Olen minäkin näyttänyt poliisille keskaria, ja vieläpä silloin ku ne on olleet työssään.
Vähän palautetta. Ku tuntuu että ei ne ainakaan aina pieniä ja hiekkoja pulusta (vaan kavereitansa), lisäksi lain kirjaimen tulkinta on välillä hyvinkin väljää.
Epäillään, vaan ei tutkita. Ja heti meinaa saada kauheen raivarin ku ei auton ovea huomaa avata ku toisen poliisin kaa juttelee.
No ainakin muutamat niistäkin on hoidot tarpeessa (mutta esitetään sitä vaan silti niin kovaa että..) No oikeestaan kaikkein kovimpia jätkiä tässä maailmassa ovat ne yksinäiset ja kiusatut sielut jotka vaan viimeisillä voimillaan koettavat epätoivoisesti vastaoinkäymisistä huolimatta järjestää elämäänsä eteenpäin. Poliisin nokan alta kun voi mennä auton rattiinkin, vaikka ei olis nukkunu koko yönä (muuta ei osata kuin nauraa) kyllä teki taas virkavalta melkoisen karhunpalveluksen ittellensä ja ainakin yhelle ihmiselle. Silloin voi jo ruveta miettimään jotain muutakin kuin ruusunpunaisia unelmia kun poliisitkin alkaa naureskella! VITTU (Ja nauravat varmaan lisää kun tän mun tekstini lukevat, ANTAA NAURAAN VAAN. KYLLÄ MULLA AINAKIN KANTTI KESTÄÄ KESKUSTELLA IHAN NOKAKKAIN POLIISIASEMALLA TÄSTÄKIN, OLEN KÄYNYT!!!!)
Väkisinkin tahtoo jo usko kadota. Helikopterilla vaan lentelevät... Sitten kunm tapon yrityksestä menee keskustelemaan niin sitä saa kuulla olevansa jonkin sortin reppana tms. mitä ns. nynny ny onkaan. On se helppoo kun on pyssyt ja pamput tukena sekä kunnon koulutus, psykologinkin palvelut tarvittessa. Ja työkavereidenkaan merkitystä / työyhteisön tukea ei kyllä vähätellä voi.
Vaan olempa huopmannut, että kyllä nekin vähä pelkäämään saa (ei ne sentään niin hölmöjä ole). joskus olen nähny muita niin itteesä täynnä olevia ihmisiä (tai sitten niin tyhmiä), että ne ei edes viitti tervehtiä tai huomaa vaikka kävelee vastaan
Vähän palautetta. Ku tuntuu että ei ne ainakaan aina pieniä ja hiekkoja pulusta (vaan kavereitansa), lisäksi lain kirjaimen tulkinta on välillä hyvinkin väljää.
Epäillään, vaan ei tutkita. Ja heti meinaa saada kauheen raivarin ku ei auton ovea huomaa avata ku toisen poliisin kaa juttelee.
No ainakin muutamat niistäkin on hoidot tarpeessa (mutta esitetään sitä vaan silti niin kovaa että..) No oikeestaan kaikkein kovimpia jätkiä tässä maailmassa ovat ne yksinäiset ja kiusatut sielut jotka vaan viimeisillä voimillaan koettavat epätoivoisesti vastaoinkäymisistä huolimatta järjestää elämäänsä eteenpäin. Poliisin nokan alta kun voi mennä auton rattiinkin, vaikka ei olis nukkunu koko yönä (muuta ei osata kuin nauraa) kyllä teki taas virkavalta melkoisen karhunpalveluksen ittellensä ja ainakin yhelle ihmiselle. Silloin voi jo ruveta miettimään jotain muutakin kuin ruusunpunaisia unelmia kun poliisitkin alkaa naureskella! VITTU (Ja nauravat varmaan lisää kun tän mun tekstini lukevat, ANTAA NAURAAN VAAN. KYLLÄ MULLA AINAKIN KANTTI KESTÄÄ KESKUSTELLA IHAN NOKAKKAIN POLIISIASEMALLA TÄSTÄKIN, OLEN KÄYNYT!!!!)
Väkisinkin tahtoo jo usko kadota. Helikopterilla vaan lentelevät... Sitten kunm tapon yrityksestä menee keskustelemaan niin sitä saa kuulla olevansa jonkin sortin reppana tms. mitä ns. nynny ny onkaan. On se helppoo kun on pyssyt ja pamput tukena sekä kunnon koulutus, psykologinkin palvelut tarvittessa. Ja työkavereidenkaan merkitystä / työyhteisön tukea ei kyllä vähätellä voi.
Vaan olempa huopmannut, että kyllä nekin vähä pelkäämään saa (ei ne sentään niin hölmöjä ole). joskus olen nähny muita niin itteesä täynnä olevia ihmisiä (tai sitten niin tyhmiä), että ne ei edes viitti tervehtiä tai huomaa vaikka kävelee vastaan
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tämähän oli kuin sairaskertomus!
Olipa todellakin sairaskertomus, ja repaleinen sellainen. Ei taida kaikki olla hyvin. Toivottavasti helpotti, edes hetkeksi. Tämä on hyvä terapia-foorumi.
Tämän kirjotin oikeestaan sekin takia, että joskus luotin varauksetta poliisiin. Luulin, että poliisin on se viimeinen ja tärkein viranomainen johon voi luottaa. (Kyllä sen kai pitäis olla.) Joihinkin muihin (ammattikuntiin) on luottamus mennyt jo aikoja sitten. Toisiin kyllä kai vielä sentään jotenkin luotan, jos tässä maailmassa nyt ylensä voi kehenkään enää täysin luottaa (oikea vastaus: ÄLÄ LUOTA TÄYSIN KEHENKÄÄN JA ÄLÄ EDES ITSEESI. YSTÄVIINKÄÄN EI PIDÄ AINA LUOTTAA VAAN KANNATTA VÄHÄN TARKKAILLA NIITÄKIN SILLÄ SILMÄLLÄ)
Mutta kyllä niihinkin vaan monenlaisia tyyppejä mahtuu, ja kyllä niidenkin mielenterveys voi olla joskus koetuksella (kuten myö fyysinen terveys). No koetuksella se on ollut meikäläiselläkin (no se ny ei ole poliisin vika, mutta sitten ku kaikki menee oikeen hullusti niin viimekädessä niiden kanssa tulee kinaa, jos sitten enää tarvii kenekän kaa tapella).
Poliiseissakin on vaihteluita, ja puutteitakin. Niidenkin työnjälki ja tarkkuus vaihtelevat (joskus voi suurestikin, mutta toivottavasti ei usein). Ei ne aina meinaa muistaa edes rekisteriotetta kattoa. Välillä niilläkin on hermot tiukalla, joo se maailman meno on välillä semmomoista ja elämä yleensäkin.
Ehkä munkin kannattas selvittä erimielisyydet (ainakin tulevaisuudessa) ym. muut asianosaiten kanssa suoraan. Ei sen niin väliä jos jonkun syytteen saa. Ei sitten tarvi purkaa ärtymystään, kiukkuaan tai stressiään autoon, poliisiin tai muihin syyttömiin ihmisiin. Ja toivottavasti ei semmosia erimielisyyksiä tai muita vastoinkäymisiä ei enää tule. Juu on siinä ruvennu poraan tai sortunu muitakin ja mitättömimmistäkin asioista, eri ihmisillä senkn ilmenee eri tavalla jotkut alkavat ryyppäämään ja jotkut tulevat muuten oudoiksi, sen olen kyllä saanut huomata. Ja tuntuu, että kyllä sitä saa tehdä aika pajon ennen kuin kukaan ulkopuolinen puuttuu asiaa (siis lähimmäiset sillain välittävästi ja auttavasti, haukkumisen ja lyömisen sekä kiusanteon Suomalaiset ovat aina osanneet.) Mutta mikä perkele kääntää meidät ihmiset toisiamme vastaan (ovatko asiamme yhteiskunnassa jo liaan hyvin, ku keskenämme täytyy kilpailla ja kiusaa tehdä, tarvittais joku kolmas maailman sota tai merkittävä luonnonkatastrofi).
KYLLÄ YKSIN ON PARAS OLLA, JOS OLEN REHELLINEN NIIN EN MÄÄ ENÄÄ USKALLA OLLA KENEKÄÄN KANSSA SAATI TUTUSTUA. NO OIKEESTAAN ENNEKIN OLIN YKSIN; MUTTA MISSÄ SAATANAN VAIHEESSA MÄ RUPESIN NIITÄ TOISIA IHMISIÄ KAIPAAMAAN NIIN PERKELEESTI YMPÄRILLENI.
Kohteleekohan poliisi eri ihmisryhmiä aivan tasapuolisesti? Esimerkiksi vanhat ja nuoret, miehet ja naiset, varakkaat ja varattomat, ns. nimekkäät ja nimettömät, eri sosiaaliluokista tulevat???
Pitäis kohdella, mutta kohteleeko????
TOIVOTTAVASTI; SILLÄ MUUALLA ELÄMÄSSÄKOHTELU ON USEIN VALITETTAVAN ERIPURAISTA (no joo, ny voitte sitten miettiä, että onko kirjoittajalla ns. oma lehmä ojassa).
Ps. Poliisi on semmoinen viranomainen, että se ei taida ymmärtää tämmösiä herkkiä ja monimutkasia asioita niin kauheen hyvin. Poliisit on kovia jätkiä (ainakin omasta mielestään, tai sitten ne esittää...) ne puuhastelee rikosten ja väkivallan parissa, murhien ja tappojen sekä muiden hämärien asioiden parissa. Kyllä siinä ihmisen psyyke jo muuttuukin. Juu kyllä sitä saa välillä lehdistä lukea tai kuulopuheista kuulla, että ei ne sinitakit sitten ittekkään niin nuhteettomia ole.
Onkohan muuten niin, että poliisin työssä on niin paljo hommaa että tavallisiin rikoksiinkn turtuu ja ne ei enää sillain kiinnosta ku ne ei tarjoo haastetta, sitten vasta havahdutaan ku sattuu jotain isompaa.
Poliisitkaan ei muuten tiedä mitään mistää hämäristä jutuista, jollei niille kerro sitä (ne ei sittekään ole yli-ihmisiä, vaikka jonkinlaisia valioyksilöitä pyritään Poliisikoulun valintakokeissa tarjokkaista valitsemaan).
Mielenterveystoimistoss ymmärretään semmosii herkkiä asioita. Ja paljon on kestetty ja pahimmat ajat on jo takanapäin. Ja oikeestaan ei tunnu pienet enää missään! Ei välttämättä edes kuolema on niin paha vaihtoehto, se olin vaan helpotus. Ei sitä aina jaksa juosta muiden mukana ja ite olen jo väsähtänyt tässä elonkilpajuoksussa.
VITTU TÄSTÄ TULIS NIIN PITKÄ STOORI; ETTÄ LOPETAN SEN NY TÄHÄN. TULEVAISUUDESSA SITTEN KIRJOITTELEN LISÄÄ KAIKISTA AROISTAKIN AIHEISTA!! KUN NIISTÄ TÄYTYY PUHUA.
Hyvin kirjotettu (jos ei kirotusvirheitä lasketa).
Joo KIITOS.
Niitä kirjoitustus virheiotä voi aina välillä tulla kun mul on ollut pitkä tauko, ja sen aikana en ole aktiivisesti käytellyt tietokonetta.