Metsästysvietti?

Millainen metsästysvietti kääpiöpinsereillä on? Ovatko kovia karkaamaan vai pystyykö yleensä pitämään vapaana?
10395
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Kääpiöpinserin metsästysvietti voi olla millainen hyvänsä, kuten millä tahansa rodulla. Jokainen koira on yksilö.

Äänestä
  • Mutta onhan joillain roduilla ominaisuutena kovempi vietti ja joidenkin rotujen esittelyssä sanotaan että rodulta puuttuu metsästysvietti kokonaan???

    Äänestä

  • Kääpiöpinserillä kirjoitti:

    Mutta onhan joillain roduilla ominaisuutena kovempi vietti ja joidenkin rotujen esittelyssä sanotaan että rodulta puuttuu metsästysvietti kokonaan???

    Roduista yritetään jalostaa tietyn laisia, mutta silti koirat eivät ole mitään koneita, vaan eläimiä. Luonne riippuu paitsi rodusta myös kasvatuslinjasta ja yksilöstä. Metsästysviettiä voi esiintyä millä tahansa rodulla, vaikka rotumääritelmät- ja tiedot toisin kertoisivat. Ja kun koiralla esiintyy metsästysviettiä, sitä on siltä mahdotonta kytkeä pois. Rotumääritelmän mukainen luonne tarkoittaa rodun jalostuksella tavoiteltua luonnetta.

    Äänestä

  • Hukka-Musti kirjoitti:

    Roduista yritetään jalostaa tietyn laisia, mutta silti koirat eivät ole mitään koneita, vaan eläimiä. Luonne riippuu paitsi rodusta myös kasvatuslinjasta ja yksilöstä. Metsästysviettiä voi esiintyä millä tahansa rodulla, vaikka rotumääritelmät- ja tiedot toisin kertoisivat. Ja kun koiralla esiintyy metsästysviettiä, sitä on siltä mahdotonta kytkeä pois. Rotumääritelmän mukainen luonne tarkoittaa rodun jalostuksella tavoiteltua luonnetta.

    "Luonne riippuu paitsi rodusta myös kasvatuslinjasta ja yksilöstä." Luonne todellakin riippuu monesta tekijästä mutta perusvietit ovat jokaisen rodun sisällä hyvin vakiintuneita. "Metsästysviettiä voi esiintyä millä tahansa rodulla, vaikka rotumääritelmät- ja tiedot toisin kertoisivat." Miten perustelet tämän väittämän? Mistä ne metsästysviettiä ilmentävät geenit yhtäkkiä putkahtavat johonkin sellaiseen populaatioon, josta ne on karsittu pois? Eikö myös muilla perinnöllisillä ominaisuuksilla pitäisi havaita samanlaista yllättävää populaatioon tupsahtelua? Miksei yhtäkkiä synny täysin pystykorvaisia labbiksia tai kiharakarvaisia seeffereitä? En tunne kyseistä rotuna niin hyvin, että osaisin aloittajan kysymykseen vastata. Mutta ihan suotta nyt manailet ja johdattelet harhaan. Kyllä jokaisella rodulla on hyvin vakiintuneet vietit ja ominaisuudet. Tietenkin niiden ilmenemisvoimakkuuksissa on eroja riippuen juuri sukulinjasta yms.

    Äänestä

  • -jke- kirjoitti:

    "Luonne riippuu paitsi rodusta myös kasvatuslinjasta ja yksilöstä." Luonne todellakin riippuu monesta tekijästä mutta perusvietit ovat jokaisen rodun sisällä hyvin vakiintuneita. "Metsästysviettiä voi esiintyä millä tahansa rodulla, vaikka rotumääritelmät- ja tiedot toisin kertoisivat." Miten perustelet tämän väittämän? Mistä ne metsästysviettiä ilmentävät geenit yhtäkkiä putkahtavat johonkin sellaiseen populaatioon, josta ne on karsittu pois? Eikö myös muilla perinnöllisillä ominaisuuksilla pitäisi havaita samanlaista yllättävää populaatioon tupsahtelua? Miksei yhtäkkiä synny täysin pystykorvaisia labbiksia tai kiharakarvaisia seeffereitä? En tunne kyseistä rotuna niin hyvin, että osaisin aloittajan kysymykseen vastata. Mutta ihan suotta nyt manailet ja johdattelet harhaan. Kyllä jokaisella rodulla on hyvin vakiintuneet vietit ja ominaisuudet. Tietenkin niiden ilmenemisvoimakkuuksissa on eroja riippuen juuri sukulinjasta yms.

    Älä luota mihinkään muuhun tietoon kuin rotumääritelmään. luuletko tosiaan kaikkien rotujen jokaisen yksilön olevan luonteeltaan aivan samanlaisia? Entä jos risteytettäisiin vaikka suomenajokoiraa ja saksanpaimenkoiraa viidessä sukulinjassa? Uskoisitko kaikkien pentueiden jokaisen koiran olevan luonteen ja ulkomuodon perusteella mahdottomia toisistaa erottaa?

    Äänestä

  • Hukka-Musti kirjoitti:

    Älä luota mihinkään muuhun tietoon kuin rotumääritelmään. luuletko tosiaan kaikkien rotujen jokaisen yksilön olevan luonteeltaan aivan samanlaisia? Entä jos risteytettäisiin vaikka suomenajokoiraa ja saksanpaimenkoiraa viidessä sukulinjassa? Uskoisitko kaikkien pentueiden jokaisen koiran olevan luonteen ja ulkomuodon perusteella mahdottomia toisistaa erottaa?

    Ensinnäkään se rotumääritelmä ei koirasta kerro vielä juuri yhtään mitään. Toivottavasti kukaan ei ole niin ajattelematon, että sen perusteella rotuaan valitsee. Eräskin rotumääritelmä antaa näin huiman yksityiskohtaista tietoa koiran vieteistä/luonteesta: "Tarkkaavainen, älykäs, tarmokas, lempeä ja uskollinen." Tietenkin luonteissa ja vietikkyydessä on yksilöllisiä eroja rotujen sisällä. Pointti on siinä, ettei yhteenkään rotuun voi yllättäen tupsahtaa sellaista (perinnöllistä) ominaisuutta, jota rodussa ei missään muodoin esiinny. Jos olisi totta, että mille tahansa koiralle saattaa tupsahtaa valtava metsästysvietti niin samaa pitäisi tapahtua myös ulkomuodollisissa seikoissa. Pitäisi yllättäen syntyä niitä pystykorvaisia labbiksia, kiharakarvaisia seeffereitä ja karvattomia afgaaninvinttikoiria. Ihan samalla mekanismilla ne ulkomuotoon kuin vietteihinkin liittyvät geenit periytyvät, eikö vain? Jos metsästysviettiä ei voisi koiran vanhempien perusteella ennustaa niin ei voi sitten ulkonäköäkään. Metsästysvietin mahdoton ennustettavuus on muuten aika yllättävä lausunto sinulta, joka olet useaan otteeseen painottanut, että "koira on aina isänsä ja emänsä välimuoto niin ulkoisesti kuin luonteeltaankin". Joka sekään ei tietenkään pidä ihan paikkaansa, sillä onhan myös resessiivisesti periytyviä ominaisuuksia.. Mutta tuollainen karkea sisäinen ristiriita omissa lausunnoissasi hieman kummastuttaa.

    Äänestä

  • -jke- kirjoitti:

    Ensinnäkään se rotumääritelmä ei koirasta kerro vielä juuri yhtään mitään. Toivottavasti kukaan ei ole niin ajattelematon, että sen perusteella rotuaan valitsee. Eräskin rotumääritelmä antaa näin huiman yksityiskohtaista tietoa koiran vieteistä/luonteesta: "Tarkkaavainen, älykäs, tarmokas, lempeä ja uskollinen." Tietenkin luonteissa ja vietikkyydessä on yksilöllisiä eroja rotujen sisällä. Pointti on siinä, ettei yhteenkään rotuun voi yllättäen tupsahtaa sellaista (perinnöllistä) ominaisuutta, jota rodussa ei missään muodoin esiinny. Jos olisi totta, että mille tahansa koiralle saattaa tupsahtaa valtava metsästysvietti niin samaa pitäisi tapahtua myös ulkomuodollisissa seikoissa. Pitäisi yllättäen syntyä niitä pystykorvaisia labbiksia, kiharakarvaisia seeffereitä ja karvattomia afgaaninvinttikoiria. Ihan samalla mekanismilla ne ulkomuotoon kuin vietteihinkin liittyvät geenit periytyvät, eikö vain? Jos metsästysviettiä ei voisi koiran vanhempien perusteella ennustaa niin ei voi sitten ulkonäköäkään. Metsästysvietin mahdoton ennustettavuus on muuten aika yllättävä lausunto sinulta, joka olet useaan otteeseen painottanut, että "koira on aina isänsä ja emänsä välimuoto niin ulkoisesti kuin luonteeltaankin". Joka sekään ei tietenkään pidä ihan paikkaansa, sillä onhan myös resessiivisesti periytyviä ominaisuuksia.. Mutta tuollainen karkea sisäinen ristiriita omissa lausunnoissasi hieman kummastuttaa.

    ...luonnetta ja ulkomuotoa ei voi verrata toisiinsa. Ja kyllä niitä ns. rakennevirheellisiäkin koiria syntyy, jotka ovat todellisuudessa normaalia terveempiä, koska ovat kehittyneet väärään suuntaan, eli >>alkuperäisempään>>. Mutta olen taas mielestäsi väärässä, emmekä saa muutettua toistemme käsityksiä asiasta, joten minä pistän nyt stopin keskustelullemme.

    Äänestä

vapaana maastossa kirmailua. Vaikuttaa ihan metsästäjältä loikkiessaan jälkiä etsimässä, varmasti pyrähtäisi perään, jos jotakin löytäisi.

Äänestä
  • Kiitos hyvästä väittelystä :-) Olisiko kuitenkin jollakin kääpiöpinserin omistajalla mielipidettä?

    Äänestä

  • Aloittaja kirjoitti:

    Kiitos hyvästä väittelystä :-) Olisiko kuitenkin jollakin kääpiöpinserin omistajalla mielipidettä?

    Enpä voisi omaani kääpiöpinseriä väittää kovin metsästysviettiseksi. Ei se jahtaa mitään kärpästä suurempaa. Irti en kuitenkaan uskalla pitää, koska uroskoiran vietit juoksuissa olevia narttuja kohtaan on kyllä melkoiset. Toisaalta on kovasti omistajansa perään, eli oudoissa paikoissa ei mene niin, etteikö olisi näkö/kuuloetäisyydellä omistajasta. Ehkä omani on enemmän citykoirien risteytys. En enää muista, mitä rotumääritelmässä sanotaan metsästysvietistä. Rottakoira kun on, niin tuskinpa se mitään kovin isoa riistaa lähtee jahtaamaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kääpiöpinserillä kirjoitti:

Millainen metsästysvietti kääpiöpinsereillä on? Ovatko kovia karkaamaan vai pystyykö yleensä pitämään vapaana?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu