usein ja paljon.
Niitä hiivatin neuvoja satelee viikosta toiseen.
Miten saisin ne puhumaan asioista?
Minulle riittäisi ihan hyvin: "Onks faijalla kaikki ok?", "Tarviiks tulla, taas, siivoon?", "Onks auto vahattu? tarviiks tulla?", "faija hei, mun tietsika on taas sekasi, jos mä tuon sen niin laitaks, taas, kuntoon?"
Mutta ei, "onks sulla uus muija?, millo? miksei? Kokeile niitä pillereitä, mee jumppaan, tee jotakin muuta, mikset sä enää pelaa lentopalloo? Ohan sulla maila ja kiakko ja skrinnarit, osta se kypärä ja painu kaukaloon, sulle on alkanut toi maha kasvaa, he iskä värjää noi harmaat, sä olisit, ihan tosi, paljon nuorekkaampi"....
Aikuiset lapseni puhuvat minulle
HTZA
201138
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
mitään aikaiseksi. Eks sä todella voi tiputtaa sitä rimankorkeutta niiden ukkojen suhteen. Me halutaan iskäpuoli itsellemme. Hei mutsi, miten sä nyt noin löysät farkut ostit. Heitä roskiin ja osta tiukemmat jne. Tiukempi T-paita päälle ja korkeammat korot kenkiin, ei mummukuteita.
...jälkeläiset tuppaa käyttäytymään siten kuten heidät on kasvatettu. Mitenkäs se nyt menikään omena ei kauvaksi puusta putoa ; )
jäkättänyt! Neuvoin vain lempeästi miten sitä pukeudutaan kun mennään ulos: "Pylly piiloon ja ei sitten napapaitaa, leikatkaa tukkanne, kuka ne on värjännyt? Äiti? en usko, pysykää pois ongelmanuorista, miehiin ei voi luottaa, kundi hei, kumit? Ette juo sitten kaljaa, ei! ei viinaakaan, näytä se kassis, Lapsiraukat, isi ei saa unta ennen kuin olette kotona ja isi menee aamuviideltä, tekstari kuudelta ei paljon lohduta.
ne haluu sut pitää pirteänä, hoitovapaat vuodet edessä edes hetkeksi.
pashan kakarat, en kutsu isänpäiväänkään, paskiaiset, nyyh, tulee kuitenki. Minä mitää lahjoja tarvi... svidut. Kaikkia sitä saakin aikaiseksi. Pashan, nyyh, kyselijät. Antas mun olla rauhassa.
noin lapsellinen. Sanot olevasi mies, joka täyttää seuraavaksi 60v. Taitaapi olla täyttä pashaa. Sinun piti taas pilkata tuota alempana olevaa aloitusta, mutta kaiketi siitä jotain saat. Säälittävä olet.
Luin sen aloituksen tarkkaan ja totesin että toisenlaistakin elämää on. Tässä saa vastata siihen toisenlaiseen elämään. Lapselliseksi saat minua moittia, siitäkin saan lisää ajattelunaihetta. Toivottavasti sinäkin.
On sen heille ilmaissut ettet ole oikein sinut nykyisen elämäsi kanssa. Hyvä lapset ja heidän huomio kykynsä. Ei kun tsemppaamaan siitä ja kaukaloon ym. jos eroon noista kommenteista haluat. Lapsesi haluavat vain parastasi ;)
pienenä ne sai hiljaiseksi kun karjaisi. Vaimoraukkakin hiljeni hetkeksi. Kuulin kerran kun tytär ja poika juttelivat makkarissa: "Ei sille mitään voi sanoa, se huutaa kummiskin". Sillä kertaa en mennyt vessaan nauramaan, miettimään vain. Ja sitten heittäydyin lempeäksi, ja se kostautuu nyt. Karjaise nyt aikuisille, nauravat vain, päin naamaa. Fiksuja ovat lapset, harmillisen fiksuja.
Miettiminen siis silloin auttoi ja lempeäksi päädyit. Lapset näkevät lävitsesi, joten ei huutaminen auta. Hyvä niin ja nauti, kun joku välittää. Osalla ei ole ketään. Niin ja voisit sinä nyt ottaa onkeesi ja ihan oikeasti treffailla :) Fiksut lapset bruukaa silloin pistää kampoihin, väärään aikaan :( Kumma on maailma, ei oo hyvä niin eikä näin silloin :D
jotain asialle, että saat olla rauhassa. Tuollainen hyysäämin voi pitemmän päälle johtaa sairastumiseen.
joskus teen. Ainakin sitten kun ei ole autoa ja olen vanhainkodissa. Siellä ei ole huolta autosta eikä siivouksesta. Ja henkilökunta keittää kaffeet, minä kun en pakkopaidassa voi. :)
saan kyllä kuntoon vaikka taaksesidotuin käsin.
tietää opastaa vanhempiaan että he näyttäisivät hyvältä, asiallisilta, raikkailta vanhemmilta. Tälläinen lapsi joka uskaltaa sanoa, hänellä on hyvä itsetunto. Ota oppia heistä ja nauti tuloksista.
rakkaudentunnustus tämä on. Palstalaisia tämä ei, siis, koske. HTZA :)
Siis näemme tämän puolen sinusta! Ujostuttaako? Kerro lapsillesi kuinka paljon heistä välität. Minä teen töitä edelleen kun en tiedä rakastettiinko minua lapsena vai ei? Raskasta se on, miettiminen. Niin ja mitä kaikkea muuta siihen liittyy; en uskalla kiintyä kehenkään, olen yksinäinen susi. Kaipaan, mutten osaa rakastaa. Ehkä onnistuit ja lapsesi saivat sen turvallisen lapsuuden silloin ja saat sen moninkertaisena takaisin nyt (rakkaudeksi sitä kutsutaan) :)
Ole tyytyväinen että he pitävät huolta, kukin omalla tavallaan. Mulla kun on noita ei kauniimman sukupuolen edustajia, he eivät oikein vielä avaa sanaista arkkuaan ulkonäöstäni. Ei se ainakaan minun ihmeellisestä hehkeydestäni johdu... Eikö se ole muutenkin niin, että pojat on tunteiden puolella vaisumpia kuin tytöt, kertokaa nyt.;)) Kyllä mulle sanotaan, jos pidän huolta liikaa heidän asioistaan. Mutsi, etkö tajua että lopeta toi hässääminen ym.
..kun tuollaista kyselet, ..muistelepa sitä. "että pojat on tunteiden puolella vaisumpia kuin tytöt," Eikös ne poijat oo tänään homoja jotka itkee.
korviksen kun en itte saa ja sanoo...äiskä ja sen korvakorut!!
on mukava lukea aloittajan *hiukka konstailevaa aloitusta ja todeta ylpeänä isänä olemisen sietämätön keveys. He pärjäävät, sinun lapsesi, voinko samaistua, kyllä........ (tosin olen äiti pojilleni)