Onko teillä arvon keskustelijoilla selvää yhtä kuvaa siitä, mitä globalisaation oikeasti on? Miten se esimerkiksi näkyy Suomessa nyt ja tulevaisuudessa?
Mielestäni tätä palstaa lukiessani tulee sellainen kuva, että asia on yksipuolistettu koskemaan aivan liian herkästi.
keskustelua siis siitä mitä globalisaatio on?
mitä on globalisaatio?
JackWhite
28
4250
Vastaukset
- ave
En ole seurannut sen kummemmin keskustelua, mutta annan oman näkemykseni globalisatiosta.
Globalisaatio tarkoittaa yksinkertaisesti maailmankeskeistä lähestymistapaa talouden, tietotekniikan, kaupan ja sosiaalisten suhteiden saralla. Se on nykyaikaa vapaasti suomennettuna.
Nykyinen maailmantalous ei voi toimia ilman globaaleja verkostoja. Politiikka toimii tulevaisuudessa teledemokratian välityksellä, tätä suuntausta edustaa eniten liberalismi. Internet ja sähköposti mahdollistavat yhteyden potentiaalisiin äänestäjiin
Ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, kun 1990-luku loi sadattuhannet keskustelukanavat ja uutisryhmät internettiin. Jos tämä ei ole globalisaatiota niin mikä sitten on?- niin
sitten ehkä mutta
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/6.maaliskuu/GLOBE998.HTM
http://www.prodemokratia.net/verotus/
http://www.rauhanpuolustajat.fi/pystykorvakirjat/kirjat/2001/koyhyyden.html
http://www.kepa.fi/teemat/talous/tobin/globong/finanssikriisit
http://gamma.nic.fi/~otammile/Chossudovsky.htm
Tippa sivusta mutta...
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/elanto.htm
Tuossa aluksi jotakin infoa kyseisestä asiasta;)
- kim 6v
Se on sitä että viedään tuotanto kiinaan, missä sen työn ja TULOKSEN tekemiseen löytyy lapsia riisikupin päivähinnalla.
- JackWhite
Ymmärrän myötätuntosi Kiinan lapsityöläisille, mutta todellisuuden nimissä Kiinan ihmisoikeudet ovat muutenkin retuperällä. Sitä paitsi emme voi siitä syyttä "globalisaatiota", sillä eihän se ole mikään konkreettinen kohde. Me ihmisethän me maailmamme luomme.
Toisekseen, globalisaatio ei mielestäni ole pelkkää taloudellista hegemoniaa, vaan se pureutuu syvemmälle myös kulttuurisiin, ihmisoikeudellisiin ja yhteiskunnnalisiin asioihin. - Pessimisti
JackWhite kirjoitti:
Ymmärrän myötätuntosi Kiinan lapsityöläisille, mutta todellisuuden nimissä Kiinan ihmisoikeudet ovat muutenkin retuperällä. Sitä paitsi emme voi siitä syyttä "globalisaatiota", sillä eihän se ole mikään konkreettinen kohde. Me ihmisethän me maailmamme luomme.
Toisekseen, globalisaatio ei mielestäni ole pelkkää taloudellista hegemoniaa, vaan se pureutuu syvemmälle myös kulttuurisiin, ihmisoikeudellisiin ja yhteiskunnnalisiin asioihin.>>taloudellista hegemoniaa, vaan se pureutuu syvemmälle myös kulttuurisiin, ihmisoikeudellisiin ja yhteiskunnnalisiin asioihin. >>
mainitut asiat muuttuvat ja joko huononevat tai ainakin heikkenevät suomessa. Positiivisia vaikutuksia ei ole kuin joillekin pienille ihmisryhmille. - JackWhite
Pessimisti kirjoitti:
>>taloudellista hegemoniaa, vaan se pureutuu syvemmälle myös kulttuurisiin, ihmisoikeudellisiin ja yhteiskunnnalisiin asioihin. >>
mainitut asiat muuttuvat ja joko huononevat tai ainakin heikkenevät suomessa. Positiivisia vaikutuksia ei ole kuin joillekin pienille ihmisryhmille.Positiivisia vaikutuksia vain pienille ihmisryhmille, think again.
- kyllä
JackWhite kirjoitti:
Positiivisia vaikutuksia vain pienille ihmisryhmille, think again.
ajateltua, lainaan kuitenkin parempaa kirjoittajaa, mielipiteissä ei juurikaan ole eroja, mikä ei ehkä pidä paikkaansa?
http://www.utu.fi/agricola/nyt/arvos/tekstit/53.html - Xpat
JackWhite kirjoitti:
Positiivisia vaikutuksia vain pienille ihmisryhmille, think again.
The numbers of people living on less than $2 per day has risen by almost 50% since 1980, to 2.8 billion—almost half the world’s population. And this is precisely the period that has been most heavily liberalized. (World Bank, Global Economic Outlook 2000)
- Esko
näköjään kukaan näistä vitun turkiseläinten murhaajista ei tiedä mitä globalisaation tarkoittaa. Onhan se vitun hienoo puhuu sivistyssanoilla tietämättä mitä se tarkoittaa.
- JackWhite
Ja sinä puolestaan ilmaisit henkisen ikäsi tuolla "rankentavalla" palautteella =) Ja sinäkö tiedät mitä globalisaatio on?
- Esko
JackWhite kirjoitti:
Ja sinä puolestaan ilmaisit henkisen ikäsi tuolla "rankentavalla" palautteella =) Ja sinäkö tiedät mitä globalisaatio on?
ja siellä puhuu henkisesti kasvanut pikku rastaletti? Pikku hippi puppeli.
- Esko
Esko kirjoitti:
ja siellä puhuu henkisesti kasvanut pikku rastaletti? Pikku hippi puppeli.
hippipuppeli onkin yhdys saha
- JackWhite
Esko kirjoitti:
hippipuppeli onkin yhdys saha
FM , historian ja valtiotieteen lisensiaatti...
- näkökulma
Globalisoi itsesi!
(Go Global!)
Tai globalisoikaa itsenne!
Konkreettisesti se voi merkitä muutakin kuin jonkun tuotteen tunkeutumista uusille markkina-alueille.
Se voi merkitä myös käsitteiden ja sitä kautta ajattelun ja ajattelun skeemojen "tunkeutumista". Siten globalisaatio johtaa aikaa myöden koko yhteiskunta järjestyksenkin tunkeutumiseen. - Patriootti
Suomi elää viennillä ja vienti on osa göobalisaatiota. Globalisaatiota on se, että köyhätkin maat alkavat tulle globalisaation piiriin.
Kun Suomesta globalisaation johdosta siirtyy työpaikkoja sinne, missä ei ole ollut mitään, tapahtuu kansainvälistä tuloerojen kaventumista. Ikäväksemme meillä se toimii tulotasoa alentavasti, siellä, missä ei ole ollut juuri mitään, se vaikuttaa ajan myötä tulotasoa korottavasti. Täkäläisillä sikapalkoilla jossakin eletään herroiksi. Viro, Portugali ja Intia ovat esimerkkejä, miten nopeasti heikosti kehittynyt maa voi kehittyä ja ottaa vastaan yhä vaativampia tehtäviä ja nousta selvästi perinteellisten kehittyneiden maiden haastajiksi - muutenkin kuin halpatyövoimaa hyödyntäen.
Globalisaatiolla on toki riskinsäkin. "Kehittyneiden maiden" pysähtyneelle kehitykselle on löydettävä vauhtia, jos sitä ei löydy, uhkaa taantumus. "Kehittymättömien" maiden riesana on tuloerojen lisääntyminen ja yhteiskunnallisen tasapainon järkkyminen. Köyhät köyhtyvät ainakin suhteellisesti.
Toinen riesa on kehittymättömän yhteiskunnan kyvyttömyys asettaa ehtoja maahan tulevalle teollisuudelle ja kaupalle ja valvoa niitä. Ensiksi mainittu voi valita kohdemaansa sen mukaan, miten se voi parhaiten välttää esim. työ- ja ympäristöturvallisuuden vaatimukset tai missä se voi lahjuksin tms. saada parhaiten toimintavapauksia. Kauppa taas voi markkinoinnilla luoda köyhän maan väestölle tarpeita ja kulutustottumuksia, joihin maalla ei olisi varaa. Näihin tarvittaisiin yhteisiä pelisääntöjä.
Kolmas ongelma liittyy elintarviketuotantoon. Alhaiset, monesti subventoidut, maailmanmarkkinahinnat, edesauttavat "nälkää näkeviä" hankkimaan elintarvikkeita edullisesti. Samalla se kuitenkin tekee kannattamattomaksi oman, vasta orastamassa olevan elintarviketuotannon. Ei kuitenkaan voida jättää väestön elintarviketalous vähäksi aikaa hoitamatta, lopettaa elintarviketuonti maahan ja jäädä odottamaan oman tuotannon käynnistymistä. Tätä oravanpyörää on ollut vaikea murtaa.- comunix
> "Suomi elää viennillä ja vienti on osa göobalisaatiota. Globalisaatiota on se, että köyhätkin maat alkavat tulle globalisaation piiriin."
Talouden globalisaation myötä suomalaiset ovat jakaantuneet niihin, jotka rikastuvat tämän kehityksen ansioista ja niihin, jotka köyhtyvät. Sääntelyn purkaminen kadottaa työpaikat halpatuotantomaihin, kuten Kiinaan, jossa työntekijöillä ei ole mahdollisuutta vaatia edes perustavanlaatuisia oikeuksia, vaan raatavat ylikansallisen kapitalistin tehtaissa pilkkahintaan.
> "Viro, Portugali ja Intia ovat esimerkkejä, miten nopeasti heikosti kehittynyt maa voi kehittyä ja ottaa vastaan yhä vaativampia tehtäviä ja nousta selvästi perinteellisten kehittyneiden maiden haastajiksi - muutenkin kuin halpatyövoimaa hyödyntäen."
Kuinkakohan Intian nälkää näkevä kansa on hyötynyt tällaisesta globalisaatiosta, jossa ylikansalliset yhtiöt patentoivat heidän vuosisatoja viljelemänsä riisin ja perivät sen viljelemisestä mielivaltaisesti rojaltteja? Virohan puolestaan tunnetaan maana, joka tarjoaa yhtiöille veroparatiisin samalla, kun maksattaa sosiaalimenonsa EU:lla ja terrorisoi mafiallaan Suomea.
> "Toinen riesa on kehittymättömän yhteiskunnan kyvyttömyys asettaa ehtoja maahan tulevalle teollisuudelle ja kaupalle ja valvoa niitä."
Taas yksi uusliberalismi-uskovainen ei tiedä, että useat kehitysmaat elävät velkavankeudessa, jossa rikkaiden maiden velkojat sanelevat maan talouden ja kaupankäynnin ehdot. Kiitokset tästä kurjuudesta kuuluvat mm. IMF:lle ja WTO:lle.
Loppupäätelmä:
Talouden uusliberalistinen globalisaatio on heikentää työntekijöiden asemaa ympäri maailmaa. - Patriootti
comunix kirjoitti:
> "Suomi elää viennillä ja vienti on osa göobalisaatiota. Globalisaatiota on se, että köyhätkin maat alkavat tulle globalisaation piiriin."
Talouden globalisaation myötä suomalaiset ovat jakaantuneet niihin, jotka rikastuvat tämän kehityksen ansioista ja niihin, jotka köyhtyvät. Sääntelyn purkaminen kadottaa työpaikat halpatuotantomaihin, kuten Kiinaan, jossa työntekijöillä ei ole mahdollisuutta vaatia edes perustavanlaatuisia oikeuksia, vaan raatavat ylikansallisen kapitalistin tehtaissa pilkkahintaan.
> "Viro, Portugali ja Intia ovat esimerkkejä, miten nopeasti heikosti kehittynyt maa voi kehittyä ja ottaa vastaan yhä vaativampia tehtäviä ja nousta selvästi perinteellisten kehittyneiden maiden haastajiksi - muutenkin kuin halpatyövoimaa hyödyntäen."
Kuinkakohan Intian nälkää näkevä kansa on hyötynyt tällaisesta globalisaatiosta, jossa ylikansalliset yhtiöt patentoivat heidän vuosisatoja viljelemänsä riisin ja perivät sen viljelemisestä mielivaltaisesti rojaltteja? Virohan puolestaan tunnetaan maana, joka tarjoaa yhtiöille veroparatiisin samalla, kun maksattaa sosiaalimenonsa EU:lla ja terrorisoi mafiallaan Suomea.
> "Toinen riesa on kehittymättömän yhteiskunnan kyvyttömyys asettaa ehtoja maahan tulevalle teollisuudelle ja kaupalle ja valvoa niitä."
Taas yksi uusliberalismi-uskovainen ei tiedä, että useat kehitysmaat elävät velkavankeudessa, jossa rikkaiden maiden velkojat sanelevat maan talouden ja kaupankäynnin ehdot. Kiitokset tästä kurjuudesta kuuluvat mm. IMF:lle ja WTO:lle.
Loppupäätelmä:
Talouden uusliberalistinen globalisaatio on heikentää työntekijöiden asemaa ympäri maailmaa."Talouden globalisaation myötä suomalaiset ovat jakaantuneet niihin, jotka rikastuvat tämän kehityksen ansioista ja niihin, jotka köyhtyvät"
--Hakkaamalla halkoja toinen toisilleen kaikki suomalaiset tulevat köyhtymään. Ilman globalisaatiota Suomen asema olisi todella surkea. Jo näädännahkoista ja tervenpoltonajoista alkaen olemme hyötyneet globalisaatiosta. Mestyvää kansantaloutta on mahdollista säädellä järkevällä, palkitsevalla ja kannustavalla tulonjako-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikalla.
Köyhyydestä ei pidä retostella, Suomi on tuloerojen suhteen varsin hyvässä asemassa. Rahattomuutta on itsekukin elämässän kokenut, totaaliseen köyhyys on aivan eri asia.
- Intian valtava kansa ylläpitää hämmästyttävän korkeata elintasoa. Jo perinteestäkin johtunut tuloerojen laajuus aikaansaa sen, että totaalista köyhyyttä esiintyy. Lukumäärä on suomalaisittain valtava, kun väestömääräkin on käsityskyvyn ylittävä. Oletus siitä, että globalisaatio ja kolonialismi olisivat luoneet Intian tuleroperinteen on väärä. Ihmisten eriarvoisuuteen perustuva kastijako yms. ovat syntyneet jo ennen globalisaation vaikutusta. En tiennytkään intialaisten viljelleen pitkäjyväsitä, kiilloitettua ja puuroutumatonta OncelBentsiä.
- melkoinen osa kehitysmaiden lainoista on tarkoitettu maan teolliseen kehittämiseen ja sille myönteisen infran aikaansaamiseen. Tietysti myös raaka-ainelähteiden hyödyntäminen, kohtuutonkin, on myös ollut taustalla. Kehitysmaiden velaksi saamisen varojen käyttöä voidaan kuitenkin kummaksua. Samoin kuin communixin jälkeisessä tilassa olleella Venäjällä, kansankunna varoja on käytetty kansan edun vastaisesti sotiin, asevarusteluihin, maan johdon palatseihin ja heidän rikkauksiensa lisäämiseen, korruptioon jne. Lainojen myöntäjien tulisikin paremmin valvoa myöntämiensa varojen käyttöä kansan kannalta hyödylliseen. Tämä taas helposti tulkitaan itsemääräämisoikeuden rajoitukseksi. Tuomittavaa on sellainen velaksianto, jonka hyöty lankeaa toisaalle ja velvoitteet toisaalle.
"Talouden uusliberalistinen globalisaatio on heikentää työntekijöiden asemaa ympäri maailmaa."
Tämähän on niitä globalisaatiovastustajien uskokappaleen todentamattomia osia. Olihan Nevostollitossakin comunix-pomoilla ihan hyvä olla. Heidän asemansa ei vain kestänyt sitä, että kansa halusi olla osa globaalia maailmaa taloudellisesti ja henkisesti. - sellaista
Patriootti kirjoitti:
"Talouden globalisaation myötä suomalaiset ovat jakaantuneet niihin, jotka rikastuvat tämän kehityksen ansioista ja niihin, jotka köyhtyvät"
--Hakkaamalla halkoja toinen toisilleen kaikki suomalaiset tulevat köyhtymään. Ilman globalisaatiota Suomen asema olisi todella surkea. Jo näädännahkoista ja tervenpoltonajoista alkaen olemme hyötyneet globalisaatiosta. Mestyvää kansantaloutta on mahdollista säädellä järkevällä, palkitsevalla ja kannustavalla tulonjako-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikalla.
Köyhyydestä ei pidä retostella, Suomi on tuloerojen suhteen varsin hyvässä asemassa. Rahattomuutta on itsekukin elämässän kokenut, totaaliseen köyhyys on aivan eri asia.
- Intian valtava kansa ylläpitää hämmästyttävän korkeata elintasoa. Jo perinteestäkin johtunut tuloerojen laajuus aikaansaa sen, että totaalista köyhyyttä esiintyy. Lukumäärä on suomalaisittain valtava, kun väestömääräkin on käsityskyvyn ylittävä. Oletus siitä, että globalisaatio ja kolonialismi olisivat luoneet Intian tuleroperinteen on väärä. Ihmisten eriarvoisuuteen perustuva kastijako yms. ovat syntyneet jo ennen globalisaation vaikutusta. En tiennytkään intialaisten viljelleen pitkäjyväsitä, kiilloitettua ja puuroutumatonta OncelBentsiä.
- melkoinen osa kehitysmaiden lainoista on tarkoitettu maan teolliseen kehittämiseen ja sille myönteisen infran aikaansaamiseen. Tietysti myös raaka-ainelähteiden hyödyntäminen, kohtuutonkin, on myös ollut taustalla. Kehitysmaiden velaksi saamisen varojen käyttöä voidaan kuitenkin kummaksua. Samoin kuin communixin jälkeisessä tilassa olleella Venäjällä, kansankunna varoja on käytetty kansan edun vastaisesti sotiin, asevarusteluihin, maan johdon palatseihin ja heidän rikkauksiensa lisäämiseen, korruptioon jne. Lainojen myöntäjien tulisikin paremmin valvoa myöntämiensa varojen käyttöä kansan kannalta hyödylliseen. Tämä taas helposti tulkitaan itsemääräämisoikeuden rajoitukseksi. Tuomittavaa on sellainen velaksianto, jonka hyöty lankeaa toisaalle ja velvoitteet toisaalle.
"Talouden uusliberalistinen globalisaatio on heikentää työntekijöiden asemaa ympäri maailmaa."
Tämähän on niitä globalisaatiovastustajien uskokappaleen todentamattomia osia. Olihan Nevostollitossakin comunix-pomoilla ihan hyvä olla. Heidän asemansa ei vain kestänyt sitä, että kansa halusi olla osa globaalia maailmaa taloudellisesti ja henkisesti.tuumailet kehitysmaiden lainoista yms. myös työntekijöiden asemasta...
http://www.sci.fi/~tumakaup/10_VELKA.HTM#Seuraukset
Laajemmin, eli alusta
http://www.sci.fi/~tumakaup/10_VELKA.HTM#Velkakriisi - Patriootti
sellaista kirjoitti:
tuumailet kehitysmaiden lainoista yms. myös työntekijöiden asemasta...
http://www.sci.fi/~tumakaup/10_VELKA.HTM#Seuraukset
Laajemmin, eli alusta
http://www.sci.fi/~tumakaup/10_VELKA.HTM#VelkakriisiGlobalisaation vastustajien klaani on laaja. Yleensä kysymys on "huimanista uskomuksesta" ja raamatullisia todistuksia jaetaan heimopiireissä yleisesti.
Kukin valtio tietysti voi julistautua globalisaation ulkopuolelle. Näyttävin tällainen lienee Pohjois-Korea. Tutustu siihen onnelaan.
Globalisaatio-taivastelijoiden mielipuuhaahan on väittää, että toisaalta globalisaatio vie työpaikkoja hyvinvointivaltioista (mikä on paha) alhaisen tulotason maihin (mikä sekin on paha).
Tällä tavoin reaalinen kehitys alikehittyneiden maiden suuntaan halutaan tehdä vastenmieliseksi. Globalisaatio-taivastelijoiden mielestä kehitysmaatuki täytyy antaa avustuksina ja mielummin heidän hallinnassaan olevien jakeluväylien kautta. Alentava ja kehitysmaiden omia resursseja lamaannuttava avustuspolitiikka halutaan näyttää jalona ja humaanina kehitysmaapolitiikkana.
Suomi on hyötynyt globalisaatiosta. Suomi elää viennistä ja sen kannaalta tullimuurien poistaminen on tärkeätä. Sama koskee kehitysmaitakin, jotka pelkäävät USAn ja EU:n tullimuureja. Ainakaan Suomi ei ole voinut luoda ympärilleen tuontitulleja vaarantamatta omien tuotteittensa tullikohtelua vientimaassa. Todellisten kehitysmaiden osalta kansainväliset järjestöt pyrkivät tässä suhteessa kohtuullisuuteen. - comunix
Patriootti kirjoitti:
"Talouden globalisaation myötä suomalaiset ovat jakaantuneet niihin, jotka rikastuvat tämän kehityksen ansioista ja niihin, jotka köyhtyvät"
--Hakkaamalla halkoja toinen toisilleen kaikki suomalaiset tulevat köyhtymään. Ilman globalisaatiota Suomen asema olisi todella surkea. Jo näädännahkoista ja tervenpoltonajoista alkaen olemme hyötyneet globalisaatiosta. Mestyvää kansantaloutta on mahdollista säädellä järkevällä, palkitsevalla ja kannustavalla tulonjako-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikalla.
Köyhyydestä ei pidä retostella, Suomi on tuloerojen suhteen varsin hyvässä asemassa. Rahattomuutta on itsekukin elämässän kokenut, totaaliseen köyhyys on aivan eri asia.
- Intian valtava kansa ylläpitää hämmästyttävän korkeata elintasoa. Jo perinteestäkin johtunut tuloerojen laajuus aikaansaa sen, että totaalista köyhyyttä esiintyy. Lukumäärä on suomalaisittain valtava, kun väestömääräkin on käsityskyvyn ylittävä. Oletus siitä, että globalisaatio ja kolonialismi olisivat luoneet Intian tuleroperinteen on väärä. Ihmisten eriarvoisuuteen perustuva kastijako yms. ovat syntyneet jo ennen globalisaation vaikutusta. En tiennytkään intialaisten viljelleen pitkäjyväsitä, kiilloitettua ja puuroutumatonta OncelBentsiä.
- melkoinen osa kehitysmaiden lainoista on tarkoitettu maan teolliseen kehittämiseen ja sille myönteisen infran aikaansaamiseen. Tietysti myös raaka-ainelähteiden hyödyntäminen, kohtuutonkin, on myös ollut taustalla. Kehitysmaiden velaksi saamisen varojen käyttöä voidaan kuitenkin kummaksua. Samoin kuin communixin jälkeisessä tilassa olleella Venäjällä, kansankunna varoja on käytetty kansan edun vastaisesti sotiin, asevarusteluihin, maan johdon palatseihin ja heidän rikkauksiensa lisäämiseen, korruptioon jne. Lainojen myöntäjien tulisikin paremmin valvoa myöntämiensa varojen käyttöä kansan kannalta hyödylliseen. Tämä taas helposti tulkitaan itsemääräämisoikeuden rajoitukseksi. Tuomittavaa on sellainen velaksianto, jonka hyöty lankeaa toisaalle ja velvoitteet toisaalle.
"Talouden uusliberalistinen globalisaatio on heikentää työntekijöiden asemaa ympäri maailmaa."
Tämähän on niitä globalisaatiovastustajien uskokappaleen todentamattomia osia. Olihan Nevostollitossakin comunix-pomoilla ihan hyvä olla. Heidän asemansa ei vain kestänyt sitä, että kansa halusi olla osa globaalia maailmaa taloudellisesti ja henkisesti.> "--Hakkaamalla halkoja toinen toisilleen kaikki suomalaiset tulevat köyhtymään. Ilman globalisaatiota Suomen asema olisi todella surkea. Jo näädännahkoista ja tervenpoltonajoista alkaen olemme hyötyneet globalisaatiosta. Mestyvää kansantaloutta on mahdollista säädellä järkevällä, palkitsevalla ja kannustavalla tulonjako-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikalla.
Köyhyydestä ei pidä retostella, Suomi on tuloerojen suhteen varsin hyvässä asemassa. Rahattomuutta on itsekukin elämässän kokenut, totaaliseen köyhyys on aivan eri asia."
Sotket tarkoituksellisesti keskenään asiat, joita tarkoitan. Nykyinen, uusliberalistinen globalisaatio perustuu imperialismiin, joka tarkoittaa tässä yhteydessä kansantalouksien globaalia kilpailuttamista. Globaalit markkinat luovat tilanteen, jossa jokaisen valtion on leikattava julkisia menoja tarjotakseen veroparatiisin yrityksille. Samalla työväestön mahdollisuus järjestäytymiseen kaventuu ratkaisevasti. Suomalaiset ammattiliitot eivät voi vaikuttaa ylikansallisten sijoittajien päätökseen siirtää tuotanto Suomesta Kiinaan. Vanhassa, hyvässä, "kekkoslaisessa" Suomessa pääomat olivat sääntelyn piirissä, eivätkä ne päässeet karkaamaan ulkomaille. Täten palkansaajilla oli mahdollisuus vaatia itselle suurempaa osaa työnsä tuloksista. Suomalainen edesmennyt hyvinvointivaltio perustui juuri tähän. Sen tuhosi pääomien vapauttaminen.
> "- Intian valtava kansa ylläpitää hämmästyttävän korkeata elintasoa."
Hämmästyttävän??? Minua tuo elintaso ei kyllä hämmästytä. Pikemminkin kauhistuttaa tuo kurjuus.
> "Oletus siitä, että globalisaatio ja kolonialismi olisivat luoneet Intian tuleroperinteen on väärä."
Intian feodaalinen tuloeroperinne ei ole päässyt oikenemaan juuri tämän kolonialismin ja uuskolonialismin tähden, toisin kuin esim. Suomessa sodan jälkeen.
> "En tiennytkään intialaisten viljelleen pitkäjyväsitä, kiilloitettua ja puuroutumatonta OncelBentsiä."
Vilkaise vaikka: http://www.kepa.fi/uutiset/talous/2559
> "- melkoinen osa kehitysmaiden lainoista on tarkoitettu maan teolliseen kehittämiseen ja sille myönteisen infran aikaansaamiseen. Tietysti myös raaka-ainelähteiden hyödyntäminen, kohtuutonkin, on myös ollut taustalla."
Näiden velkojen taustalla on ollut velkojien holtiton velananto tietoisena siitä, että luotava infrastruktuuri palvelee yksinomaan länsimaiden etuja. Länsimaat haluavat pitää kolmannen maailman halpana raaka-ainevarastonaan, ja estää sitä jalostamasta tuotteitaan. Tämä onnistuu pakottamalla maat käyttämään julkiset varansa velanhoitoon. Nämä varat ovat poissa investoinneista, jotka hyödyttäisivät maiden kansalaisia. Rahaa ei riitä koulutukseen ja terveydenhuoltoon.
> "Lainojen myöntäjien tulisikin paremmin valvoa myöntämiensa varojen käyttöä kansan kannalta hyödylliseen..."
Niin pitäisi, vaan kun ei kapitalistia kiinnosta muu kuin voiton teko.
> "Tämähän on niitä globalisaatiovastustajien uskokappaleen todentamattomia osia."
Toteamus: "Talouden uusliberalistinen globalisaatio on heikentää työntekijöiden asemaa ympäri maailmaa." ei ole globalisaation vastustajien vaan globalisaatiokriitikoiden suusta. Globalisaation vastustajat ovat natseja, skinejä, islamisteja ja muita fundamentalisteja, jotka vastustavat kansojen ja kulttuurien välistä kanssakäymistä. Globalisaatiokriitikot eivät vastusta tätä "palloistumista", vaan haluavat sen tapahtuvan ihmisten ehdoilla, ts. ihmiskunnan enemmistön etujen mukaisesti (ei hyödyttäen pientä pääomaklikkiä massojen kustannuksella).
Miten uusliberalistinen globalisaatio olisi muka sitten parantanut esim. suomalaisen tai kiinalaisen työntekijän asemaa (jos ei kerta ole huonontanut)? Täältä lähtevät työt Kiinaan, jossa valtionyhtiöt ajetaan alas, sosiaalisektoria leikataan ja enemmistön olot kurjistuvat.
> "Olihan Nevostollitossakin comunix-pomoilla ihan hyvä olla. Heidän asemansa ei vain kestänyt sitä, että kansa halusi olla osa globaalia maailmaa taloudellisesti ja henkisesti."
Neuvostoliiton hajoaminen johtui siitä, että nomenklatuura (NL:n klikki) oli jo kauan elänyt liki länsimaisessa taloudessa. He halusivat eroon reaalisosialismista, jossa johtajien täytyi kantaa edes pieni vastuu kansalaisten hyvinvoinnista. Nyt tämä klikki on vain rikastunut entisestään ja kansan olot kurjistuneet. - Patriootti
comunix kirjoitti:
> "--Hakkaamalla halkoja toinen toisilleen kaikki suomalaiset tulevat köyhtymään. Ilman globalisaatiota Suomen asema olisi todella surkea. Jo näädännahkoista ja tervenpoltonajoista alkaen olemme hyötyneet globalisaatiosta. Mestyvää kansantaloutta on mahdollista säädellä järkevällä, palkitsevalla ja kannustavalla tulonjako-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikalla.
Köyhyydestä ei pidä retostella, Suomi on tuloerojen suhteen varsin hyvässä asemassa. Rahattomuutta on itsekukin elämässän kokenut, totaaliseen köyhyys on aivan eri asia."
Sotket tarkoituksellisesti keskenään asiat, joita tarkoitan. Nykyinen, uusliberalistinen globalisaatio perustuu imperialismiin, joka tarkoittaa tässä yhteydessä kansantalouksien globaalia kilpailuttamista. Globaalit markkinat luovat tilanteen, jossa jokaisen valtion on leikattava julkisia menoja tarjotakseen veroparatiisin yrityksille. Samalla työväestön mahdollisuus järjestäytymiseen kaventuu ratkaisevasti. Suomalaiset ammattiliitot eivät voi vaikuttaa ylikansallisten sijoittajien päätökseen siirtää tuotanto Suomesta Kiinaan. Vanhassa, hyvässä, "kekkoslaisessa" Suomessa pääomat olivat sääntelyn piirissä, eivätkä ne päässeet karkaamaan ulkomaille. Täten palkansaajilla oli mahdollisuus vaatia itselle suurempaa osaa työnsä tuloksista. Suomalainen edesmennyt hyvinvointivaltio perustui juuri tähän. Sen tuhosi pääomien vapauttaminen.
> "- Intian valtava kansa ylläpitää hämmästyttävän korkeata elintasoa."
Hämmästyttävän??? Minua tuo elintaso ei kyllä hämmästytä. Pikemminkin kauhistuttaa tuo kurjuus.
> "Oletus siitä, että globalisaatio ja kolonialismi olisivat luoneet Intian tuleroperinteen on väärä."
Intian feodaalinen tuloeroperinne ei ole päässyt oikenemaan juuri tämän kolonialismin ja uuskolonialismin tähden, toisin kuin esim. Suomessa sodan jälkeen.
> "En tiennytkään intialaisten viljelleen pitkäjyväsitä, kiilloitettua ja puuroutumatonta OncelBentsiä."
Vilkaise vaikka: http://www.kepa.fi/uutiset/talous/2559
> "- melkoinen osa kehitysmaiden lainoista on tarkoitettu maan teolliseen kehittämiseen ja sille myönteisen infran aikaansaamiseen. Tietysti myös raaka-ainelähteiden hyödyntäminen, kohtuutonkin, on myös ollut taustalla."
Näiden velkojen taustalla on ollut velkojien holtiton velananto tietoisena siitä, että luotava infrastruktuuri palvelee yksinomaan länsimaiden etuja. Länsimaat haluavat pitää kolmannen maailman halpana raaka-ainevarastonaan, ja estää sitä jalostamasta tuotteitaan. Tämä onnistuu pakottamalla maat käyttämään julkiset varansa velanhoitoon. Nämä varat ovat poissa investoinneista, jotka hyödyttäisivät maiden kansalaisia. Rahaa ei riitä koulutukseen ja terveydenhuoltoon.
> "Lainojen myöntäjien tulisikin paremmin valvoa myöntämiensa varojen käyttöä kansan kannalta hyödylliseen..."
Niin pitäisi, vaan kun ei kapitalistia kiinnosta muu kuin voiton teko.
> "Tämähän on niitä globalisaatiovastustajien uskokappaleen todentamattomia osia."
Toteamus: "Talouden uusliberalistinen globalisaatio on heikentää työntekijöiden asemaa ympäri maailmaa." ei ole globalisaation vastustajien vaan globalisaatiokriitikoiden suusta. Globalisaation vastustajat ovat natseja, skinejä, islamisteja ja muita fundamentalisteja, jotka vastustavat kansojen ja kulttuurien välistä kanssakäymistä. Globalisaatiokriitikot eivät vastusta tätä "palloistumista", vaan haluavat sen tapahtuvan ihmisten ehdoilla, ts. ihmiskunnan enemmistön etujen mukaisesti (ei hyödyttäen pientä pääomaklikkiä massojen kustannuksella).
Miten uusliberalistinen globalisaatio olisi muka sitten parantanut esim. suomalaisen tai kiinalaisen työntekijän asemaa (jos ei kerta ole huonontanut)? Täältä lähtevät työt Kiinaan, jossa valtionyhtiöt ajetaan alas, sosiaalisektoria leikataan ja enemmistön olot kurjistuvat.
> "Olihan Nevostollitossakin comunix-pomoilla ihan hyvä olla. Heidän asemansa ei vain kestänyt sitä, että kansa halusi olla osa globaalia maailmaa taloudellisesti ja henkisesti."
Neuvostoliiton hajoaminen johtui siitä, että nomenklatuura (NL:n klikki) oli jo kauan elänyt liki länsimaisessa taloudessa. He halusivat eroon reaalisosialismista, jossa johtajien täytyi kantaa edes pieni vastuu kansalaisten hyvinvoinnista. Nyt tämä klikki on vain rikastunut entisestään ja kansan olot kurjistuneet.Siispä kauan eläköön Pohjois-Korea > se edustaa teorioittesi täyttymystä.
Kekkosajan tavarakauppajhärjestelmät eivät kykene nykyisen elintasomme ylläpitämiseen. Kekkosajan pääomat vasta karkasivat maailmalle. Suomalisten työnarvo ja pääoma dumpattiin jatkuvilla devalvaatioilla ja rajulla inflaatiolla reaaliomkaisuuden omistavalle kansanosalle, jotka eivät totisesti olleet maamme käyhällistöä.
Kommununistinen ideologia on höyhentyyny niille, jotka haluavat filosofiateorioilla ummistaa silmänsä todelliselta kehitykseltä ja raavaalta työltä sen hyväksi.
Sinne jäät haikailemaan kekkosenaikoja ja kekkosenajan kehitysmaatyötä. Monet kehitysmaat ovat jo paljon pitemmällä... ne ovat Sinut jo ohittaneet. - comunix
Patriootti kirjoitti:
Siispä kauan eläköön Pohjois-Korea > se edustaa teorioittesi täyttymystä.
Kekkosajan tavarakauppajhärjestelmät eivät kykene nykyisen elintasomme ylläpitämiseen. Kekkosajan pääomat vasta karkasivat maailmalle. Suomalisten työnarvo ja pääoma dumpattiin jatkuvilla devalvaatioilla ja rajulla inflaatiolla reaaliomkaisuuden omistavalle kansanosalle, jotka eivät totisesti olleet maamme käyhällistöä.
Kommununistinen ideologia on höyhentyyny niille, jotka haluavat filosofiateorioilla ummistaa silmänsä todelliselta kehitykseltä ja raavaalta työltä sen hyväksi.
Sinne jäät haikailemaan kekkosenaikoja ja kekkosenajan kehitysmaatyötä. Monet kehitysmaat ovat jo paljon pitemmällä... ne ovat Sinut jo ohittaneet.> "Siispä kauan eläköön Pohjois-Korea > se edustaa teorioittesi täyttymystä."
Minkä teorioiden? Pohjois-Korea on Yhdysvaltojen vihamielisen politiikan johdosta eristäytynyt ja lukkiutunut yhteiskunta. Niin pitkään, kun se eli symbioosissa Neuvostoliiton kanssa, olot olivat kohtuulliset.
> "Kekkosajan tavarakauppajhärjestelmät eivät kykene nykyisen elintasomme ylläpitämiseen. Kekkosajan pääomat vasta karkasivat maailmalle."
Ei välttämättä elintason, mutta elämänlaadussa päästiin paljon korkeammalle. Elintaso kertoo vain, kuinka paljon rahaa, eli pelimerkkejä on käytössä. Se ei kerro kuinka hyvin ihmiset voivat hyödyntää näitä työn tuotteita. Nyky-Suomessa lähes jokaisella on varaa kännykkään, jonka laskentateho lähentelee 1970-luvun supertietokonetta, mutta asunnoista, työpaikoista, julkisista palveluista, turvallisuudesta, etc. on pula. Siinä eivät käänykän uudet kuoret paljoa lämmitä.
> "Suomalisten työnarvo ja pääoma dumpattiin jatkuvilla devalvaatioilla ja rajulla inflaatiolla reaaliomkaisuuden omistavalle kansanosalle, jotka eivät totisesti olleet maamme käyhällistöä."
Tästäkin huolimatta tuloeroja oli mahdollista tasoittaa. Suomi vaurastui, kokonaisvaltaisesti (säätykierto toimi).
> "Sinne jäät haikailemaan kekkosenaikoja ja kekkosenajan kehitysmaatyötä. Monet kehitysmaat ovat jo paljon pitemmällä... ne ovat Sinut jo ohittaneet."
Missä kehitysmaat ovat kekkoslaista hyvinvointi-Suomea pidemmällä? Eriarvoisuudessa, kurjuudessa ja epätoivossa. Luepas vaikka tietoja esim. Brasiliasta tai Argentiinasta, mitä uusliberalismi on aiheuttanut näiden maiden kansalaisille. - Janne Lukko
Talouden globalisaatio on parempi asia kuin ahdas poliittinen unioni. EU:n ulkopuolella talous kasvaa ja politiikka on pääsääntöisesti vapaampaa. EU:lla ja globalisaatiolla on se ero, että edelliseen ei voi vaikuttaa -, mutta jälkimmäiseen voi vaikuttaa demokraattisin keinoin.
- koko
näkyy nyt halpoina tuotteina, joita tuodaan halpismaista ja työpaikkojen siirtymisenä Kiinaan. Sekä osakemarkkinoiden globalisoitumisena, pääomat liikkuvat liukkaasi napin painalluksela sinne, missä on paras tuotto. Maat ajautuvat valuuttakriisehin, kun George Soros päättää, että punta, tms, on liian korkealle arvostettu. Maat kilpailevat sijoituksista, maiden kilpailuklykyä mitataan innolla eri instituuteissa. Shareholder-value on päivän sana ja Enroneja ja Parmalateja alkaa putkahdella uutisiin yhä usemmin. Globalisaatio on myös kuljetuskustannusten ja samalla kasvihuonekaasujen määrän nousua, sekä ilmastonmuutoksia.
Myös työpaikat katoavat, ILO:n mukaan maailmassa on tällä hetkellä miljardi työtöntä ja toinen mokoma tulee lisää ennen vuotta 2010. Teknologinen kehitys vähentää omalta osaltaan työpaikkoja.
tulevaisuudessa osakemarkkkinoista tulee yhä riskialttiimpia. työpaikat ovat siirtyneet halvan työvoiman maihin, eikä kehittyneistä maista löydy enää ostovoimaa tuotteille. seuraa konkursseja, jopa ylikansallisille yrityksille.
Kansallissosialistiset puolueet nostavat päätään, kuten Haiderin vapauspuolue ja Jean Le Penin vapauspuolue. Suomessa tämä näkyy Perussuomalaisten nousuna, kun kansa paradoksaalisesti hakee turvaa äärioikeistosta, kun maailman markkinat jylläävät.
Sama kehitys, massatyöttömyys, teknologinen kehitys, vapaa kauppa ja suuret osakemarkkinat, jotka romahtivat, sekä kansallissosialististen puolueiden nousu koettiin jo 1929. Tosin pineemmässä mittakaavassa, kuin nykyään.
Turha kai muistuttaa, että Aatu pääsi valtaan vapaiden markkinoiden jyllätessä, nostaessaan kansallisuuden taas arvoonsa.... Yksinkertaisella ohjelmalla, laitetaan rajat kiinni, säännöstellään vapaakauppaa...ja saadaan kaikille töitä. - Xpat
"selvää yhtä kuvaa siitä, mitä globalisaation oikeasti on"
Olisin varsin hämmästynyt, mikäli olisi. Kolme yleistä teoriaa erittäin tiivistettynä:
- Globalization is the process, completed in the twentieth century, by which the capitalist world-system spreads across the actual globe. (Wallerstein 1998)
- Globalization is the growth and enactment of world culture. (Meyer et al 1997)
- Globalization refers to the compression of the world and the intensification of consciousness of the world as a whole (R. Robertson, 1992)
Määritelmät eivät lopu tähän...
Globalisaatio näkyy Suomessa sekä nyt että etenkin tulevaisuudessa esimerkiksi työsuhteiden luonteen muutoksena. Yritys ei palkkaa enää omaa henkilökuntaa, vaan sen henkilöstöhallinto saattaa olla lähes täysin ulkoistettu Manpowerin ja vastaavien hoteisiin. Suora seuraus on työsuhdeturvan ja työnsaantimahdollisuuksien raju heikkeneminen.
Toinen esimerkki on erilaisten multikansallisten ketjujen saapuminen Suomen markkinoille (McDonaldization), jolle suora seuraus on kotimaisten tekijöiden elinmahdollisuuksien kutistuminen ratkaisevasti. SOK ja Kesko ovat Suomen mittakaavassa isoja tekijöitä, mutta miten kauan mahtaa niilläkään riittää rahaa vastataisteluun jos esim. Wal-Mart tosimielessä lähtee hintakilpailulla hakemaan jalansijaa Suomen markkinoilta? Kyseessä on tismalleen sama ilmiö, joka on tappanut pikkupitäjien kyläkaupat.
Kulttuurin homogenisoituminen (lue amerikkalaistuminen) joka vaikuttaa etenkin markkinoinnin primäärikohderyhmän (nuoret) kulutustottumuksiin. MTV määrää trendit niin vaatteiden kuin musiikin kuin elokuvan osalta.
Palveluiden yksityistäminen. WTO yrittää paraikaa runnoa läpi TRPIS-sopimuksia, jotka tekevät palvelusta (terveydenhuolto, vesihuolto, sähkönjakelu) markkinahyödykkeitä. Niiden perusteella olisi esim. Suomen markkinoille hakeutuvaa uutta vedenjakelijaa (vaikkapa Coca Cola Company) kohdeltava tasa-arvoisena kotimaisen kanssa.- koko
Kun vedestä tulee markkinahyödyke, paljonko maksaa tulipalon sammutus....
- taida
koko kirjoitti:
Kun vedestä tulee markkinahyödyke, paljonko maksaa tulipalon sammutus....
köyhemmän olla mahdollista samutella edes janoaan kunnolla sen jälkeen...
http://www.globalisaatio.net/ymparisto_gatsvesi.html
http://www.globalisaatio.net/srilanka_vesi.html
- repe
globaliisaatio on maailman laajuista kapitalismii jota kaik tyhmät kulutuksella pönkittää.
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään
Kaikkosen erityisavustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po1496419- 322292
- 1872089
Mitä tämä on
Ajatella, olen viimeksi nähnyt sinua melkein vuosi sitten ohimennen. Ja silloinkin sinä välttelit minua. En ole kuullut101313Ei monet elä kuin alle 60 v, mikä vaikuttaa?
gulp, gulp.. Juice Leskinen eli 56 vuotta. Matti Nykänen eli 55 vuotta. Topi Sorsakoski eli 58 vuotta.741232- 731067
Hyvää yötä kaivatulleni
En pysty tekemään kokemaan mitään sielussa tuntuvaa, syvää, vaikuttavaa, ilman että rinnastan sen sinuun. Niin kävi tänä241047Nyt on konstit vähänä.
Nimittäin tuulivoiman vastustajilla, kun pitää perättömiä ilmiantoja tehdä. Alkaa olla koko vastustajien sakki leimattu,25987Tilinpäätösvaltuusto 27.5
Samalla viimeinen kokous ennen uudenvaltuustokauden alkamista. Vanhat antavat itselleen erinomaiset arvosanat, ja siirty44951Hevoset ajoteillä Karhulanvaaralla
Minkä ihmeen takia osaamattomat ihmiset tuovat hevosia ajoteille ja pyöräteille? Eilen oli kolari lähellä tämän takia. I12835