislapsia! Kuinka Sinä olet minua kurjaa, köyhää syntistä rakastanut, elähyttänyt ja virvoittanut Pojassasi Jeesuksessa Kristuksessa! Sinä tahdot asua minussa - Sinä jäät olemaan minussa ja minä Sinussa. Miten läheinen Sinä oletkaan minulle ja minä Sinulle! Minä saan täyttyä kaikella Jumalan täyteydellä (Efes.3:19). Enkö sinua rakastaisi kaikesta sielustani, kaikesta sydämestäni ja kaikesta voimastani? Oi, anna minulle tämä rakkaus! Salli minun tulla kokonaan rakkaudeksi, niinkuin Sinä kokonaan rakkautta olet! Anna minun tuntea Sinun läheisyytesi yhä syvemmin, yhdistyä Sinuun yhä lähemmin! Älä anna minkään erottaa minua Sinun rakkaudestasi! Säilytä minun sydämeni itsellesi iankaikkiseksi asunnoksi! Vedä minun henkeni niin lähelle itseäsi, että vain Sinua rakastan, vain Sinussa riipun kiinni ja pidän arvottomana kaikkea muuta paitsi Sinua; että näkisin kaikessa vain Sinut, kaiken Sinun tähtesi tekisin ja kärsisin, jotta Sinä olisit minulle yksi ja ainoa! Sinä, minun sydämeni Jumala! Sinä minun osani iankaikkisesti! Amen." Johannes Gossner (1773 - 1858).
Turvallista jatkaa..matkalla tällä..ei aina tie ollut siloinen, ne viettelykset monet opiksi kutsutaan, satuttivat pientä tyttöä, mutta olin kovapäinen.Olen juossut henkisen Amokin.Siitä myöhemmin, Herran Rauhaa sinulle Aitiparta...
On asioita joita ymmärretään sanoittakin. Siksi, halauksin -parta.