Tästä aiheesta on täällä keskusteltu varmaan loputtomiin, mutta saisiko vielä asiallista pohdintaa kumpi kannattaisi valita. Aluksi Lammi tuntui houkuttelevammalta mutta Jämerälläkin on omat puolensa. Tarkoituksemme on mieheni kanssa tehdä mahdollisimman paljon itse, yhteen kerrokseen. Kumpi helpompi? Entä kustannukset, kun olette kyselleet tarjouksia?
Jos/kun olette olleet samassa tilanteessa, mikä on vaikuttanut valintaanne?
Lammi vai Jämerä ?
Rakentajat2010
1117352
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 111
Vanhimmat
rakentakaa Lamera kivitalo! Miksi jäykistellä talomyyjien edessä? Yksi materiaali kun ei ole paras jokapaikkaan. Tiukkapipoisesti J tai L "uskovaisena" kun rakentaa niin ihan pakostakin tulee huono talo (kärjistäen). Kiinnostaako pieni energian kulutus? (silloin Lammi on parempi) Tuleeko teillä rossipohja? (silloin siporex seinät lankut helpommat) jne...
Jos ulkoseinät on lammia niin väliseinien ei ole pakko olla lammia. Ja vaikka seinät ois betonia, niin voi katto tai lattia olla siporexia jne... Puukin voi puoltaa paikkansa, esim yläpohjassa, tapauksesta riippuen.
veisivät vähemmän energiaa, kun kuitenkaan eivät pärjää tiiviystutkimuksissa. Kun kevyt yläpohja vuotaa ja seinissä on ikkunoiden ja ovien mentäviä aukkoja, eivät umpiseinän laskennalliset U-arvot päde. Raksannut.
"veisivät vähemmän energiaa," En minä niin tainnut varsinaisesti sanoa, mutta jos haluaa rakentaa kokonaisuudessaan energiataloudellisen ratkaisun niin ei kannata valita yhtään "huonointa" ratkaisua. Vaan koettaa tähdätä hyviin ja parhaisiin ratkaisuihin. Esim. Siporex on huonoin lämmöneriste mikä on olemassa. "kun kuitenkaan eivät pärjää tiiviystutkimuksissa." Tuo on ihan vaan uskovaisten höpinää. Jopa tikkutalosta saa yhtä tiiviin kuin jämerästä. Jämerästä sen tiiviin saa helpommin. "Kun kevyt yläpohja vuotaa " Miksi siitä pitäisi tehdä vuotava? Voihan raskaastakin yläpohjasta tehdä vuotavan, JOS haluaa. En jaksa alkaa jauhamaan vanhoja jatinoita siitä miten pitää rakentaa mutta omalta kohdaltani voin olla tyytyväinen, kun talo on energiatehokkuudeltaan passiivitalon luokkaa vaikka seinien eristävyys on vain määräysten minimi. Eli meillä vaikuttaa tiiveys, massa tai mikälie aivan uskomattoman paljon. Vuodessa ostetaan noin 10500 kwh sähkömittarin läpi. Ja puuta on poltettu jotain 100kwh. 230m2 ja 700m3 Oulun läänissä.
meillä ainakin ratkaisi myyjän tyyli... "olen ollut nyt tässä ehdottoman rehellinen, tehkää nyt päätös". Siis että pitääkö myyjän erikseen sanoa että on ollut rehellinen, luulin että se on ihan normaalia :) Ei tullut meille betonitaloa.
On niitä kertoja jolloin olisi pitänyt olla nauhuri mukana. Ja oma lukunsa on sitten ne styroxitalojen myyjät.... ehdottomasti YOUTUBE materiaalia. 8-P
Omalla kohdalla oli parasta, kun rinnetolon tarjouksen tehnyt myyjä oli töppäilly ja laskettanu tarjouksen tavalliseen pulitoistakerroksiseen taloon. Sälli alkoi ihan vakavissaan juttelemaan että kyllä kellarinkin voi tehdä puurakenteisena, kunhan se rakennettaan kosteusteknisesti oikein ja maanpaine huomioidaan rakennesuunnittelussa.
Siporexista ei kannata enää rakentaa. Sen u-arvo on huomattavasti heikompi, kuin esim. Lammi, Luja, Lakka jne. Siporexista tehtäessä tulee joka tapauksessa käyttää lisäeristeitä. Energiataloudellisuus tuskin menee pois muodista. Tätä asiaa tullaan käyttämään jälkimarkkinoilla hintakriteerinä. Energiatodistuksia yms. ruvetaan tulevaisuudessa kysymään kaikista omakotitaloista.Näistä tulee lisää työtä ja kuluja. Siporexin joudut roiloamaan sähköputkille. Välipohjat voit toteuttaa ontelolaatoilla valuharkkotaloissa paremmin ja isommilla jänneväleillä. Valuharkkotalon voit latoa (nopeus), siporex täytyy muurata.
"Valuharkkotalon voit latoa (nopeus), siporex täytyy muurata." Tämän voi nähdä toisinkin: muurattava talo on laakista valmis, valuharkkotalo pitää vielä erikseen kastella, tiivistää ja valaa... näkökulmia kun on niin monenlaisia.
Pistorasioiden ja kytkimien paikat pitää tietää tarkkaan jo runkoa tehdessä. Muurattavassa talossa ne pitää roilottaa, mutta niiden paikkaa voi vielä hienosäätää jos runkovalmiissa talossa kuljeskellessaan huomaakin että "tuo rasia ei tuohon olekaan hyvä". Ja joo, valuharkossakin _voi_ roilottaa, tiedetään, mutta tuplatyö on tuplatyötä.
yksikerroksinen ratkaisu. Kannattavuus on katsojan silmässä. 375-sipo käy sellaisenaan ja kattopalkkien päälle voi latoa lisävillaa 10cm. Energian vuosikulutus on hyvin kohtuullinen. Meillä 330m2/890m3 kevytbetonitalo vie kaukolämpöä noin 24megaa vuodessa, siinä 1200-1400eur ja sillä lämpiää ympäri vuoden myös uima-allastila sekä mukavuuslänmmöt muissakin kerroksissa. Mikäli itse on aikomus nostaa runko pystyyn, ehdotan ehdottomasti kevytbetonia. Helppo ohutsaumata ja hioa erheet suoraksi vaikka varvi kerrallaan. Anturan päälle runko nousee parissa viikossa, kun on edes jonkunlainen apumies paikalla. Latokaa kattopalkit viistoon lappeen suuntaan, niin katonkin saa itse tehtyä korotuspalikoiden päälle. Talon päädyt voi sahata vannesahalla maassa määrämittaan harkoista tai vasta ohutsauman kuivuttua vaikka kovapalasahalla paikalla. Sähkötöiden roilot veistää alle päivässä urajyrsimella ja iso osa putkituksista uppoaa lattiavaluihin, mikäli niitä ei voi vintin kautta viedä. Mikäli valitsette valuharkon, pankaa budjettiin puolet lisää betonivaluista yms LVISJ-miesten alituisesta hyppäämisestä työmaalla sekä unohtuneiden rasioiden ja putkitusten piikkaamisesta valuseiniin. Tietysti voihan ne vedot pinnassakin vedellä...
mitä tiivistämistä pitää tehdä valuharkkotalossa?
Taisi aiheena olla Lammi ja Jämerä. Kumpikaan ei liene muurattava? Ja toisessa voi roilottaa TAI rakentaa valun sisään ja toisessa voi vain roilottaa. ((uskoakseni roilottaminen on aina halvin ratkaisu, myös valuharkkotalossa))
"Mikäli valitsette valuharkon, pankaa budjettiin puolet lisää betonivaluista yms LVISJ-miesten alituisesta hyppäämisestä työmaalla sekä unohtuneiden rasioiden ja putkitusten piikkaamisesta valuseiniin." Allekirjoitan tuon. "Tietysti voihan ne vedot pinnassakin vedellä..." Jos homman teettää niin edullisinta on roilottaa jälkikäteen sipossa ja valuharkossa (ehkä muissakin).
tietääkseni valubetoni on erittäin paljon notkistettua, ja se tulee ulos pienestäkin reiästä. Jokainen valuharkkotalo on ollut urtsia täynnä, kun on tiivistetty reikiä ettei vellibetoni tule ulos sitä mukaan kun sitä sisään pumpataan :)
Niinkö siellä Jämerä kirkossa nyt julistetaan? Kertoo aika paljon Jämerän moraalista! Ainakaan meillä ei tarvinnut urtsulla tilkitä harkkiojen saumoja kuin korkeintaan noin joka neljäskymmenes kahdeksas harkon pystysauma (koska talon ympärys ei millilleen sattunut Lammin moduuliin) Sekä yksi vaakasauma. Tilkitsemisissä käytetty urtsumäärä vastaa tuvottuaan peukalkon paksuista "makkaraa" eli harkot ei tosiaankaan tule täyteen. HUOM: Meillä kuitenkin täytettiin uretaanilla kaksi harkkoa koska halusin bunkkerimme tekniseen tilaan seinän kohdan josta voin halutessani (muuttotarkastuksen jälkeen) tehdä ikkunan ilman että joutuu umpibetonin läpi puskemaan & rakennusluvat uusimaan.
nopeus ja yksinkertaisuus. En halunnut muurata, enkä roilottaa, joten lammi tai vastaava valuharkko on hyvä valinta.
tunneissa vai euroissa? Yksikerroksiseen taloon ei ole mitään järkeä panna valuharkkoja, ellei tilillä ole liikaa rahaa. Myös kellarillinen ratkaisu tulee puolta halvemmaksi tavallisia harkkoja käyttäen. Yksinkertaisin ja helpoin runkorakenne omatoimisesti tehtynä on kevytbetonitalo. Kaikki LVISJ-työt voit teettää sitten valmiiseen runkoon eikä ole mitään härdelliä työmaalla, kun eri urakoisijoiden tyypit voivat rauhassa katon alla tehdä tekosensa vuorotellen, ei yhtaikaa.
"Yksikerroksiseen taloon ei ole mitään järkeä panna valuharkkoja, ellei tilillä ole liikaa rahaa." Juu, valuharkko EI OLE HALVIN. Sen kaikki varmaan tietää. Miksi sitä pitää jauhaa aina vain uudestaan. Se teissä myyjissä on ärsyttävää että teidän kenenkään ei tarvitse ASUA myymissänne taloissa joten teille on aivan sama mitä esim energiakulut on asumisen aikana ja kommentit sen mukaisia. "Myös kellarillinen ratkaisu tulee puolta halvemmaksi tavallisia harkkoja käyttäen." Tavallinen harkko ei ole paras materiaali maanpaineseinään! Se lienee huonoin siihen? (onko Jämerän maanpaine-elementit edelleen niin kalliita että Jämerä taloissa edelleenkin on papanaharkoista tehdyt kellarit?) "Yksinkertaisin ja helpoin runkorakenne omatoimisesti tehtynä on kevytbetonitalo." Onko halvin paras? Älvsbyhus myy halpoja taloja, varmaan heiltä järjestyy myös rapattava versio. "Kaikki LVISJ-työt voit teettää sitten valmiiseen runkoon eikä ole mitään härdelliä työmaalla, kun eri urakoisijoiden tyypit voivat rauhassa katon alla tehdä tekosensa vuorotellen, ei yhtaikaa." Joissain voi valita miten tekee. Kaikissa on LVISJ-työt mahdollista tehdä myös runkotöiden jälkeen. Esim kaverini teki juuri niin HB priima talossaan.
ne kalliit energiakulut sipo-talossa ja miten kalliit verrattuna asumaasi vaihtoehtoon. Epäilen, että jäät tokaksi.
arvaapa viitsinkö jauhaa turhaa jaskaa henkilön kanssa jolla ei ole esittää mitään faktatietoa Esim. meidän talossa U=0.25 seinien läpi menee yli 25% kaikesta lämmitysenergiasta. Se osuus olisi pienempi jos seinämme olisi matalaenergiaharkkoa. Samaten sisälämpöä ehkä voisi pitää hieman alhaisenpana. Ja se että seinien U-arvo on meidän talossa se suurin joki niin pitää muistaa että pienistä puroista syntyy suuri joki. Mihinkään ei kannata valita huonointa vaihtoehtoa. Eli seinään pitää laittaa lämmöneristettä, myös sipotalossa, jos haluaa rakentaa matalaenergiatalon. t. raksaaja, passiivienergiatalosta
VTT: "Suomalainen passiivinen talo: Lämmitysenergian tarve 25 - 35 kWh/m2 (Helsinki - Sodankylä) Kokonaisenergian tarve 75 - 85 kWh/m2" Ja meillä siis menee noin 46kwh/m2 kaikki energiat, paitsi autojen bensat.
tavallista investoimallasi lisäfyrkalla.
joskus kertoa muunneltua totuutta. Vatit saattavat heittää volttia. Kunhan nyt asut siinä talossasi muutaman vuosikymmenen, niin tiedät.
pistää valuharkkoja, seinä syntyy parissa viikkossa yksin.
teline ja nosturikustannukset "räjähtää" käsiin (vasta sitten) kun aletaan rakentaa useampaan kerrokseen. Sama kaikissa harkkoratkaisuissa. Palkattua työvoimaa kun ei voi laittaa styroxipaalujen päälle seikkailemaan.
Velkaa on kaikkineen nyt alle 150 tonnia eikä aikaisempia säästöjä eikä omaisuutta ollut. Loput on tullut maksettua omalla työllä ja suomalaisen perusinsinöörin pienellä palkalla. Sopii esittää mikä on se lisäfyrkka jonka olen investoinut? (lisäfyrkka on pikaisella laskennalla eristyksen osalta 1000 ja lämpökoneen osalta noin 15000 extraa, lämpökone on säästänyt kolmessa vuodessa yhteensä noin 2200) aihe: Tässä on keskustelun taustalla kait edelleen se että joku väittää että L:stä ei voi tehdä yhtä tiivistä taloa kuin J:stä. Väitän että voi. Tää muu jauhanta on jaskaa.
Matalaenergiaharkot maksaisi meidän taloon 2000-3000 lisää verrattuna nuihin määräysten mukaisen minimin harkkoihin jotka meillä on. Jos nykyisin rakentaisin en tosiaankaan kelpuuttaisi muuta kuin matalaenergiaharkon, mutta 2003 niitä ei vaan vielä ollut tarjolla valettavana versiona.
2000eur? Eiköhän talot ja varsinkin asukkaat ole yksilöitä, joita et voi samalle viivalle niistää. Toinen tykkää 24C ja toinen 15C ilmatiloista ja kumpikin väittää säästäneensä?
No meillä ei säästetä elinolosuhteista vaan nautitaan (sisälämpö 23'C). Ne ylimääräiset 2200 auttaa siinä nauttimisessa. (esimerkkinä meidän perheen kulutuksesta: kuumaa käyttövettä menee yhtä paljon kuin kylmää (esim. kun vaimo käy suihkussa kaikki vesi menee kuumavesiputkessa olevan vesimittarin kautta kylmää vettä ei kulu lainkaan esim. tuo kuuma vesi olisi minimissään kolme kertaa kalliinpaa iloman sitä "lämpökonetta"), Isännän nautiskellessa harrasteista on LTO vielä asentamatta eli IVLTO on 0%, esim. aamulla töihin lähtiessäni jätin tuuletusikkunat raolleen jne jne.... SILTI Talomme kokonaisuudessaan ALITTAA PASSIIVITALON energiankulutuksen. En minäkään täysin ymmärrä miksi näin voi olla. Niin vain on.
ei olekaan kuin virtuaalisesti. Eikä taida sulla olla sitä kahta tonniakaan. Faktat pöytään kilowatteina ja euroina. Kuppikoon saa myös mainita.
kokkonaiskulutus noin 10500kwh per vuosi Oletan että lämmitys käyttövesi on siitä noin puolet eli 5000kwh/a ja se kerrottuna maalämpökoneen minimihyötysuhteella 3 saadaan noin 15000kwh/a Eli lämpökone säästää 10000kwh (eli 800 vuosi) ((ja tiivis & pikkasen normia paremmin eristetty kivitalo säästää loput, kun vastaavan normitalon laskennallinen LÄMMITYSenergian kulutus olisi oulun läänissä lähempänä 30000kwh/a tjsp)) ja neliöt oli ne noin 230m2 ja kuutiot reilut 700 jne jne jne Vaimolla B, kaksi kappaletta. Ja itsellä muistaakseni 1.5cm yli EU:n kondoomistandardin, yksi kappale. Siitäpä mietit. :) :P ;)
Lämpökoneen säästämät eurot sanoin siis aiemmin alakanttiin (3*800 = 2400).
"The EU is not involved in setting condom standards. The European Standardisation Committee (CEN) is a voluntary body made up of national standards agencies and affiliated industry/consumer organisations from nineteen European countries. It has nothing to do with the EU." sekä "Neither the European Union (EU) nor the European Committee for Standardization (CEN) have undertaken work to harmonize condom sizes. The International Organization for Standardization (ISO) developed a standard in 2002 which covers methods for the testing of condom safety. It includes tests to ensure consumer confidence that the condom is an effective contraceptive, that it is helping to prevent the transmission of Sexually Transmitted Diseases (STDs), that it is free from holes, does not split during use, is correctly packaged to ensure protection during storage and is correctly labelled."
tarkoitus ottaa parin vuoden tauko kiinni kommentoimalla kaikkea mitä sylki suuhun tuo?
kävin lukemassa mittarin 15.03.2004-14.5.2009 24596,9kwh sis KAIKKI sähköt ((5000kwh/a)) Intensiivisen rakentamisen aikana lämmitettiin 6kw puhaltimella, 1000W halogeenivaloilla ja puulla kaminassa leivinuunissa ja lämpö oli noin 16...17'C. Maalämpö on käynnistetty muistaakseni syksyllä 2006 (tai 2005). Täydet lämmöt on olleet päällä vasta 1.1.2007 lähtien eikä sen jälkeen ole yli kymmentä pesällistä leivinuunissa puuta poltettu (noin 5 pesällistä per talvi), sisälämpö on noin23 astetta.
tai sitten tämä on vain ohimenevä päläripuli (toivottavasti ohimenevä) Toisaalta tänne on hauska japattaa kun joskus voi olla jollekulle avuksikin.
itse tehtynä liimailet heiveröisenkin apumiehen kanssa viikossa anturan päälle sipotalon kerroksen. Telineitä ei paljon tarvita, kun työ tehdään rungon sisältä käsin. Mainitut vahvistetut styroksipaketit ja joitakin kakkosnelosia päälle on ihan hyvä ratkaisu. Niiltä on ladottu niin välipohja- kuin kattopalkitkin. Nosturi viivähti pari tuntia kummallakin keikalla. Aukkojen ylityspalkit nousevat parilta hemmolta 20x240cm saakka käsivoimin. Tellingit tulevat kuvaan mukaan vasta yhden lämmityskauden jälkeen, rakentamista seuraavana kesänä, kun talo rapataan. Kaksikerroksisen talon rappauttaa alle kahdessa viikossa, joten enempi siinä hiki tulee telineiden väsäilyssä kuin itse rappaustyössä. Hintavuus on suhteellinen käsite.
kun maksoin melkein 10tE pystytyksestä kerrokselta ja itse vielä heiluin apparina. Ensi kerralla palkkaan sinut, eli tehdäänkö niin että maksan sulle 2x tämän hetkisen viikkopalkkasi / kerros (palkkakuittia vastaan, mutta älä nyt vaan ala miettimään etten uskoisi sanaasi), meitsi veivaa ja kantaa laastitkin eli mennee aika tasain lecan ja sipon kanssa eikös vaan? Pistähän yhteystietoja! (sanopas muuten mikä talo täytyy muurata ulkoa päin kun minä en tiedä? Ja minkä takia sisältä on lyhyempi matka harjalle kuin ulkoa kun aika tasaiselta pohjalta kaikki tavataan aloittaa?)
kaksi (2) kerrosta aukkopalkit väli- ja yläpohja maskiharkot => kymmenen (10 työpäivää) ja kattoukot pääsivät hommiin. Apuna yksi (1) apumies. Väli- ja yläpohjat juotoksineen! Tosin palkkani oli tuo mainitsemasi 10tE tosin ltakoko talo...
135g*10500=1417kg CO2 (turve+hiili 15%) 0.53mg*10500=5,56g ydinjätettä (18%) Uusiutuva energia 67% 4/6=päiväsähkö/muuaika Pörssisähkö.
Vaihdettiin Fortumin pörssisähköön maaliskuussa. Siitä ei tule hiilijalanjälkeä laisinkaan.
Vattenfall myy sähköä alle viisi senttiä kwh, veikkaan, että maksat sentin tai jopa muutaman enemmän
Äskettäin tulleessa laskussa on energian hinta reilusti alle 5snt/kwh Kuun vaihteessa nostavat marginaalin 0% -> 0,45% Hinta on siis 0.45snt+spot Vattenfall maksaisi vuodessa yhden euron vähemmän mutta se tuottaa suurimman osan sähköstään maapalloa vahingoittaen, ainakin tänne Oulun lähelle toimittaessaan. tiedon lähde: http://www.sahkonhinta.fi/ Mutta kauas on menty aiheesta.
Kuulema tuovat markkinoille u-arvoltaan parhaimman eristeharkon.
...YKSIAINEINEN! :) ah ha haa :)
jossa on alusta asti ollut villat ympärillä ja ulkokuori siinä päällä. Kantava runko on silti yksiaineinen:- kaikkine etuineen. Kerro kerro, milloin niitä haittoja alkaa tullaaah.
Varmasti on toimiva ratkaisu, kunhan rakenne on ulospäin harveneva/tuulettuva.
Meikäläisen Leca Design -talokin on siis yksiaineinen: kantava sisäkuori on pelkkää kevytsoraharkkoa. Mitä nyt lämmöneristys on sitten urtsia ja ulkopuolella on 10 cm kuoriharkko ja rappaus. Ei )(/%)&% näitä siporeks-hurahtaneita!!!
Eihän jämerää ole edes 2010. Vetelee jo viimesiä ennen kuin kaatuu.
Uusissa rakentamismääräyksissä seinien U-arvo vaatimuksia höllennetään reilusti, eli sallitaan aiempaa suurempi "kompensointi".
niin silloin ehdottomasti Jämerä:"Uutiset Lehdistötiedote 12.05.09 Jämerä esittelee Valkeakoskella massiivirakenteiset kivitalot Ratamoottoripyöräilijä Mika Kallion hulppea Jämerä-kivitalo Lapilli on varmasti yksi Valkeakosken asuntomessujen ensi kesän vetonauloista. Kartanomaisessa talossa on noin neljäsataa neliötä. Talossa on erkkereitä, pylväitä ja kaarevalinjaisia yksityiskohtia. Talo kuuluu parhaaseen energialuokkaan A, massiivisten 500 mm vahvojen kiviseiniensä ansiosta. Toinen Jämerän messutalo Tuffi on puolestaan moderni, tiiviiseen kaupunkirakentamiseen sopiva nuoren perheen kivitalo. Jämerä-kivitalo Tuffi on rakennettu 375 mm vahvuisesta massiiviharkosta ja talo kuuluu energialuokkaan B. Molemmat talot ovat kiviyläpohjan ansiosta markkinoiden tiiveimpiä, jolla on suuri merkitys talon todelliseen energiankulutukseen - Asiakkaamme arvostavat energiatehokkuutta, rakentamisen laatua ja hyvää yksilöllistä suunnittelua. Jämerä-kivitalojen rakennusmateriaali kevytbetoni muotoutuu moneksi, niin suomalaiseen moderniin kaupunkirakentamiseen, kuin arkkitehtonisesti hyvinkin monimuotoisten ideoiden toteuttamiseen, Jämerä-kivitalojen toimitusjohtaja Juha Halttunen kertoo. Jämerä täyttää jo nyt vuoden 2012 energiamääräykset Massiivirakenteiden lisäksi Jämerä tuo tänä kesänä markkinoille uuden ulkoseinärakenteen, jonka u-arvo on parempi kuin vuonna 2010 ja 2012 voimaantulevat määräykset edellyttävät. Uuden lisäeristetyn ulkoseinän u-arvo 0,12 on markkinoiden paras. " lisää jamera.fi
"Jämerä esittelee Valkeakoskella massiivirakenteiset kivitalot" Aivan kuin se olisi jokin uusi keksintö? Tuolla puolenmetrin seinällä pääsee vasta nippa nappa nykyisiin mini määräyksiin, kuten tiedät. "Uuden lisäeristetyn ulkoseinän u-arvo 0,12 on markkinoiden paras." Se kertookin kaiken. "lisää jamera.fi" Hyvä että löysit puolueettoman tiedonlähteen. ;) (meidän talo 350mm seinineen on jotain A ... A tasoa vaikka ei ole matalaenergiaharkkoa)
Jämerä sitä ja tätä, mutta kun kauppa ei käy, niin konkkahan siitä tulee!
että seinien ero (0,25 vs. 0,28) tekee sitten toisesta D-luokan rakenteen?? LOL itellesi... Juuri kerroit että 25% menee talossasi ulkoseinistä energiaa. 0,28 u-arvolla menisi 25% vajaa 10% enemmän, eli 27,5%.
Niin, meillä on "paska" U arvo ja se ei tarkoita etteikö vieläkin "paskempia" ole olemassa. Mielestäni ei kannata rakentaa huonoimmista materiaaleista. 2009 en enään näe mitään järkeä rakentaa huonoimmista materiaaleista, esim U arvojen osalta. (PS. se 0.28 taitaa olla jämerän datan mukainen arvo, jossain olosuhteessa, ainakin aikaisemmin siporexille esiintyi useita erilaisia lämmönjohtavuusarvoja, siihen kun vaikuttaa mm. kosteus.)
materiaalien paremmuudesta. Kokonaisuus ratkaisee ja lähinnä asukkaat, miten lämmintä ja märkää talossa ja miten paljon siinä käytetään energiaa. Ei U-arvosi eikä datasi.
jonkin verran mutta en kaikkea "Lyhyesti: olen tavallinen pösilö jolla meni raksaus päähän" http://galleria.suomi24.fi/raksaaja (tosin arvelen tietäväni mm. siporexista enemmän kuin kukaan nimetön huuhtelija suomi24:ssa)
kun et mitään tiedä. Tuskinpa kevytbetonin tuotekehittely ja uuden organisaation lanseeraus tai yhteystyö K-Raudan kanssa Suomessa olisi alkanut, mikäli kommenttisi olisi aiheellinen. Näkyy olevan konsernilla kauppaa/tehtaita yli kymmenessä maassa. Jyrsitkö kynsiäsi ja pihakiviäsi vai miksei se kauppa käy.
Tampereen teknillinen yliopisto on yliopiston pihalle rakennetuissa koetaloissa mitannut ulkoseinien lämmöneristystä vuosikausia ja todennut tällaisten eristämättömien ulkoseinien, esim. Siporexin todellisen u-arvon selvästi, jopa puolet pienemmäksi, kuin laskennaliset u-arvon. - Tämä selittää, miksi Jämerä-talo aina kuluttaa vähän lämmitysenergiaa! Vuonna 2012 energiatodistus pohjautuukin talojen TODELLISEEN energiankulutukseen, ei rakenteiden laskennalliseen u-arvoon!
Kaikkien suomalaisten talojen keskimääräinen ilmavuotoluku on luokkaa 4 -5 (eli lämpimän huoneilman tilavuusmäärä karkaa ulkoilmaan luvun ilmoittaman kertamäärän hallitsemattomasti liitoskohdista ja rakenteista).
Viimeisimmissä mittauksissa Jämerän ilmavuotoluvuksi on mitattu 0,49!
Luku on siis todella pieni ja kyseessä on energiataloudellinen rakenneratkaisu eli energiaa säästetään n. 15- 20% normaaliin taloon verrattuna.
huomattavaa myöskin se että kaikilla harkoilla saavutetaan saman kaliiberin ilmatiiveys. Mutta esim. siporexissa on markkinoiden huonoin lämmöneristys. Vastaa hirsitaloa.
on lääkkeet jääneet? Ja sun harkkos u-arvo oli??
Pillerit on dosetissa, tän päiväset on masussa.
Mulla on jotain 7000harkkoa, kaikenmoisilla U arvoilla. Talon seiniin meni määräysten mukaista 0,25 harkkoa, kun hankintahetkellä ei paremmistakaan ollut tietoa.
Talomme kokonaisenergiankulutus on passiivitaloluokassa.
Se nyt vaan on silleen että talon tiiveyteen (ja kokonaisenergiankulutukseen) ei vaikuta se minkä harkon valitsee vaan miten talonsa tekee.
enpä olisi uskonut Sinun päästävän suustasi tuota lausetta.
Ja valintahetkelläsi oli tarjolla parempaakin u-arvoa.
Kyllä tuli tuolloin teknisesti tarkasteltua ja haettua paras harkko. (koska hinnat oli niin lähellä toisiaan)
Päädyttiin valuharkkoon ja lammin U=0,25 harkko oli ainoa markkinoilla oleva.
Sinun mielestäsi edelleen
paras = paras U- arvo
Voitko mitenkään edes yrittää ymmärtää, että jollakin toisella paras tarkoittaa jotain muuta.
ja niinkun kait totesin, harkon valinnalla ei ole (juuri) mitään tekemistä yläpohjarakenteen ja sen tiiveyden kanssa.
Todellisuudessa voi valita sekä hyvän U arvon seinässä että ilmatiiviin yläpohjan. Ne ei ole toisiaan poissulkevia asioita, muiden kuin Jämerän henkilökunnan mielestä.
"Sinun mielestäsi edelleen paras = paras U- arvo"
Missä minä olen niin väittänyt?
"Voitko mitenkään edes yrittää ymmärtää, että jollakin toisella paras tarkoittaa jotain muuta."
Valitsinko minä seinärakenteeni parhaan U arvon mukaan? En.
Paras seinärakenne & harkko oli jotain IHAN muuta.
(TOKI, mielestäni olisi ollut täydellistä idioottimaisuutta rakentaa määräysten vastainen ulkoseinärakenne, määräysten täyttyminen tulisi olla jokaisella minimiperiaate ilman että mennään kompensaation porsaanreikien kautta.)
ulkomuistista:
Jos meillä ois seinät matalaenergiaharkkoa olisi seinien läpi karkaavan lämpöenergian osuus kait jotain 20%.
Meidän talossa menee lämmitysenergiasta laskennallisesti noin 25% läpi ulkoseinistä.
Jos seinät olisi siporex 375:sta olisi seinän läpi menevän lämpöenergian osuus yli 30%.
Jos koko talo olisi tehty vain normien mukaisesti, menisi seinien läpi kait vain noin 15% kokonaisuudesta. (esim Jämerän mainonnassa vedotaan tuohon)
Eli siis kun lämpötaloutta aletaan parantamaan korostuu ketjun heikoin lenkki. jne...
Nuo siis ulkomuistista, koska muutama vuosi on vierähtänyt siitä kun tuon laskin.
Ja sekinhän on tullut todettua että eihän sitä matalaenergiaharkkoon sijoitettua rahaa helpolla säästetä takaisin, jos koskaan, mutta kukapa täysin rakennuskustannuksia tuijottaa, mm. asumismukavuus on tärkeää.
se 0,25, eli huono, vaikka ei markkinoiden huonoin.
Kuitenkin lämmityskulut erittäin minimaaliset. (kiitos maalämmön, tiiveyden, massiivisuuden, muiden osien eristävyyden, ....)
En puhunut yläpohjista viestissäni yhtään mitään.
Mistä tuo Jämerä näihin keskusteluihin aina muuten tulee? Taitaa aika monella olla jokin kompleksi Jämerän suhteen. Sinulle ilmeisesti myös.
"Missä minä olen niin väittänyt?"
Olisiko vaikka esim. näissä?
"Talon seiniin meni määräysten mukaista 0,25 harkkoa, kun hankintahetkellä ei paremmistakaan ollut tietoa."
"Kyllä tuli tuolloin teknisesti tarkasteltua ja haettua paras harkko. (koska hinnat oli niin lähellä toisiaan)
Päädyttiin valuharkkoon ja lammin U=0,25 harkko oli ainoa markkinoilla oleva."
"Valitsinko minä seinärakenteeni parhaan U arvon mukaan? En.
Paras seinärakenne & harkko oli jotain IHAN muuta.
Näinhän ihmiset ostavat autonkin. Ensin ostetaan auto ja sitten luetaan millejä sieltä täältä ja todetaan, että kyllä tuo oma on erinomaisin.
En kyllä puhunut mitään kompensaatioistakaan mielestäni. Ilmeisesti näillä viittaat noihin sipon ,28 vs. teikäläisen 0,25 lukuihin. Erohan on merkittävä, kuten kaikki huomaavat. Tai sitten ei. Minulla ei ole Jämerän suhteen kompleksia, joten en oikein tuosta innostu kirjoittamaan puolesta, enkä vastaan yhtään mitään.
Kompenaatiossa ei minusta ole mitään pahaa, mutta ilmeisesti sinusta on. Kokonaisuus ratkaisee. Aivan sama vaikka haluaisi olohuoneeseen ison lasitiilisen ikkunan, kunhan tönö kokonaisuudessa täyttää vaatimukset. Onneksi tällaisia vielä sallitaan.
PS Kun lukaisin pari kirjoitusta ylöspäin, niin korjataan nyt hieman tuota "passiivitaloasikin"
Normitalo vie energiaa n. 120kWh/m2. VTT:n määrityksen mukaan mataenergiatalo vie alle puolet tavanomaisesta, eli alle 60kWh/m2. Sinun tönösi vie lämmittämiseen 15 000kWh ja neliöitä 230m2, josta saadaan 65kWh/m2. Eli nippa nappa pyöritään jossain matalaenergialukujen rajamailla, saati että passiivitalosta tarvitsisi puhua. Asut siis aivan tavallisessa kivitalossa.
Aika naurettaaa jättää huomioimatta pumpun hyötysuhde. Aivan sama kuin puulämmitteisessä talossa ei oteta puuta huomioon, kun ne tulevat omasta metsästä.
Vielä naurettavammaksi mielestäni asiasta tekee sen, että yritätä jotenkin todistella talosi hyvyyttä vaillinaisella asumisella. Vaillinaisella asumisella tarkoitetaan esim.
Ilmanvaihtoa, jonka moottorit pelkästäänkuluttavat esim. vuodessa jotain 1 000kW luokkaa, joka sinulla jää pois. Toisaalta aina ennenkin on kaikki räppänät suljettu, että saadaan kulut pienemmiksi ja hätäisesti korkeintaan aamulla tuuletettu ikkunoista, jos on ehditty.
Saunomista, joka kuulunee tähän kulttuuriin. Hetivalmis kiuas kuluttaa vuodessa tuollaiset 2 500 kWh.
Lämmintä puhdasta vettä. Määräysten mukaan käyttövesi tulisi pitää 55 asteisena, mutta toisaalta jos ei ole tauteja, niin sitten voi tuota tiputtaa, niin saadaan tönö näyttämään paremmalta. Joskus tulee aivan ihmeteltyä miksi tämä terveydenhuolto on "ilmainen".
muuta kommenttia ei vastaukseksi tarvinne
t. kiireinen
Passiivitalot on silkkaa puppua. Kannattaa perehtyä...
esim***********
Passiivitalo tarjoaa merkittäviä säästöjä lämmityksessä
Passiivitalo on rekisteröity tuotemerkki, jolle on asetettu tietyt laatuvaatimukset. Valtion tutkimuslaitos VTT on PEP-tutkimuksen (Promotion of European Passive Houses) pohjalta laskenut, kuinka paljon lämmitysenergiaa passiivitalo Suomen eri olosuhteissa tarvitsee.
Passiivitalon keskimääräinen lämmitystarve on:
Etelä-Suomessa 20 kWh/ m²
Keski-Suomessa 25 kWh/m², ja
Pohjois-Suomessa 30 kWh/m²
Tavanomaisten rakennusten primäärienergian tarve on 130-140 kWh/m², eli passiivitalon lämmitystarve on noin neljäsosa tavallisen rakennuksen lämmitystarpeesta.
http://www.enervent.fi/main.asp?menuid=110000&langid=1&countryid=100
**************
Huomaa edellisessä primäärienergia.
****************
Standardirakennus on suunniteltu siten, että se täyttää rakennus- ja energiamääräysten minimivaatimukset. Energian tarve neliötä kohden on vuodessa 130-140 kWh.
Matalaenergiarakennus kuluttaa puolet vähemmän energiaa kuin standardirakennus. Eristävä ulkovaippa, tiiviit ikkunat ja ovet, sekä asianmukainen ilmanvaihto puolittavat lämmönkulutuksen. Energian tarve vuodessa on 50-60 kWh/m².
Passiivitalo kuluttaa vain neljänneksen standardirakennuksen käyttämästä energiasta. Erillisiä lämmönlähteitä ei edes tarvita, koska talo lämpiää ihmisistä, kodinkoneista ja valaistuksesta. Passiivitalon edellytyksenä on korkealaatuinen ilmanvaihtolaite joka hyödyntää suurimman osan jäteilman lämmöstä ja käyttää tämän lämmön tuloilman lämmittämiseen. Ostetun energian tarve vuodessa vaihtelee asuinpaikasta riippuen; Keski-Euroopassa kulutus on 15 kWh/m², Pohjois-Euroopassa korkeintaan 30 kWh/m². Passiivitalosta odotetaan tulevan standardi lähitulevaisuudessa.
Plus-energiarakennukset ovat toistaiseksi harvinaisia. Ajatus on kärjistää passiivitalo-konsepti äärimmilleen eli saada talo tuottamaan enemmän energiaa kuin se kuluttaa. Asentamalla aktiiviset järjestelmät, kuten esimerkiksi aurinkopaneelit rakennukseen, tavoite on mahdollista saavuttaa.
http://www.enervent.fi/main.asp?menuid=110100&langid=1&countryid=100
*************
Huomaa edellisessä OSTETUN energian tarve.
***************
Suomessa käytettävät raja-arvot
Projektin esittämät vaatimukset johtaisivat Suomessa epätarkoituksenmukaisiin rakenteisiin. Suomeen on esitetty VTT:n toimesta kaksi määritelmää:
Lämmitysenergian vuosittainen maksimitarve Suomessa:[4]
Eteläinen rannikkoseutu ja Varsinais-Suomi: 20 kWh/m²
Keski-Suomi: 25 kWh/m²
Pohjois-Suomi (Oulun ja Lapin läänit): 30 kWh/m²
TAI toisen määritelmän mukaan:[5]
Lämmitysenergian tarve korkeintaan 25-35 kWh/m² Helsinki- Sodankylä -akselilla
Kokonaisenergian tarve korkeintaan 75-85 kWh/m²
Kaikissa yllä mainituissa vaihtoehdoissa rakennuksen ilmavuotoluku n50 tulee olla pienempi kuin 0,6 1/h. Suomessa Valtion teknillinen tutkimuskeskus on laskenut, että 150 neliön talo selviäisi vuoden noin 4000 kilowattitunnin ostoenergialla.[6]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo
***********
Huomaa edellisessä kokonaisenergian tarve.
Jotta meillä olisi Passiivienergiatalo, meillä tulisi kulua energiaa alle 17250kwh.
Meillä kuluu 10500kwh vuodessa, vaikka lto on 0%, toisaalta 200w ainavalmis sauna ei vielä ole käytössä, mutta siitäkin LTO tuo yli 70% takaisin talvisin.
Hups. Passiivitalo. ;-)
"Joskus tulee aivan ihmeteltyä miksi tämä terveydenhuolto on "ilmainen"."
Jumalaisson että joku voi olla lapsellinen.
Perehdy mjyös legionellavaaraan niin et puhu pehmeitä.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8175051/38116687
Aiheena oli siis vertailu Lammi vai jämerä.
Joku muu toi argumentiksi yläpohjan tiiveyden perusteluksi jämerän valintaan.
Siksi tuo soopa joka jatkuu ja jatkuu.
Paitti että tältäerää mulle taitaa riittää. Mitään uutta ei tule esille.
Puurakenteinen yläpohja ei tee talosta harakanpesää, ainakaan jos ullakolle ei yritetä tehdä asumatiloja.
Jos kivirakenteisen yläpohjan haluaa tehdä, sen saa tehdä. Ontelosta tai siporexista. Oli harkot mitä vaan.
Kesksutelu nyt sattuu haarautumaan sinne ja tänne. Itse en puhunut kyseisistä asioista mitään ja juuri minun viestiini satuit vastaamaan.
Poistettu pitkä pätkä copypaste passiivitalojorinoita
Taitanet nyt hieman tulkita oman maun mukaan näitä passiivitalomäärityksiä. Sinun määritelmän mukaan esim. kaikki puulämmittäjät ovat passiivitalon omistajia.
Sinulla menee vellit puuroihin. Matalaenergia- ja passiivitaloissa puhutaan lämmitystarpeesta. Lämmitystarve on eri asia kuin lämmöntuotto. Kun nyt lämmitän puilla ja sähkölaskuni on 18kWh/m2, niin en silti kehtaisi taloani passiivitaloksi mainostaa, mitä sinä koko ajan tunnut tekevän.
Hieman hauska tuo sinun LTO 0% ;). Tarkoitat varmaankin, että teillä ei ole ilmanvaihtoa ollenkaan. Onko hyötysuhde silloin 0%, vai 100% lienee kuulijan päätettävissä.
Jotenkin koomillista, että väität LTO tuovan saunan lämmöstä 70% takaisin. Eiköhän suurin osa kuitenkin mene seinien kautta ulos. Toisaalta teidän passiivitalon tapauksessa seinät ja lattia ei tietenkään valskaa tuota lämpöä. Meinasipa unohtua. :^O
Tuo edellisessä viestissäni mainitsemani 1 000kWh meni pelkästään ilman vaihtamiseen. Ei siis lämmittämiseen.
Legionallavaaraan olen tutustunut jo joskus aikoinani koulun penkillä. En usko, että on syytä kerrata. Pidän edelleen lämpimän veden lämpötilan tuossa suositelussa 55 asteessa. Takaisin tuleva lämpötila on sitten mitä sattuu, enkä tuota mittarin tarkkuuttakaan ole tarkistanut viime vuosien aikana.
Taidat asua mielenkiintoisessa talossa. Se ei täytä matalaenergiaspeksejä, mutta on silti passiivitalo ;)
Todistatko, että legionellavaaraa ei ole kun toisessa ketjussa niin kirjoitat. Täytyy kyllä sanoa, että usko omiin kirjoituksiisi on ihailtava.
Eiköhän kannattaisi jokaisen tehdä kuten suositukset kuuluvat tuolta viranomaistaholta tähän asiaan. Ovat tutkineet ja hutkineet asiaa huomattavasti enemmän. Ja tämä hutkinta on tehty aika monessa maassa, eikä pelkästään täällä Suomen niemessä.
Vaan ne oli tutkimusfaktaa jota saa netistä.
"kaikki puulämmittäjät ovat passiivitalon omistajia."
Missähän minä olisin sellaista väittänyt.
Puutalossa PUU on osa primäärienergiaa ja sisältyy kokonaisenergiaan.
>Sinulla menee vellit puuroihin.
Väärin päin.
>Matalaenergia- ja passiivitaloissa puhutaan lämmitystarpeesta.
Ei pelkästään. Lue niin tiedät.
>Lämmitystarve on eri asia kuin lämmöntuotto. Kun nyt lämmitän puilla ja sähkölaskuni on 18kWh/m2, niin en silti kehtaisi taloani passiivitaloksi mainostaa, mitä sinä koko ajan tunnut tekevän.
Oot kyllä ihan pimee. Mut mä tykkään pimeestä.
(sori, mun poika diggaa autot elokuvaa)
Kuvittelet ihan omias.
>Hieman hauska tuo sinun LTO 0% ;). Tarkoitat varmaankin, että teillä ei ole ilmanvaihtoa ollenkaan. Onko hyötysuhde silloin 0%, vai 100% lienee kuulijan päätettävissä.
Kuvittelet taas omias.
Niinkuin olen selvittänyt.
Meillä on yksi 25W poistopuhallin jonka imuteho on 150m3/h. Se on päällä 24h/vrk/365d/a.
Sen lisäksi tuuletetaan ikkunoista, ristivedolla minimissään 15minuuttia kolme kertaa per päivä. (toukokuusta lähtien on ollut akkunat raollaan kaiket päivät, lisäksi kylppärissä pöhisee kuivain)
>Jotenkin koomillista, että väität LTO tuovan saunan lämmöstä 70% takaisin. Eiköhän suurin osa kuitenkin mene seinien kautta ulos.
No eihän se mene. Saunan pinta-aloista on ulkoseinällä noin 10% ja lattiassa 20%. Muilta osin lämpö ei pääse "ulos" vaan se joko lämmittää muuta taloa tai palaa IVK:sta takaisin.
70% oli alakanttiin. VTT on mitannut jotta se on luokkaa 90% mikä parhaimmillaan palautuu talvella.
> Toisaalta teidän passiivitalon tapauksessa seinät ja lattia ei tietenkään valskaa tuota lämpöä. Meinasipa unohtua. :^O
Oot pimee...
>Taidat asua mielenkiintoisessa talossa. Se ei täytä matalaenergiaspeksejä, mutta on silti passiivitalo ;)
heh. Niin se on, kokonaisenergiankulutuksen mukaan, jos nuita passiivitalohörhöjä uskoo.
(suomessa ei koskaan ole mahdollista tehdä passiivitaloa jossa ei olisi mitään päälämmitystä, tai ainakin on liioiteltua jos pelkästään ilmanvaihdon vaatima 5000kw tuotetaan kodin elektroniikalla ;-) markkinamiehet jyllää, toisena päivänä ne myy lämpöpumppua ja toisena päivänä eristeitä, viksut ei niistä välitä)
>Matalaenergia- ja passiivitaloissa puhutaan lämmitystarpeesta.
Viittaamistani linkeistä löydät mm:
"Rakennusalalla puhutaan neljästä eri rakennustyypistä:
Standardirakennus
Matalaenergiarakennus
Passiivitalo
Plus-energiarakennus "
Mitäs luulet miten plus-energiarakennus toteutuu? Eristämälläkö? Ei mahda riittää. ;-)
http://passivehouse.vtt.fi/files/mika%20on%20passiivitalo.pdf
Ja siellä on selkeästi lueteltu mitkä ovat passiivitalon ratkaisuja.
Etenkin sivut 7 ja 9 on silmiä avaavat.
Yksi osa siellä on ilmaisenergioiden hyödyntäminen.
Siihenhän sisältyy mm auringon lämpö.
Meillä sitä kerätään passiivisesti noin 20m2 ikkuna pinta-alalla tammikuusta toukokuuhun (sitten ikkunat on varjossa elokuun lopulle) jne...
Maalämpökone nostaa auringon lämpöenergiaa maasta (lisäksi myöskin maapallon ytimen GEO energiaa)
Lisäksi siellä mainitaan: Rakennuksen massa
sekä: Varjostus
Kaikki käytössä.
Lisäksi on energiatehokasta rakentaa osittain maan sisään. Meillä on pohjoispuolen seinästä 50% maan alla.
Sivulta 5 löydät:
"PHPP laskelma: millainen on pohjoisen ilmaston passiivinen talo"
Ja.
"Kokonaisenergian tarve 75 - 85 kWh/m2"
Jos meillä toteutuu kokonaisenergiantarve (sanotaan vaikka 5 vuoden aikajänteellä) alle 50kwh/m2, en ymmärrä jos talomme ei vastaisi passiivienergiatalon tavoitetta, niinku aikuisten oikeesti.
Ne teidän puunpoltot...
Ilmaisia puita ei ole meillä muuton jälkeen mainittavasti polteltu, eikä se enään mene passiivitalon filosofiaan. Sen voisit ymmärtää jos et ois niin pimee. ;) Lasit noessa?
Saunan ulkoseinästä on noin 70% maan alla ja sitä maata lämmittää mm. Keskuspölynimurin LTO (copywright by raksaaja ;-)).
((odotan että meillä kokonaisenergiankulutus kasvaa alle tai korkeintaan 2000kwh sitten kun kaikki pelit ja rensselit on käytössä))
Aikaisempaa meidän toteutuman dataa mm:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8149823/37949929
Tuollakin lisäinfoja:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8175051/38041150
Elikkä. Taas jos koetan ohjata tämän oksan aiheeseen:
Matalaenergiatalon (ja jopa pasiivitalon) voi tehdä mistä harkosta tahansa.
Ja yläpohjan voi tehdä kevytrakenteisenakin ilman että ilmatiiveys kärsii, jos se tehdään huolella.
Mielestäni meidän talo voisi olla esímerkki siitä että kun ullakolla ei asuta, voi yläpohjankin tehdä tiiviiksi kevyellä matskulla. Sekin että vain seinät on harkkoa auttaa ilmatiiviin tekemisessä tosi paljon.
Jokohan nyt taas malttais jättää tän japatus harrasteen vähemmälle ? ja p*skat, ennemmin lopetan tupakin polton. ;-)
>"Sinun mielestäsi edelleen paras = paras U- arvo"
>Missä minä olen niin väittänyt?
"Olisiko vaikka esim. näissä?"
...
Väärin meni.
Lukuvinkki:
"Päädyttiin valuharkkoon ja lammin U=0,25 harkko oli ainoa markkinoilla oleva."
Lammin valuharkko oli ainoa markkinoilla oleva valuharkko. Sen U arvo oli 0,25.
Markkinoilla oli mm. myös 0,28 kevytsoraharkko ((HB?) toimitusjohtaja soitti sittemmin että eivät voi toimittaa koska U arvo ei täyty) sekä about 0,19 kaliiberin (Lakka?) matalaenergiaharkko.
seliseli:
( Siporexin U arvosta ei ollut tuolloin täyttä selvyyttä. Muistelen että VTT sai tutkimuksensa valmiiksi paljon myöhemmin. 2006 or so? RakMK:n mukainen lämmöneristävyys oli 2003 siporexilla U=0.31...0.34 tjsp normaalissa ulkoilman kosteudessa (siporexin eristävyyshän muuttuu ilmankosteuden mukaan). Se että käykö laboratoriossa mitatut arvot oikeaan elämään on toinen juttu, mutta kait VTT joskus osuu oikeaankin?
Anyway & whatever, siporex oli myös vertailutaulukossani mukana, kuin myös betonielementtitalo. Sipo, lammi ja Lakka olivat kovasti samalla viivalla kokonaiskustannusarvauksessa. Ja siis nippeleiden yhteenlaskulla lammi tuli valituksi. En ole 100% varma menisikö nippelit samoin jos nyt oisin laskemassa. Esim kaasubetsku+lisäeriste+paneeli ois nyt vahvoilla.)
Eli olet siis parempi asiantuntija tulkitsemaan näitä kuin terveysviranomaiset. Myönnettäköön tämä.
Eli kaikki nykytalot, joissa on lämpöpumppu ovat automaattiseti matalaenergia-, tai passsiivitaloja mielestäsi. Sorry, mutta sotket yksinkertaisesti asioita.
"Oot kyllä ihan pimee. Mut mä tykkään pimeestä.
(sori, mun poika diggaa autot elokuvaa)"
Jotenkin tyypillistä, että aletaan toista nimittelemään näillä keskustelupalstoilla. Harvoinhan nämä asiallisena pysyvät. Ehkä olen kuitenkin ennemmin pimeä ja valmiissa talossa asusteleva, kuin kohta kymmenen vuotta taloansa värkkäävä, jonka pitää todistella muille kuinka hyvän talon hän on tehnyt, vaikka ei ole edes taloa saanu tuossa ajassa valmiiksi.
"Meillä on yksi 25W poistopuhallin jonka imuteho on 150m3/h. Se on päällä 24h/vrk/365d/a.
Sen lisäksi tuuletetaan ikkunoista, ristivedolla minimissään 15minuuttia kolme kertaa per päivä. "
Kaippa tämänkin riittämättömän ilmanvaihdon jotenkin perustelet hyväksi ja nuo viranomasmääritykset huuhaaksi.
Mistäköhän tämä sinun ilmmääräsi tulee ;) Talosssasi ei ilmavuotoja ole ja nyt olemattomalla teholla saat siirretyä yli 40 ltr/s ulos. Olisko pientä ristiriitaa kirjoittelussasi.
"No eihän se mene. Saunan pinta-aloista on ulkoseinällä noin 10% ja lattiassa 20%. Muilta osin lämpö ei pääse "ulos" vaan se joko lämmittää muuta taloa tai palaa IVK:sta takaisin."
Ja vielä väität, että 70% palautuu taksin LTO:n kautta ;) Yritä edes miettiä asiaa.
"70% oli alakanttiin. VTT on mitannut jotta se on luokkaa 90% mikä parhaimmillaan palautuu talvella."
Siis puhutko nyt, että LTO:si palauttaa 90% takasin tupaan ;) Taitaa taas mennä puurot ja vellit samaan astiaan. Tulohyötysuhde lienee jossain 80% hujakoilla, mutta nyt on kyse poistoilmahyötysuhteesta, joka liikkuu tuolla 60% hujakoilla. Uskon kyllä taas, että koneesi on huomattavasti parempi kuin mikään markkinoilla oleva. Ei tarvitse selitää kuinka olet laitettasi tuunannut.
"Oot pimee..."
Aivanko oikein sinun mielestäsi. Tämä on totta, koska olet sen kirjoittanut. Nyt sitten tähän artikkeliin voit verrata myöhemmin totuutena.
Eli paras harkko mielestäsi on siis se missä on pienin U- arvo. Näinhän juuri taas kirjoitit.
Mikäli viranomainen ei ole täysi imbesilli niin varmaankin on 100% linjassa tulkintani kanssa.
Jokaisessa omakotitalossa on kylmävesiputkia ja kuumavesiputkia, suihkuletkuja yms. joissa Legionella voisi elää aivan hyvin, oli kuuman veden lämpötila mikä tahansa.
Mutta silloin kun legionellaa ei elätetä varaajassa, sen riski on mitätön (=riskiä ei käytännössä ole).
Et osaa lukea, kanssasi turha jatkaa.
>Eli kaikki nykytalot, joissa on lämpöpumppu ovat automaattiseti matalaenergia-, tai passsiivitaloja mielestäsi.
???
>Sorry, mutta sotket yksinkertaisesti asioita.
Luepas tekstisi paria riviä ylempää. Kukahan se sotkee...
>>"Meillä on yksi 25W poistopuhallin jonka imuteho on 150m3/h. Se on päällä 24h/vrk/365d/a.
Sen lisäksi tuuletetaan ikkunoista, ristivedolla minimissään 15minuuttia kolme kertaa per päivä. "
>Kaippa tämänkin riittämättömän ilmanvaihdon jotenkin perustelet hyväksi ja nuo viranomasmääritykset huuhaaksi.
Miksi niin tekisin?
>Mistäköhän tämä sinun ilmmääräsi tulee ;) Talosssasi ei ilmavuotoja ole ja nyt olemattomalla teholla saat siirretyä yli 40 ltr/s ulos. Olisko pientä ristiriitaa kirjoittelussasi.
Kyseisen puhaltimen tehoksi ilmoittaa valmistaja 25w ja 150m3/h. Tietenkään se ei tiiviistää talosta tuota määrää saa imettyä. Ainoa tarkoitus oli osoittaa ettei meillä ilmanvaihdottomasti eletä ja että LTO 0% on todellakin LTO 0%.
( IVK:n LTO on A luokan laite. )
>"No eihän se mene. Saunan pinta-aloista on ulkoseinällä noin 10% ja lattiassa 20%. Muilta osin lämpö ei pääse "ulos" vaan se joko lämmittää muuta taloa tai palaa IVK:sta takaisin."
>Ja vielä väität, että 70% palautuu taksin LTO:n kautta ;) Yritä edes miettiä asiaa.
Hops. Mietippä. Meneekö lämpö helpommin esimerkiksi 20cm lämmöneristeen läpi vaiko betonin läpi.
Nyt lopetan. Et tajua mistään mitään kanssasi turha jatkaa.
( IVK:n LTO on A luokan laite, mutta ei vielä tulilla.)
Ruduksen matalaenergiavaluharkkoa, päädyimme siihen. Lähes sama kivi kuin Lammilla, mutta parempi U-arvo ja halvempi. Itse tehdään ja yksikerroksista.
Valuharkkoja on melkein kaikilta harkkovalmistajilta. Kannattaa verrata hinnat ja ohjeet ym. (tosin Lammin hyvillä ohjeilla rakentaa myös esimerkiksi HB priima valukivitalon)
valuharkkotoimittajat kilpailutettiin ja Rudus oli selvästi halvin, tosin Priima oli aika lähellä omalla tarjouksellaan. Oli muuten eri toimittajien välillä useita tuhansia eroa hinnassa, että ehdottomasti kannattaa pyytää tarjousta useammalta. Tosin kannattaa laskea tarkkaan kivien määrä mitä tarvitaan ja miten paljon, näin saa paremman vertailupohjan eri tarjousten välille, että kaikilla tulee tarjous melko lailla samasta määrästä kiviä.
ja silloin tällöin sattuu tarjoajilla laskuvirheitä Kaveripiirissäni on saatu mm. autotalli ilmaiseksi yms. Mitä useampi tarjouspyyntö, sen parempi mahdollisuus. Aivan kuin lotossa :P
Lsmmi-talojen rakennusoppaasta on poistettu lopusta se hyvä ja totuudenmukainen lause: "Rakentaminen on helppoa kun sen osaa." Näinhän se on :)
Itse kun kolmisen vuotta sitten kyselin tarjouksia, niin sain Jämerältä huomattavan alhaisen tarjouksen verrattuna muihin. Valitsin kyseisen tuotteen. Legoja toimitettaessa tuli ilmi, että autotalli oli jäänyt välistä. Osat toimitettiin kuten oli sovittu, mutta tuossa lienee ollut halvan hinnan salaisuus. Tarinan opetus lienee se, että kyllä noita tarjouksia kannattaa kysellä useammalta tarjoajalta. Maksaa vain mailin lähettämisen vaivan.
paljonkaan maksa;- Vielä helpommalla olisit päässyt, mikäli myös talon olisi samasta kamasta. Keveitä nostella ja helppoja latoa. Kevytbetoni jyrää.
toki ne kaposet sipoharkot on keveitä mutta ylityspalkit on eri juttu ja 375 & 500 harkot, niissä paino alkaa olla veluharkkojen lähimaastossa.
Meni ohi tuo vitsi. Meinaatko että Lammista rakentaminen on helppoa vaikka ei osaisikaan? Vaiko sitä että Lammista rakentaminen ei ole helppoa vaikka osais? Vai jotain muuta?
Tuo oli vaan hauskasti sanottu :) Olkoot sitten minkä merkin oppaassa tahansa sanottu.
yhtään 500-harkkoa, paitsi ehkä mäyräkoiran telineenä pystyssä. Justiinsa nostelimme pojan kanssa 375x200x2100 ja 375x200x2400 palkit valville ilman hiabia. Pidemmässä koossa piti nostaa pääty kerrallaan, kun ei ole tullut käytyä punttisalilla rakennussyistä.
justiinsa ollut kun sä olet kerinnyt siitä kirjoittaa ainakin neljä kertaa kolmen vuoden aikana.. tais sitten rakenne on hieman labiili ja te nostatte ne samat palkit joka kevät ja syksy uudestaan? Ja ettei nyt jäisi liian vaikeaa kuvaa rakentamisesta kenellekään, voin vaan veikata että ne teidän isommat palkit nosti rautakaupan auto hiabilla ihan ilmaiseksi samalla kun toi puutavaraa. Rautakaupan kuskit on kyllä höveleitä kavereja, meilläkin jäi monesti kantamaan harkkoja pariksikin tunniksi, ja toipa vielä kahvit ja pullatkin tullessaan. Monesti vielä kyselivät saavatko tulla illalla talkooisiin kun palkkatyöt päättyy..
Siis talo oli sipoa ja talli papanaa. Paljon maksaminen on aina suhteellista. Neliöitä kuitenkin tallin seinissä oli 220m2, joten kyllä tuosta nyt jo aika paljon tulee laskua. En tietenkään tiedä oliko talli aidosti jäänyt pois, mutta tuolta nyt kuitenkin näytti ja kuulosti kun puhelimessa asiaa selvitettiin. Ja voihan tuo kevytbetoni jyrätä jos sen varpailleen tiputtaa.
betonielementtiportaikkoa päällekkäin, kun niitä ei voinut nostaa samalla kertaa välipohja-variaksien kanssa. Välipohjat taas nosteli tyhjäkäynnillä pörrännyt kumipyöränosturi vajaassa kahdessa tunnissa kerrallaan muutaman viikon välein. Pullaa eivät kylläkään tuoneet, pikemminkin toisin päin, piti tarjoilla.
Harkkojen painoja: SX100 7,8kg laasti6.0kg/m2 sx200 9,5kg laasti9,5kg/m2 sx375 23,4kg laasti14,0kg/m2 sxpalkki 200x400x1500 minimi 84kg (40% vettä + raudoitteet) sxpalkki 375x400x1500 minimi 157.5kg (40% vettä + raudoitteet) VSK100 11kg +liimalaasti 2kg/m2 EMH350 24kg +-2kg MH200 20kg valuharkkoseinissä palkin tukiraudat painavat luokkaa 5-20kg HB-UltraEM400 29kg...34kg HB PEH-380 19..23kg +laasti HB-Priima 594x297x88 12kg/kpl jne... PS. 375x200x2400 palkki painaa 126kg Jos sitä huojuvien styroxipaalujen päällä nostaessa ei riko paikkojaan niin täytyy olla melkoinen körmy. Viime syksynä nostin 120kg rammerin piikin pakettiauton takapaksiin, ja vaikka nostin 15cm erissä, toinen pää kerrallaan & jalkakyykyllä niin OLIPA HOMMA! (itse olen 65 kiloinen 173cm kukkakeppi) + Kantaako tuollainen palkki käytännössä muuta kuin itsensä? pitääkö olla välituki?
" Kantaako tuollainen palkki käytännössä muuta kuin itsensä? pitääkö olla välituki? " Pitäähän se Sinun tietää... No jos et sinä niin Jii ainakin...
vesilasti olisi jo kuivunut työmaalla palkeista ja harkoista ja tavara keventynyt huimasti laskemastasi. Valvia joutuisi pian kastelemaan, ettei ohutsaumaus kuivu liian nopsaan. Palkit on esijännitetty jo tehtäessä ja kantavat sen minkä pitääkin, useamman sata kiloa neliölle. Sellainen kaksitoistametrinen ontelolaatta on useamman sentin keskikohdaltaan kaarella. Kun siporex-palkit ovat enintään 6m pitkiä, niissä sitä ei niin huomaa. Silti palkit on aina ladottava merkintöjen mukaan oikeaan asentoon tietty sivu ylöspäin. Kevytbetonipalkin 'raudoitteet' ovat kierteistä alumiinia. Mieti sitä. Styroksiläjää paremman tellingin saat pystyyn nostetuista lavakoista. Siihen lankut päälle ja menoksi.
Kurssilla ( yks päivä) kerrotaan yleisesti rakentamisesta (painottaen kivitaloja) alhaalta ylös. Et sitoudu, mutta saat päätöksesi pohjaksi hyvää tietoa, kumman sitten valitsetkin. Kävin itsekin ja asun edelleen kerrostalossa, tonttia etsien, tsemppiä.
Yhteen kerrokseen sopii kaikkien valmistajien huokobetoni, valuharkko tai kevytsora lämpöharkot. Kaikki toimii ;)
Harkot laasteineen maksaa noin 20 000 euroa. Valuharkkotaloon valut maksaa kympin lisää. Papuharkot/huokobetonit pieneen taloon yhteen kerrokseen muurautuu noin verottomalla kympillä.
Valuharkkoa ja huokobetonia joutuu kuivattelemaan melko pitkään, jonka vuoksi valitsisin yllättäen kevytsora vaihtoehdot?
Harkoksi valitsisin ehkäpä lakan eko 350 sarjan. Maxshitilla on tällä hetkellä kallis leca design sarja sekä lecatherm, jossa ei ole kunnon palkkiharkkoja. Luja ja hb ovat himpan kalliimpia kuin lakka, mutta muuten täysin vastaavia.
tuskin mitään käytännön merkitystä
minä rakentaisin jos noista kahdesta saisi valita niin lammin. jämerässä ei ole mitään eristettä u-arvo kuulemani mukaan ei ole edes 0,30....