http://www.robgalbraith.com/bins/multi_page.asp?cid=7-6468-7844
Magnum kuvatoimiston, useasti palkittu Alex Majoli käyttää superzoomiakin kuvaukseen.
"On a typical shooting day now, Majoli carries four Olympus point-and-shoots and not a single digital SLR or film rangefinder..."
kompaktin edut
ammattityössä
19871
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ammattikuvaaja tietää miten ja missä.Näkemys kaikissa oloissa tärkein.
Keskustelu tällä palstalla näyttäisi painottuvan liikaa laitetekniikan hienoihin yksityiskohtiin.
Kiitos mielenkiintoisesta linkistä.
Kuva on tärkein.
Pikkukennoisten ongelmana on myös olematon syväterävyyden hallinta. Se vaikuttaa siihen tärkeimpään eli kuvaan. Joillekin räpsijöille se ei ole ongelma, ja onhan se osaamattomalle kuvaajalle helpotus kun voi tarkentaa mihin tahansa ja aina on kaikki syväterävyysalueen sisällä. Pidemmän päälle sellaiset kuvat alkaa puuduttamaan. Niistä on vaikea löytää selkeää pääkohdetta.
Käyttää tai ei, ei niiden kuvanlaatu pärjää järkkäreitä vastaan lähimainkaan. Mutta se on tutkittu fakta että halvallakin kameralla saa otettua kuvan. Minä tunnen yhden rekkakuskin joka ajelee joskus vapaa-aikanaan halvalla kiinaskootterilla. Ei se silti tarkoita sitä että se skootteri on yhtä hyvä kuin työautona käyttämä rekka. Kyllä sillä sixpackin hakee lähikaupasta mutta tosihommiin valitaan toinen peli.
"I miss the strongest of the old generation cameras -- Olympus OM-1, the Leica. The dream would be a digital camera the size of the C-5060 -- not bigger than a Leica, let's say -- with exchangeable lenses. Small lenses. I would like to see fixed lenses, not zooms. Maybe some bigger apertures -- f/1.8. The file is fine. I don't need 20 million megapixels." " Minäkin odotan sitä päivää että tulee laadukas ja kohtuuhintainen pikkukamera. Tällä hetkellä yksikään olemassa oleva digikamera ei täytä niitä kriteerejä. On olemassa pieniä, halpoja, tai laadukkaita, mutta ne on aina pakattu kolmeen eri pakkaukseen ja yleensä niissä kaikissa on eri valmistajan nimi. Olympus kiinnostaisi jos niiltä löytyisi 4/3-standardin kamera jossa olisi max 4 megapikseliä. Uskon että vielä koittaa päivä jolloin kameravalmistajat vetää pään ulos perseestään, ottaa vähän raitista happea keuhkoihinsa ja menee vasta sitten takaisin suunnittelupöydän ääreen.
Aikanaan kun tuli CD-levyt, moni klassisen musiikin ystävä oli sitä mieltä, että vinyylit soivat kauniimmin, sillä digitalisoinnissa menetetään aina osa signaalista. Varmasti näin olikin asia. Kun 60 vuotta sitten tuli LP-levyt, moni uskoi, että signaalia on mahdotonta saada niin hitaasti pyörivään levyn hyvänlaatuisena. Varmasti asia oli niin. Kun 80 vuotta sitten tuli ensimmäiset sähkövahvistinta käyttävät levysoittimet, monet olivat varmoja, että verkkotaajuus kuuluu musiikissa. Ehkäpä näinkin oli. Kun 85 vuotta sitten äänityksessä alettiin käyttämään mikrofonia, moni oli vakuuttunut uuden tekniikan heikkoudesta... Nykyään harva enää vastustaa mikrofonin käyttämistä äänittämisessä. Tunnetko edes ketään, joka käyttää soittaessaan kertakäyttöisiä bambuneuloja? Valokuvauksessa kehitys on mennyt koko ajan kohti pienempää filmiä/kennoa. Luonnollisesti suurempaan kennoon tarttuu enemmän informaatiota, mutta jos sillä ei ole käyttöä, miksi sellaisesta maksaisi. Pokkarit pärjäävät kuulemma hyvin keskikoon kameroiden kanssa, jos kuvan koko on alle 30x45 cm. Minun kuvani ovat tällaisia pikkukuvia. Meinaan kuvata vastaisuudessakin Olyn järjestelmällä vaikka pokkarin laatu usein riittäisi. Järkkäriini olen tottunut, mutta ei tunne itseäni yhtään huonommaksi, vaikka joku muu ottaisi vastaavat kuvat 90 % halvemmalla kalustolla, joka painaisi vain 5 % omastani.
Minkälaisissa olosuhteissa kuvaat yleensä? Minulla tuottaa vaikeuksia lavaesitysten (bändit ja tanssiesitykset) kuvaaminen pienikennoisella. Salamankäyttö on poissuljettu vaihtoehto. Tämänhetkinen rahatilanne pakottaa tyytymään aps-c kennoon ja 1.8 valovoimaan. Tuollakin valovoimalla on siinä rajalla riittääkö iso800. Pokkareita joskus testannut mutta ne on täysin käyttökelvottomia niissä olosuhteissa. Varmaan niillä saa asiallista maisemakuvaa ja lomamuistoja mutta nuo molemmat on sellaisia joka ei kiinnosta pätkääkään.
Kuvaan välillä varsin hämärässä (esimerkiksi kynttilänvalossa Lucia), mutta liike on aina hidasta. Minulle tanssiesitykset tarkoittavat lasten tanssimista, jota kyvaan yläviistosta kohtuullisessa valaistuksessa liikuntasalissa. Tällaiseen riittää yleensä f2 ja herkkyytenä Olympuksen ISO 400. Minun pokkareistani mikään ei ole toiminut vastaavassa valaistuksessa. "Varmaan niillä saa asiallista maisemakuvaa ja lomamuistoja mutta nuo molemmat on sellaisia joka ei kiinnosta pätkääkään." Näinhän se menee. Pokkari on hyvä, niille joille se riittää.
Minulla taas lavaesitykset on todella huonossa valaistuksessa ja vauhdikkaita kohteita, rock-bändit ja kohtuullisen vauhdikkaat tanssit. Salamalla ei viitsi tappaa tunnelmaa. Iso400 ja f2 tekisi vain epämääräisiä viivoja kuvaan josta ei mitään tunnistaisi. Vastaavissa olosuhteissa kinokokoisella kennolla kuvatut on selvästi parempia. Niissä ISO1600 kohina vastaa minun kameran ISO800. Pokkarilla joskus kokeillut ja ISO800 kohisee enemmän kuin järkkärin ISO3200.
...niin lopetan järkkäreillä kuvaamisen. Kuvan kohinafiltterillä suttaaminen lasketaan myös, eli testataan vaaleilla hiuksilla tai muulla matalakontrastisella detaljilla. Kaikki pokkarit tuhoavat matalakontrastiset yksityiskohdat!
Jokainen signaalianalyysiä lukenut tietää, että on teoriassakin mahdoton tehdä laitetta, joka muuttaa analogisen tiedon digitaaliseksi ilman että osa informaatiota katoaa. Juuri tähän perustui aikanaan CD-levyjen vastustaminen. Sama tietenkin koskee myös kemian avulla tapahtuvaa kuvan tallentamista.
ISO 100-200 lainkaan. ISO 400 on melko OK. En ole nähnyt yhtään pokkaria, joka missään olosuhteissa millään ISO:lla ottaa yhtä kohinatonta kuvaa kuin järkkäri ISO 400:lla. Esim. nurmikon detaljit tuhoutuvat pokkarin kuvankäsittelyssä oudoksi mössöksi. Lisäys: Otan sanani osittain takaisin. Sigma DP2 ei tuhoa detaljia! Dpreview.com:issa on näytekuvia, hienoa jälkeä. Vajaa 5MP, tuossa on minun tuleva pokkari!
"Outoa ettei järkkärillä yksityiskohdat suttaannu ISO 100-200 lainkaan." Kaikessa tekemisessä vertaamme alitajuntaisesti entiseen. Aikanaan kun tuli ensimmäiset VGA-näytöt, totesimme kuin yhdestä suusta, kuinka tietokoneen kuvaruutu näytti valokuvalta. Me vanhat ihasteleminne Hercules-grafiikan suurta tarkkuutta... Tämä on syy siihen, miksi useimpien mielestä ne laitteet, jotka ovat jossain osa-alueessa huonompia, ovat lähes käyttökelvottomia. Jos joku kamera on parempi kuin oma kamera, on ominaisuus yleensä arvotonta, sillä sitä ei huomaa kuvassa. Ergonomiaan pätee pitkälti sama asia. Minusta on yli kymmenen vuoden kokemuksen perusteella Olympuksen valikot yms kaikkein loogisimpia :-)
Heh, itse omistanut pari Olympuksen pokkaria ja missään muussa kamerassa ei ollut niin rasittavan hitaat säädöt ja valikkoja piti kahlata niin pirun pitkään. Tämä siis oma kokemukseni Olyn pokkareista, järkkäreitä en ole jaksanut testailla. Jos haluaa hyvät ja nopeat säädöt niin suosittelen testaamaan Ricohin pokkareita, siinä on ollut fiksu kaveri joka ne on suunnitellut. Fuji on toinen jonka hitaat menut ovat käyneet hermonpäälle.
Mikäli haluat todella hyviä kuvia kannattaa siirtyä kuvaamaan laakafilmikameralla. Monissa on filmin koko 13*18cm sille ei pärjää yksikään kinokoon järkkäri. laakafilmille kun kuvaa mitään ei häviä oli kontrasti millainen tahansa.
Olihan sillon vuonna 2004 vielä hyviä pokkareitakin, mutta superzoomeja noista ei kyllä ollut yksikään. Tämä kyseinen linkki on täällä ollut vuosia sitten ja samanlainen juupas eipäs väittely on aika turhaa. http://www.dpreview.com/reviews/compare_post.asp?method=sidebyside&cameras=oly_c8080wz,oly_c5050z,oly_c5060z,oly_c4040z&show=all Tuossa nuo mallit ja eipä tänä päivänä löydy enää montaa pokkaria jossa olisi noin isot kennot mitä esim. tuossa edelleen legendaarisessa C8080:ssa. Puhumattakaan sitten noiden C4040 ja C5050 valovoimaisesta optiikasta. Tänä päivänä ei vaan ole kannattavaa tehdä tuollasia kameroita, ne maksaisivat liikaa, niitä ei myytäisi tarpeeksi ja ne rokottaisivat liikaa järkkäreiden myyntiä. Monien harrastajien unelma kamerahan olisi päivitetty versio Canon Pro1:stä tai sitten tuosta Olympuksen C8080:sta. Kukaan ei varmasti väitä, etteikö tietyillä pokkareilla tietyissä tilanteissa saisi hyviä kuvia. Eivät ne kuitenkaan kilpaile kuvanlaadussa vielä järkkäreiden kanssa. Kyllähän eräs kuuluisa japanilainen kuvaaja käytti viimeisissä töissään ensimmäistä kertaa digitaalista kameraa ja mallina toimi GRD II Ricohilta jos oikein muistan. Kyllä esimerkiksi Sigman DP2 tyylinen pokkari tekee oikeissa käsissä taatusti sellaista jälkeä, että niitä kuvia kehtaisi myydä ja julkaista ihan mielellään. Printitkin riittää kivasti A1-kokoon kuten on kamera messuilla on nähty. http://forums.dpreview.com/forums/read.asp?forum=1027&message=31822886 http://forums.dpreview.com/forums/read.asp?forum=1027&message=31814886 http://www.pbase.com/ianvermeer/dp2
Aivan tolkuttomia pikselimääriä noissa. Jos minä pääsisin tekemään kameran niin kinokennoiseen voisin tuollaisen pikselimäärän laittaa, ehkä, mutta noihin pikkukennoisiin korkeintaan 1/4 tuosta määrästä. Minusta aps-c on jo pikkukennoinen ja kompromissi. Niissäkin on nykyään ihan tolkuttomat pikselimäärät ja se syö aina korkeiden herkkyyksien käyttökelpoisuutta.