Äitini on liki 80-kymppinen leski. Mielialat hänellä vaihtelee päivittäin ja välillä jopa tunnista toiseen. Hän on aina ollut hyvin teatraalinen ja ymmärtänyt hyvin draaman mehevyyden, mutta nyt se alkaa olla melko rasittavaa. Pari viikko sitten hän ilmoitti, että hänellä ei sitten ole mitään vastaanottoa äitienpäivänä. Samanlaisen ilmoituksen hän teki tässä vuosia sitten ja kun sitä pari viikkoa siinä vehdattiin ja hän itsepäisesti pysyi kannassaan, emme sitten menneet. Jälkeenpäin hän kuitenkin oli surullinen, kun kukaan ei tullut ja totesi, että ei hän lapsiaan tarkoittanut. Ketäköhän sitten, kun ei sinne ketään muuta ollut menossakaan - ei ole ikinä muut käyteet. Ymmärrä tässä nyt sitten, mitä pitäisi tehdä. Silloin vuosia sitten kävimme me lapset laittamassa kukkalaitteen oven taakse ja nyt olemme tänään etukäteen toimittaneet sinne äitienpäiväkukat ja lahjat. On tällaista muutakin pompottelua eri asioiden kanssa. Viimeksi pari päivää sitten tulin perusteellissti haukutuksi erilaisista elämäni valinnoista. En osaa enää loukkaantuakaan, kun ajattelen, että vanhahan tuo äiti alkaa olemaan. Jälkeenpäin hän sitten aina soittelee ja itkee, kun tuli taas sanottua mitä ajattelee. Enhän minä saata sanoa, että aikuinen ihminen ajattelee kyllä ensin eikä kaikkea tarvitse suustaan päästää mitä ajattelee. Onko äiti tulossa vanhuudenhöperöksi? Lääkäriin hän ei suostu, kun hänellä on vahva usko, että lääkärit vain määräävät turruttavia lääkkeitä ja kaikki vanhukset joutuvat vanhainkodin vaippaosastolle. Miten tätä vanhusta voisi/pitäisi auttaa? Olisin todella kiitollinen auttavista vastauksista.
En ymmärrä äitini käytöstä
23
3983
Vastaukset
- mummo -47
Aika tyypillistä tuon ikäisen käytöstä; ennestään teatraaliset eleet vain lisääntyvät ja oikuttelu myös. Voi olla pelkkää ikään kuuluvaa, mutta mahdollista on myös alkava Alzheimerin tauti tai jotain muuta sairautta, diabeteskin muuttaa käytöstä. Olisi hyvä, jos saisitte hänet jollain konstilla "juonittua" lääkärin vastaanotolle, mutta ensin voisit keskustella äitisi kotikunnan vanhustyön henkilöiden kanssa. Heiltä saisit käytännön neuvoja miten menetellä; he voisivat esim. kutsua hänet vastaanotolle tai tekisivät sinun kanssasi kotikäynnin äitisi luo. He osaisivat arvioida hänen tilanteensa ja onko hän millaisen avun tarpeessa. He osaisivat selittää äidillesi asian ammattimaisesti, ilman tunnelatausta, joka omaisilla on, joten hän olisi ehkä "vastaanottavaisempi". Ei kannata olla tietääkseenkään kiellosta tulla käymään äitienpäivänä tai mistään haukkumisista; menkää vain porukalla käymään ja olkaa kuin ette kuulisikaan jos tulee jotain arvostelua. Ei hän sitä ilkeyttään tee. Tunnen monia vanhuksia, joiden käytös on muuttunut erilaisten sairauksien vuoksi. Esim. äidilläni todettiin n. 2 vuotta siten Alzheimerin tauti. Hän oli aiemmin oikein perujärkevä ja rauhallinen, alkoi sairauden myötä kiukutella ja vastustaa ihan kaikkea. Muistisairaat monesti ovat vielä tosi ovelia salaamaan muistivaikeudet eritoten omaisilta, jos he eivät tapaa joka päivä. Näin oli äitinikin tapauksessa, huomasin vasta muun asian yhteydesssä miten huono muisti hänellä oli. Hän sai diagnoosin myötä asianmukaisen muistilääkityksen, joka on auttanut ja tasannut käytöstä olematta "turruttava". Se ei siis ole rauhoittava tai mielialalääke, vaan muistisairauden etenemistä hidastava. Tsemppiä ja hyvää äitienpäivää!
- keskimmäinen
Äidilläni on Alzheimeri. Se vei enonkin. Ikävintä on sairauden aiheuttama ilkeys joka tulee esille kotiväen parissa. Ulkopuoliselle hän jaksaa vielä esittää iloista ja ystävällistä. Tuittuilu ja mielenmuutokset ovat alkuaskelia, äkkiä lääkäriin! Äitiäni ei saatu ajoissa, vasta kun hänen siskonsa ja serkkunsa kuolivat aivoverenvuotoon saatiin äidin pää kuvattavaksi ja muihin tutkimuksiin. Nyt äiti sanoo lopettavansa lääkityksen kun tukka lähtee. Tukkahan meille naisille on joskus tärkeämpi kuin aivot.. Äiti on alkanut haihtua, muuttua muuksi kunnes katoaa.
- mummo vm. 1953
Joku tuossa kehoitti ymmärtämään. Minun mielestäni ei tarvitse mennä mukaan tuohon teatraalisuuteen, vaikka toinen olisi kuinka vanha. Ole vain oma itsesi. Voit sanoa suoraan, että ei tässä tiedä mitä tehdä kun käsket ja kiellät. Ei vanhuus oikeuta terrorisoimaan - niinkuin ei lapsuuskaan. Voi verrata tilannetta siihen, jos pikkulapsi tai murkkuikäinen yrittää pomottaa. Huomiota voi hakea ja saada muutenkin kuin manipuloimalla ja vanhus voi tuntea olonsa turvallisemmaksikin kun aikuiset lapset käyttäytyvät niinkuin aikuisten pitää. Että tämmöinen mielipide eräältä monen lapsen äidiltä, jonka oma äiti on 79 v ja ihan ok, mutta isävainaja oli varsinainen manipulaattori.
- kotikäyntejäkin!
ja tuttavana kun esittelet...ei ole niin kova kynnys...tutuhan voi olla ammatiltaan vaikka mitä! Lääkäri huomaa ihnon väristäkin jos on jottai pielessä! Tai jos meet kotihoidon ohajaajan kanssa, voitte tehä sen minibrain testin! tai tämän http://www.tohtori.fi/?page=6510432 pitää olla ovela, kuten hekin ovat!
- että eihän sinne
kotikäyntejäkin! kirjoitti:
ja tuttavana kun esittelet...ei ole niin kova kynnys...tutuhan voi olla ammatiltaan vaikka mitä! Lääkäri huomaa ihnon väristäkin jos on jottai pielessä! Tai jos meet kotihoidon ohajaajan kanssa, voitte tehä sen minibrain testin! tai tämän http://www.tohtori.fi/?page=6510432 pitää olla ovela, kuten hekin ovat!
kukaan muukaan ollut tulemassa. Luulisin että se käyttäytyminen johtuu yksinäisyydestä. Olen 77 vuotias ja huomaan että kun tyttäreni "harvoin" tulee käymään niin jostakin syystä tulen hyökkäävälle tuulelle kun tulee mieleen ne monet käynnit joita hän perui nuorempanakin kun oli muita kivempiä menoja. On usein vaikea puhua suoraan asioista jotka mieltä painaa. Ehkä häntä myös väsyttää vieraiden palveleminen. Itse alan väsyä kaikesta järjestelystä ja työstä mikä liittyy juhlien organisointiin. Mieluimmin lähtisin ulos syömään.
- tähtikala*
Älä sinä sekoita lapsia ja vanhuksia keskenään. Vanhukset ovat elämänsä eläneet, eikä tässä tapauksessa ole kysymys mistään alkavasta taudista vaan, hänellä on liian vähän menoja. Hän on ahdistunut yksinäisyyteen ja kaverin puutteeseen.
- tähtikala*
että eihän sinne kirjoitti:
kukaan muukaan ollut tulemassa. Luulisin että se käyttäytyminen johtuu yksinäisyydestä. Olen 77 vuotias ja huomaan että kun tyttäreni "harvoin" tulee käymään niin jostakin syystä tulen hyökkäävälle tuulelle kun tulee mieleen ne monet käynnit joita hän perui nuorempanakin kun oli muita kivempiä menoja. On usein vaikea puhua suoraan asioista jotka mieltä painaa. Ehkä häntä myös väsyttää vieraiden palveleminen. Itse alan väsyä kaikesta järjestelystä ja työstä mikä liittyy juhlien organisointiin. Mieluimmin lähtisin ulos syömään.
se viisain porukasta joka osasi vastata tähän oikein. Minäkin meinaan samaa kuten sinä. Äitini on 90 joten olen käynyt nuo kaikki läpi hänen kanssaan. Olen aina kärsivällinen, puhun vain iloisia asioita hänelle ja olen järjestänyt hänelle menemistä ja vieraita jotka passaavat itse, itsensä ja äitini samaan laskuun. Vieläkin äitini pelaa kortteja ja käy ulkona ilman rollaatoria. Lääkäri ehdotti ajat sitten mokoman kärryn ottamista. Mutta niin vaan äitini kävelee suoraryhtisenä mutta hitain askelin.Hän sanoi eräänä päivänä olevansa valmis nukkumaan ikiuneen. Naurahti katsoen minuun, muttet sinä anna minun häipyä.. Miten hyvin arvasit vastasin.
- lounaalle,
jollaisia äitienpäivinä järjestetään ravintoloissa. Jospa hän vain ei itse enää jaksaisi teille vastaanottoa järjestää. Niin me teimme joskus, kun kävimme äitiä tervehtimässä.
- pilvi*
sen vuoksi hän purkaa sen lähimpiinsä.Kas kun muita ei ole! Hoidin anoppini 90 vuotiaaksi asti,joten aivan tuttua . Vanhus on kuin lapsi siinä mielessä,että ,kun auktoriteettini astui esiin. Mutta toki,viekää nyt äiti ulos syömään joskus ilman äitienpäivääkin!!!
- mummo-55
kuinka monesta kutsusta hän on kieltäytynyt vuosien mittaan. Nytkin tämä vastaanoton peruttamisilmoitus tuli samassa rytäkässä, jossa me olimme kyselleet hänen halukkuuttaan hemmottelupäivään kylpylässä. Olisimme voineet ottaa tyttöjen kesken erilaisia rentouttavia hoitoja ja päälle syödä oikein makoisat pöperöt - meidän lasten kustannuksella tietenkin. mutta eipä kelvannut. Tulevaisuus pelottaa. Jos tuo käyttäytyminen vielä tulee rajummaksi niin jossain kohtaa minulta menee päre. Ihan kaikkea minäkään en sentään jaksa kuunnella. Täytyypä miettiä vielä tuota kunnan vanhustenhoitoa. Jos sieltä saisi jotakin apua. Lääkäriin äitiä ei kyllä saa eikä lääkäri tee kotikäyntejä, kun ei äidillä ole mitään sellaista vaivaa ainakaan vielä diagnosoitu, jolla käyntiä edellyttäisi. Kiitos teille, kun jaksoitte lukea huolenaiheeni ja kertoilla näkemyksiänne.
- N-N-N
mummo-55 kirjoitti:
kuinka monesta kutsusta hän on kieltäytynyt vuosien mittaan. Nytkin tämä vastaanoton peruttamisilmoitus tuli samassa rytäkässä, jossa me olimme kyselleet hänen halukkuuttaan hemmottelupäivään kylpylässä. Olisimme voineet ottaa tyttöjen kesken erilaisia rentouttavia hoitoja ja päälle syödä oikein makoisat pöperöt - meidän lasten kustannuksella tietenkin. mutta eipä kelvannut. Tulevaisuus pelottaa. Jos tuo käyttäytyminen vielä tulee rajummaksi niin jossain kohtaa minulta menee päre. Ihan kaikkea minäkään en sentään jaksa kuunnella. Täytyypä miettiä vielä tuota kunnan vanhustenhoitoa. Jos sieltä saisi jotakin apua. Lääkäriin äitiä ei kyllä saa eikä lääkäri tee kotikäyntejä, kun ei äidillä ole mitään sellaista vaivaa ainakaan vielä diagnosoitu, jolla käyntiä edellyttäisi. Kiitos teille, kun jaksoitte lukea huolenaiheeni ja kertoilla näkemyksiänne.
Minun mielestäni lääkärissä käynti olisi tärkein ja ensisijainen asia. Nyt on laitteet jolla aivotoimintaa voidaan kuvata ja saadaan Alzheimer selville melko pian, lääkitys tärkeämpää kuin lounaat tai vierailut. Vanhukselle itselleenkin on vaikeaa tuo mielialojen äkillinen vaihtelu.
- tähtikala*
viisaita vastauksia...
- tähtikala*
mummo-55 kirjoitti:
kuinka monesta kutsusta hän on kieltäytynyt vuosien mittaan. Nytkin tämä vastaanoton peruttamisilmoitus tuli samassa rytäkässä, jossa me olimme kyselleet hänen halukkuuttaan hemmottelupäivään kylpylässä. Olisimme voineet ottaa tyttöjen kesken erilaisia rentouttavia hoitoja ja päälle syödä oikein makoisat pöperöt - meidän lasten kustannuksella tietenkin. mutta eipä kelvannut. Tulevaisuus pelottaa. Jos tuo käyttäytyminen vielä tulee rajummaksi niin jossain kohtaa minulta menee päre. Ihan kaikkea minäkään en sentään jaksa kuunnella. Täytyypä miettiä vielä tuota kunnan vanhustenhoitoa. Jos sieltä saisi jotakin apua. Lääkäriin äitiä ei kyllä saa eikä lääkäri tee kotikäyntejä, kun ei äidillä ole mitään sellaista vaivaa ainakaan vielä diagnosoitu, jolla käyntiä edellyttäisi. Kiitos teille, kun jaksoitte lukea huolenaiheeni ja kertoilla näkemyksiänne.
kun teitä on monta niin voisitte järjestää äidillenne enemmän ulkoilemista vuorotellen. Ja samalla käyttäydytte hänelle määräävästi mutta ystävällisesti. Älä anna periksi kun haluat jonnekkin mennä hänen kanssaan hae hänen vaatteensa ja auta pukemisessa. Pakota hänen tekemään kuten sinä haluat. Selalinen ihminen on pakotettava toimimaan joka on itse ollut voimakas aikoinaan.
- keskimmäinen
mummo-55 kirjoitti:
kuinka monesta kutsusta hän on kieltäytynyt vuosien mittaan. Nytkin tämä vastaanoton peruttamisilmoitus tuli samassa rytäkässä, jossa me olimme kyselleet hänen halukkuuttaan hemmottelupäivään kylpylässä. Olisimme voineet ottaa tyttöjen kesken erilaisia rentouttavia hoitoja ja päälle syödä oikein makoisat pöperöt - meidän lasten kustannuksella tietenkin. mutta eipä kelvannut. Tulevaisuus pelottaa. Jos tuo käyttäytyminen vielä tulee rajummaksi niin jossain kohtaa minulta menee päre. Ihan kaikkea minäkään en sentään jaksa kuunnella. Täytyypä miettiä vielä tuota kunnan vanhustenhoitoa. Jos sieltä saisi jotakin apua. Lääkäriin äitiä ei kyllä saa eikä lääkäri tee kotikäyntejä, kun ei äidillä ole mitään sellaista vaivaa ainakaan vielä diagnosoitu, jolla käyntiä edellyttäisi. Kiitos teille, kun jaksoitte lukea huolenaiheeni ja kertoilla näkemyksiänne.
Äitisi saattaa myös potea ahdistusta, paniikkihäiriötä tai vastaavaa. Oma äitini tunnusti että hän pelkää vieraita ihmisiä. Häntä myös ahdistaa lasten hälinä, ja se kun minä olen auttamassa ja laitan tavaroita eri paikkaan. En myöskään saa tuoda mitään uutta hänelle. Äitini oli ravntoloitsija, iäkkäämpänä hoiteli naapureiden lapsia ja oli kova kulkemaan ja aina auttamassa naapureita. Nykyään hänen täytyy huolellisesti miettiä lähteekö siskoni kotiin vierailulle 7 km päähän, kun ahdistaa ja jos siellä on vaikka joku vieras.
- erkki ypäjältä
Kai sulle sentään eläkerahat kelpaa. Muistelehan miten paljon olet äidiltäsi kupannut rahaa. Ja onhan sillä äidillä osake. Ei kun rahoiksi niin pääset elämään makeaa elämää. Haudalla ei kannata käydä. Kyllä ne kuolleet tulee toimeen ilman ystäviä.
- tähtikala*
kehtaatkin tänne kirjoitella tuollaista sontaa! Niinkö teit äidillesi?
- tähtikala*
Sillä äitisi on masentunut vanhuuttaan. Hänellä on liian vähän menoja. Tee aina päinvastoin kun hän vaatii. Hänen psyykkeensä ei toimi kuten nuorilla ja hän on itse sen huomannut. Jos hän sanoo ettei häntä tarvitse muistaa hän meinaa ettei se ole pakko. Hän tuntee sydämmessään elämän ajan vähenevän ja samalla ahdistuu ajatuksesta että lapset haluaisivat hänet vanhain kotiin ja päästä hänen omaisuuteensa käsiksi. Joku ilkeä ihminen on saattanut sanoa sen hänelle.
- oikuttelija
Säästä nämä kirjoituksesi ja lue niitä 80 , jos elät. Mielestäni tähtikalan vastaukset ovat oivallisia.
- Juoseppi*
Eräällä toisella palstalla samantapaista . Siellä oli kysymys isästä jonka kanssa oli hankaluuksia. Seilläkin oltiin kovasti sitä mieltä, että lääkäriin olisi mentävä ja kiireesti vielä.
- huomattu
Juoseppi* kirjoitti:
Eräällä toisella palstalla samantapaista . Siellä oli kysymys isästä jonka kanssa oli hankaluuksia. Seilläkin oltiin kovasti sitä mieltä, että lääkäriin olisi mentävä ja kiireesti vielä.
monia, joilla on samanlaisia oireita. Varmaan lääkkeillä saa pientä helpotusta.
- fiiuliN
Täytän 80v ensivuoden heinäkuussa.
En katsonut kuka kirjoitti mutta joku vain tuolla ylempänä.
Luulin ensin että hän oli oma vanhin tyttäreni jonka luo kieltäydyin menemästä syömään tämän vuoden äitienpäivänä.
Tai oikeammin hänen poikansa luo.
Toiset lapseni olivat tulossa minun luokseni enkä halunnut heitä jättää huomiotta.
Muutenkaan en nauti paljonkaan menoista ja ruokavierailuista
Useimmat kirjoittavat että lasten pitäisi vanhemmilleen olla jotenkin "päällepäsmärinä".
Minä taas toivon että lapseni kysyisivät, mitä haluaisin ja millä tavoin.
Olen aivan järjissäni ja käyn kaupungissa omissa paikoissa ja haluan tavallaan itse elää omaa elämääni.
Kenekään kohdalle en toivo että lasten tarvitsisi vanhempiensa toivomuksia jättää huomioimatta.
Ei meikä ikäisen toimet aina ole sairautta, ne ovat VANHUUTTA
Siksi vain sanonkin :ymmärtäkää vanhempianne. Kyllä tuossa minusta vahvasti näkyy, että äidin oikuttelun syynä on jokin itsesääli ja empatian/sympatian kerjääminen. Vaikka hän sanoo, ettei halua muistettavan äitienpäivänä, takana näyttäisi olevan vahvasti aivan käänteinen odotus, että häntä sittenkin oikein kovasti muistettaisiin. Ilmeisesti elämä ei ole oikein tyydyttävää jossain mielessä, ehkä yksinäistä, ja siksi tämä lasten pompottelu. Selvästikin oikein vetoomus, että häntä oikein paljon hellittäisiin. Jotenkin liikuttavaa, tämä äiti kaipaisi paljon hellyyttä ja halausta, että sulaisi.
Minun äitini kuoli, kun olin kolmevuotias. Olisin onnellinen, jos voisin äitiäni helliä ja halailla, vaikka hän vähän oikuttelisikin, kunhan vain olisi elämässäni.- oikut ja sairaudet
Vanha äiti voi olla rasittava vanhus omituisine oikkuineen ja sairaine luuloineen. Jälkikasvu on monesti kiinni niin tämän päivän tapahtumissa, että vanha äiti tai isä ei jaksa hektistä maailmanmenoa. - On pidettävä huolta siitä, ettei vanhus ole yksin ajatuksinensa ja että, hänellä on jonkinlainen tukiverkko ympärillään. Nykyisin ainakin minun paikkakunnallani terveystarkastus on vuosittain automaattisesti, joten hänen kanssaan on hyvä olla mukana terveyskeskuksessa ja ottaa ongelma-asiat esille yhdessä. Silloin ei jää mitään luulotteluajatuksia tai seläntakana toimimisia. Ja mummoa tai pappaa pitää käydä tapaamassa ja pitää häntä mukana nuoremman polven riennoissa. Meillä näin vanhukset itse ovat voimiensa mukaan olleet suvun tapahtumissa läsnä ja pysyneet ajan tasalla. Tosin heillä ei ole ollut mitään vakavampia sairauksiakaan ja muisti on ollut hyvä. Auto on hyvä vehje kuljettamaan huonojalkaisia vanhuksiamme ja he arvostavat kuljetusapua.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Silmienvääntelijä-persut pääsivät Japanissa sarjakuvaan
Torille! https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011943173.html1774995Nato kaatamassa Petterin haaveileman Tunnin junan?
Nato edellyttää pohjoisessa Jäämereltä Rovaniemelle saakka kapearaitesta suoraa rautatieväylää, joka maksaa paperirahaa,184376Donald Trump pääsi samalle listalle Sanna Marinin kanssa
Eli vasemmistolaisen Time-median top 100 jännäihmisten listalle. https://time.com/collections/time100-next-2021/593769993107Älkää vaan sairastuko syöpään Suomessa
Tilaston mukaan Suomi, Slovakia ja Latvia lääkitsee aivan pohjamudissa syöpää. Sairastunutta hoidetaan edelleen vanhana2532952Kyllä, maata ei halua puolustaa nimenomaan punavihreän puolen edustajat
"Esimerkiksi maanpuolustushenki on keskimääräistä alempana naisten, arvoliberaalien, heikossa taloustilanteessa olevien1432892- 522501
- 271919
- 221747
- 341733
- 651719