Itkinkö kadonneen rakkauden perään. Ei, sen täytyi olla sateen, joka kostutti silmäni.
Sateen, joka valuu taivaalta valuen viemäriin kuin unelmani onnesta.
Onnesta, joka koputti oveeni, mutta kääntyi pois, kun en avannut sille ovea.
Tuo ovi pysyköön kiinni, sillä en halua sateen kostuttavan silmiäni enää.....
Sateen, joka valuu taivaalta valuen viemäriin kuin unelmani onnesta.
Onnesta, joka koputti oveeni, mutta kääntyi pois, kun en avannut sille ovea.
Tuo ovi pysyköön kiinni, sillä en halua sateen kostuttavan silmiäni enää.....
Vastaukset 2
Vanhimmat
jatka kirjottamista. :) vaikka harvat niistä täällä välittää
...yhtä vaikuttavaa kuin ennekin. Samalla kaunista, herkkää, surullista ja hienoa. Musta tulee varmaan sun eka fanis..=) tai enhän mä tiedä onko sulla jo niitä monta, noilla kirjotuksilla pitäis olla. Noista voi jopa tulla riippuvaiseks...lukijat siis..:)