....heräsin kauniiseen auringon paisteeseen, kömmin sängystä, otin itseäni niskasta kiinni ja suunnistin suoraan puntariin. Olin vältellyt tuota vempainta Euroopan matkalta paluuni jälkeen, mutta nyt voitin pelkoni.
Sydämeni läpätti sekavaan tahtiin, olinhan pudottanut painoani tammikuusta huhtikuun alkuun vajaa 7 kg. Eikä minulla ollut enää tuntumaa siitä olinko lihonut tai laihtunut.
Euroopan matkalla en laskenut piirun tarkkaan mitä syön. Nautin kaikesta mitä tarjottiin mm. omenapiirakoista kermavaahdolla.
Palattuani perukkaan alkoi mökkihommat ja ulkona puuhastelu joka luonnollisesti lisäsi ruokahaluja ja ilta mussuttelua.
Noustessani puntariin yllätykseni oli suuri, olin saanut sittenkin painoni pysymään ennallaan jopa keventämään kehoani kilon verran.
Onnellisuuttani aamussa lisäsi ystäväni lähettämä sähköpostiviesti, joka käsitteli naisen ikuista kitinää kehostaan.
Nuoruudesta aina 40-ikävuoteen, mikään ei ole kehossa kohillaan. Viiskymppisenä alkaa hyväksyntä ja kuusikymppisenä nainen on valmis hyväksymään itsensä sellaisena kun on.
No tiedä häntä ; )
Miten on, teillä, onko hyväksyntää näkyvissä horisontissa ja kesäfiilistä sydämessä?
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Mä kanssa vietän jo kesää, niin pakkohan se on siis hyväksyä osana erinomaista valintaani. Kjäh!
....kesälomaa, se on nyt sitä - pääskynen bongattu korvessa ; )
Samaa ihmettelin, että on jo ennen aamu viittä valoisempaa ku talvella keskipäivän aikaan. Nyt pitäisi etsiä jostain se Pohjanneito, ettei olis niin yksinäistä tässä kurjuudessa. (Mitenhän olis asiat jos huomenna voittais sen 8.2 miljoonaa euroa?)
Oletko päivän mittään virittellyt verkkosi sitä Pohjan neitoa varten? Kyllä rahalla on vimmatunmoinen valta. Jos voittaisit ei olisi pulaa kosiskelijoista, mutta se olisikin taas toinen ongelma ; )
No nyt sen sain ostettua tai oli tuossa mun lähikaupassa noita tullut. Eihän tässä mennyt ku kolme vuotta. Istutin sen keskelle pihaa, eilen päivällä. Näin on tuon rahan valta naisiin, valitettavasti mutta totta? http://www.youtube.com/watch?v=AKkJ37j-Tgg
Kiitos kivasta aamun avausmusiikista. Pohjan neito on ilmeisesti istutettava pensaskasvi. Olisiko ruusu? Olen hyvin tumpelo hortonoomin taidoiltani. Hyvää alkavaa päivää sinulle, lähden tästä autohuoltoon ja katsastukseen.
..vaan risulta tuo muistuttaa. Sen nimi on myös Lumipalloheisi, lat: Viburnum opulus, ja sen suom. tieteellinen nimi on tuo Pohjan neito. http://puutarha.net/suorakanava/kasvikirjakuva.asp?id=1697&ver=1
Kukkiiko se jo ekana vuonna istutuksesta? Olen haaveillut tuosta pensaasta jo useamman vuoden. Viime kesänä istutin mökille tuomen, mutta se on vielä aika pieni. Oli se selvinnyt hyvin yli talven ja odotan sen kukkimista sitten juhannuksen aikoihin.
..tuo/nuo minkä istutin. Se/ne on vaivaiset 10-cm:n pituisia taimia. Kesäkuussa kukkii 3-viikon ajan, tietojen mukaan. Minulla oli aivan eri syy istuttaa tuo koristepensas. Se liittyy tuon kasvin nimeen.
..tietoa Pohjan neidosta. http://puutarha.net/index.asp?s=/suorakanava/kasvikortti.asp?id=176
Kaikkein innokkaimmin laihdutin silloin kun siihen oli vähiten tarvetta, eli siis nuorena. Kyllä minä hyviä päätöksiä teen nykyäänkin, niinkuin nyt yleinen oluenjuontikielto ja vesipaasto klo 18 jälkeen. Vaakaan en mene, vaatteista kyllä näkee, onko lihonut tai laihtunut. Kyllähän minä jo nykyään pystyn hyväksymään itseni sellaisena kuin olen. Täytyyhän tuosta ikääntymisestä jotakin iloakin olla.Vaatekaupassa olisi kyllä kivempi käydä, kun olisi vähän pienempi:((
En muista nuoruudessa laihduttaneen kovinkaan merkittävästi, vaikka aina olin omasta mielestäni liian lihava. Nyt kun katselee valokuvia ärsyttää se höppänyys. Tämä paino jos pysyy niin olen tyytyväinen itseeni. Sanoit vaakaan en mene, vaatteista kyllä näkee. Niin, mutta kun itse alan epäillä, että vaatteet ovat venähtäneet ; ) Inhoan vaatekauppojen sovituskoppeja siellä olen aina tuntenut itseni lihavaksi ; )
alaikäisten parissa, joiksi 60 palstalla 50 ikäisiä kutsuit:) Mutta minä hyväksyn sinut, joten hyväksyntää on ilmassa:)) Hyväksyn myös itseni ja kesäfiilis on ihan tuloillaan.
Kiva, että hyväksyt minut tällaisenä ; ) Tuo nimitys alaikäinen on aina otettava ylpeydellä vastaan. Olen kyllä itsekin sisäisesti "kakara" vaikka ikää pukkaa ihan tahtomatani. Joku hätyytteli minua pois 60 puolelta koin sen kohteliaisuutena ; )
..täältä lännestä. 7kg jo näkyy, jos sen kehostaan saa pois. Ja piristää kummasti. Ehkäpä liikut ja touhuilet sen verran paljon, että kiloja ei kerry, vaikka vähäsen "ylimääräistä" popsii. Kesällä tulee muutenkin liikuttua enemmän ja kun tekee pihahommia, niin ei minullekaan kiloja lisäänny. Kauppojen sovituskopit ovat sellaisia koppeja, että kummasti meikäläinen päättää, että nyt pitää pari kiloa saada pois. Tai vähä siitäkin enemmän :) Kyllä oon aina itseni hyväksynyt ja ihan hyvillä mielin hyppään tulevaan kesään. Kesäloma on alkanut ja töihin menen vasta syyskuun alussa, että ehtii tässä touhuamaan vaikka mitä. Erityisesti odotan, että pääsen ekan kerran saareen. Se on aina kohokohta. Pihahommia koko päivän ja sisällä siivoamista ja illalla Ah se ihanainen sauna ja leyhyttelyt ja merelle tuijottaminen. Oon kevätihminen, herään talvihorroksesta ja kaikenmaailman "luovuushommat" astuvat kuvaan. Että mikäs tässä on ollessa. Mukavaa kevättä ja kesää sinulle.
Onko meri vielä jäässä? Perukassa ovat jäät jo sulaneet järvestä ja vesi liplottelee rantakiviä. Tosin nurmikko ei vielä viheriöi. Ilmatkin ovat olleet muutaman päivän ajan koleita. Kuitenkin... näin sen tänään taivaalla kiitävän, rantavesiä viiltävän --- pääskysen. Fiilisket hyvät vielä näin illallakin ; )
eli hyväksyn itseni. En jaksa kaikesta hyvästä pihistää. Tasasen tappava tahti kun pysyy, ei viisari suuremmin heilu. Olenkin 60 .
Seesteinen hyväksyminen. Hyvää pitää syödä ja nauttia, mutta kohtuus kaikessa, eikös ; ) Hiukan ajattelin tuhmia tuosta viisarin heilumattomuudesta ; ) No se siitä.
Minulla taas on kaikki ollut kohdallaan tuonne 45 vuoteen saakka; ei siis valittamista ollenkaan. Kroppa timminä ja kaikki kohdallaan. Taisi siis mennä väärinpäin nämä jutut, mutta kai parempi niin. Nyt sitten kun yksin jäin niin jo on tullut syötyä suruun ja painoa kertyy. Mietin tässä taannoin, että mitä on terveet 45 v verrattuna epäterveelliset 5 v ? Ei kai nyt vielä ole menetetty elämä, jos nyt tsemppaisin tulevaisuudessa ;) Ehkä onni vielä koittaa eikä ruoka ole ainut ilo :D
...sut sopusoinnussa nuorenpana kilojeni kanssa, mutta minulle kävi samoin kuin sinulle, kun jäin yksin lasten kanssa aloin lihomaan. Söin illalla nukkumaan mennessäni itseni kumoon. Painoin parhaimmillani toista sataa kiloa tosin olen aika pitkä, mutta silloin olin myös aika ISO ; ) Laihdutin 2005 keväällä 25-kg. Huomasin saaneeni jokusen kilon takaisin noita jo kerran pudotettuja. Siksi aloitin kuntokamppanjan alkuvuodesta. Painon hallinta voi repsahtaa käsistä ja terveys pettää varsinkin jos on keskivartalolihavuuteen taipumusta.
...kun nyt vihdoin pääsin koneen ääreen voin lisätä olipa kokonaisuudessa hyvien fiilisten päivä. Tarkoitukseni oli rupatella päivän mittaan, mutta toisin kävi ja ehtiihän sitä vielä näin illemmallakin kun on luppoaikaa. Kaikki on mennyt tänään putkeen, siis sellainen onnellinen päivä. En hötkyile, ADHD-vaihe on ohi ja kuten joku jo aijemmin kirjoitteli minullakin on alkanut tuota laiskan suonta vetämään. Mitä sitten tänään syötiinkään? Kävin isossa marketissa ja löysin tosi mureata pihvifilettä, josta tein pippuripihvit mökillä. Samalla testasimme uudet pihvihaarukat ja veitset. Niin sinulle, joka isottelit äitienpäivänä syöväsi parempaa ruokaa kuin minä ilmoitan, että nyt oli köyhälläkin tosi eväät. Ostin kun halvalla sain ; ) Ilta-auringon laskiessa läntiseen horisonttiin palasimme ihmisten ilmoille. Onhan se niin, että päivissä on eroa, joskus mono tökkää joka kiveen, mutta joskus päivä alkaa ja jatkuu hyvin. Pursuaako se oma ilo ulos tarttuen kanssa vaeltajiin. Huomenna on auton katsastuspäivä, joten toivon onneni jatkuvan.