Ihan sattumalta aloin lukemaan näitä viestejä ja mieleen tuli joitakin asioita. Työskentelen tällä toisella puolella eli sossuna, ja työhön kuuluu sijaishuollossa olevat lapset. Teen siis paljon työtä sijaisperheiden kanssa.
Nyt haluaisin kysyä, että miten olette sijaisvanhempina/sijoitettuna lapsina kokeneet sossun työskentelyn? Onko jotain liikaa, jotain liian vähän? Mihin asioihin kaipaisitte parannusta?
Nyt haluaisin kysyä, että miten olette sijaisvanhempina/sijoitettuna lapsina kokeneet sossun työskentelyn? Onko jotain liikaa, jotain liian vähän? Mihin asioihin kaipaisitte parannusta?
Vastaukset 25
Vanhimmat
mulla osa on ollu mukavia toiset varsinaisia paskiaisia. Nykyään samat vanhat ku sillon ku huostaanotettiin, ne on erit.mukavia
Kysynkin sinulta kenelle sijaisvanhemmat purkaa huolensa, teillä on kiire ja ei teitä saa kiinni, usein olisi asiaa, mutta yksikseen joutuu monasti kurjien asioiden kanssa pähkäilemään.
Puhelintuntia jotku käskee käyttää, mutta se on sitten taas toisilta pois ja tunnen olevani etuoikeutettu puhumaan kanssasi, ei toisten puh.tunnilla.
Usein myös mietin, kuinka paljon teette työtänne ihan lapsen ja sijaisperheen kokonaisuutta ajatellen, jos perheessä on esim. usea lapsi eriperheestä, minusta olisikin yksi sos.työntekijä parempi, joka hoitaisi koko perheen tilannetta ja raportoisi muille kunnille, kuin se et jokainen käy erikseen ja kovalla kiireellä ja asiat jää puolitiehen , sos.työntekijä voi jopa jäädä vieraaksi, jos vaihtuvuus on suuri, yksi jos hoitaisi ja antaisi viestiä muille, mielestäni sossu (en pidä sanasta) pitäisi olla sijaisperheen henkinen voimavara ja avunantaja joka tilanteessa, en koe sitä näin.
Lisäksi nykyään on tullut paljon eritilanteita, mukaan tähän työhön, jotka vaatii sijaisperheeltä paljon.
Koulujen kanssa on usein vaikea toimia, kun koulu pitää näitä lapsia joskus, liian paljon huomiota vieväksi..siis liian työläinä ja avustajia ei saada. Tulisi vielä vaikka mitä, kuka jaksaa lukea näin pitkää, joten hyvää jatkoa kaikille puolille.
Sossujenhan pitäisi olla sijaisvanhempien tukena, mutta tosiasia on tämä kiire. Itsekin sen tietää että pitäisi enemmän soitella sijaisperheisiin, mutta aikaa ei yksinkertaisesti ole. Meillä on työkännyt joihin voi myös soittaa, niistä tavoittaa hieman paremmin. Ja sähköposti on ehdottomasti paras keino tavoittaa, jos sellainen on perheellä käytettävissä. Puhepostiin voi jättää viestin. Hankalaa se on, tiedän!
Yksi sosiaalityöntekijä hoitaa jos on samasta kunnasta, mutta kun on eri kunnista, se on hieman hankalaa. Huoltosuunnitelmat on tehtävä säännöllisesti ja kunnan velvollisuus on tarkistaa sijoitettujen lasten tilanne säännöllisesti.
Sossujen vaihtuvuus on suuri, syynä se että päteviä ei saa kaupungille töihin huonojen palkkojen takia ja sijaiset lähteävät kun eivät saa vakipaikkaa. Itsekin olen epäpätevä ja siis sijainen. Meidän kunnassa onneksi tuo vaihtuvuus ei ole ollut hirveän suurta.
Sijaisvanhemmille on myös omia yhdistyksiä, joista saa vertaistukea. Me ainakin kustannamme koulutuksia ja työnohjausta, uskoisin että muutkin kunnat tekevät samoin.
Joillakin sijaisvanhemmilla on tapana pari kertaa vuoteen ainakin lähettää kirje ja kertoa kuulumiset mitä on tapahtunut viime aikoina. Nämä kirjeet liitetään lapsen papereihin ja niistä on hyvä tarkistella asioita, etenkin työntekijöiden vaihtuessa niistä on suuri apu!
Mielestäni sossuilla on liian paljon töitä, etteivät voi tukea ja auttaa sijaisperheitä niin paljon kuin perheet tarvitsisivat. Pienillä paikkakunnilla on myös se ongelma, että sama sossu hoitaa niin sijoituksen, sijaisperheen kuin biologisen perheen tukemisen. Tällöin on vaara, että sossu lähtee liiaksi mukaan bioäidin juttuihin. Myös kuntien tiukat budjetit ovat huono asia. Perhesijoitus on paljon halvempi vaihtoehto kuin laitoshoito, miksi siihen ei satsata rahaa? Huostaanotetut lapset ovat nykyään niin vaativia, että loma perhehoitajille pitäisi saada jonkinlainen. Myös monet lapset kuluttavat (rikkovat vaatteet, huonekalut ym) paljon enemmän kuin kulukorvaus on.
Kuntien pitäisi antaa enemmän koulutusrahaa sijaisvanhemmille, enään ei auta hyvä sydän kun antaa kotia sijaislapselle, vaaditaan ammatillisuutta, tietoa!
Vertaistuki on hyvä asia, mutta se ei yksin riitä
tueksi. Myös ammatillisissa piireissä (sairaalat, psykiatriset pkl:t) pitäisi kertoa enemmän sijaisvanhemmista, ettei he ole kakkosluokan kansalaisia, kuten monilla on luulo.
Sijaisvanhempia pitäisi kuulla enemmän, sijaisvanhemmilla pitäisi olla enemmän sananvaltaa miettiessä lasten asioita. Kuitenkin sijaisvanhemmat ovat eniten tekemisissä lasten kanssa.
Hämmästyin suuresti sun vastausta!
Perhehoitajille on loma joka on ihan lakiin kirjattu asia. Perhehoitajalaki 312/92 §6.
Kulukorvauksen lisäksi korvataan erikseen isommat hankinnat, kuten harrastusvälineet.
Koulutuksiakin kustannetaan, kun vain jotkut sijaisvanhemmat ilmoittaisivat että haluavat mennä, mutta eipä niitä kyselyjä ole tullut...
Tuesta olet aivan oikeassa, aika ei yksinkertaisesti riitä. Samalle sossulle tosiaan kuuluu sekä sijaishuolto että biologinen perhe ja monesti pitää olla kieli keskellä suuta kun vaitiolovelvollisuus kieltää kertomasta monia asioita joita tekisi mieli kertoa. Sijaisperheiden hoitopalkkiot taas ovat suorastaan vitsi... ja laitossijoitus on hinnaltaan moninkertainen perhesijoitukseen verrattuna.
Hei,
kuten taisin tuolta jostakin lukea, olet "epäpätevänä" tekemässä tuota sossun hommaa. Ehkä et vielä ole ollut niin kauan alalla, että ihmettelet lomien tarvetta, tai sitä että siitä puhumme. Tiedämme kyllä, että se on ihan lakiinkin laitettu, mutta valaisuksi kerron, että se on yksi päivä kutakin kuukautta kohti, jolloin on toiminut sijaisvanhempana. Edellyttäen että kuukautta kohti on toiminut jonkun tietyn päivän yli. Joten vuodessa ruhtinaalliset 12 päiväähän siitä kertyy!!!! Tuota aikaa varten sitten pitäisi itse hoitaa hoitaja lapselle/lapsille. Tukea hoitajamaksuun sitten kyllä saa, mutta sekin on ruhtinaalliset 12 euroo!!! Yritä sillä sitten saada hoitaja lapselle vuorokaudeksi ;)
Että se niistä lomista, ellei sitten ole niin hyvin asiat kuten meillä, että perhepiiristä löytyy hoitaja ilmaiseksi, kun sitä tarvitaan.
Harrastusvälineiden hommaamisestakin on pakko vähän valaista, että ei ne kokonaan peity ne kulut. Polkupyörän hankintaan saa kaksi kertaa koko sijoituksen aikana tukea, joka riittää ehkä käytetyn pyörän ostoon, muuten on laitettava omasta pussista osa pyörän hinnasta. Korvaus ei ole suuri. Talviurheiluvälineisiin saa tukea n.50 euroa. Sillä ei koko suksipakettia taida saada ;)
Koulutusksesta.. taidat olla pieneltä paikkakunnalta, koska ainakaan pääkaupunkiseudulla ei oikein noita koulutuksia ole mahdollisuus kustantaa haluaville. joka vuosi pyrkimys on, että kaikki pääsisivät yhteen koulutukseen joka on sitten massa tapahtuma. Ihan kivahan siellä tietysti on tavata paljon sijaisvanhempia kerralla.
Mutta semmoisia.
Käytännöt ilmeisesti sitten vaihtelevat eri paikkakunnittain. Meillä korvataan esim. suksipaketit joka toinen vuosi ja sen mukaan mitä ne ovat maksaneet kuittia vastaan. Samoin polkupyöriä ja muita välineitä korvataan se hinta mitä ne ovat maksaneet silloin kun niitä on tarvinnut ostaa. Koskaan en ole sijaisvanhemmille sanonut ettei korvata tai ettei korvata koko summaa.
Ja lomakorvaus on 18 euroa/päivä.
Sijaisvanhemmat saavat halutessaan työnohjausta jonka sossu kustantaa, ja vertaistukea saa sijaisvanhempien omasta yhdistyksestä. Tällaiseen toimintaan kehoitamme kaikkia, etenkin uusia sijaisvanhempia, osallistumaan.
Hei!
Missähän vaikutat, tule meidän kuntaan sossuksi!
Ei meille ainakaan niitä tarvikkeita noin vain syliin tipahda, mitä annat ymmärtää. Yleensä sossu itse ei päätä, vaan ne menee kokouksen kautta, missä päätetään, jollei ole sovittu erikseen ko. ostoista. kyllä me ollaan saatu kinuta ja ei aina saatu, vanhoja pyöriä on käytössä ja sukset usein toisten vanhoja, samoin luistimet.
Jotku kunnat eivät anna edes lapsilisiä, vaan ottavat itse.
Meillä esim. sairaan lapsen hoitotuki meni vallan kunnalle....
ei mitään matkoja voi tehdä, ellei satu olemaan varakkaat sijaisvanhemmat, no joskus saatiin junalippujen hinta, kun vanhenivat ja keskenään menivät sukuloimaan.
Lapsista saadut aikuisille tarkoitetut lomarahat menevät lasten leireihin, jos joku ottaa sen vapaana, niin silloin pitää hankkia apulainen, itse emme ole ikinä olleet lomilla, muuta kuin lasten kanssa, ei tulisi mieleenkään.
Käytäntöjä on paljon ja ne ovat kyllä paljon kuntakohtaisia, ihmettelenkin, kuinka eri kunnissa on erilaiset pykälät.
Esim. toisissa rapsahtaa heti maksut poikki, kun täyttää 18 ja toiset maksaa sen jälkeenkin.
Perhehoitoliitto on hyvä, mutta on aika vaikea lähteä monien kilometrien päähän, hakemaan sitä vertaistukea, yleensä edestakanen matka on 500km ja en näe mitään järkeä siinä, eli se siitä vertaistuesta ja viikonloppuna ne yleensä ne tapahtumat ovat, kukin rauhoittuu viikonlopuksi kotonaan mieluummin, kun lähtee tien päälle ja jättää kodin ja elukat.
Teitä sossuja ei kyllä kiinni saa, yksin saa ajatella asioita.
Te myös hoidatte lapset niiden vanhemmat ja sukulaiset, mihin rakoon sitten jää aikaa vielä sijaisvanhempien murheille.
Me ollaan ainakin itse oltu aloitekykyisinä hoitamassa lasten tapaamisia, kun vanhemmat ovat liian heikkoja itse ottamaan asian puheeksi, mutta selvästi huomaa, että lapset miettivät, mitä heidän toisille vanhemmillekin kuuluu, no sijaisvanhemmat kerkiävät kyllä sitten hoitaan ja jankkaan, että laten etua tässä vaan ajatellaan.
Näin mietti ja kirjoitteli eräs sijaisäiti, sillä ajalla, kun lapset söivät katetussa pöydässä, eli oli henkireikä ulkomaailmaan, kiitos teille jotka jaksoitte lukea.
missä vaikutat? Et ainakaan Helsingissä!!! Pitäisi varmaan vaihtaa sijoittaja kuntaa ;)
On se oikeasti harmillista, että näin erilailla toimitaan eri kunnissa.
No mutta näillä on toimeen tultava millä nyt ollaan. Silti ketuttaa.... ehkä seuraavan lapsen saamme sinun työpaikkasi kunnasta, sittenhän voit järjestää kaiken noin hyvin lapselle :)
siitä sopimuksesta minkä olette allekirjoittaneet josta on jätetty pois määrättyjä asioita?
Minusta teidän pitäisi tehdä niin että te kaikki lähistön sijaiskodin vanhemmat kokoonnutte ja keskustelette asioista mitkä ovat epäselviä ja mahdollisesti vastoin sosiaalihallituksen asettamia suosituksia/sääntöjä, voiko sanoa näin?
sijaislapsi ei pitäisi kuulua kunnan säästö kamppaniaan. Mutta näin teidän kohdallanne näyttää käyneen. Vaatikaa oikeuksianne, teette todella hyvää ja halvalla työtä kunnallenne ei siitä pitäisi tinkiä. Koulutus/kurssitus pitäisi olla matkoineen teille maksuttomia hoitaja siksiaikaa. "sossu" on tiedottamassa juuri sitä mitä sen pitää olla kun on kyse lapsen hyvin voinnista ja oikeuksista.
sopimuksesta. Noista asioista ei oikein neuvotella, ne kun on kirjattu ylös noihin kaupungin systeemeihin. Hyvin on tarkkaan määrätty mitä ja milloin kaupunki kustantaa lapsen kohdalla. Näin vaan ikävästi on, että eri kunnissa on erilaiset sopimukset ja ehdot. Toisissa kunnissa on vähemmän huostaanotettuja ja sijoitettavia lapsia = siellä on sitten parempi korvaus sijaisvanhemmille kuluista ja hoidoista.
Eli ei tässä auta barrikaadeille nousta, vaan hoitaa lapset niin hyvin kuin mahdollista, vaikka ilman korvausta! Eihän se näiden lasten vika ole, että kunnat ovat rahavaikeuksissa.
Mukavaa työtä vaan kaikille :)
Heippa vaan!
Asumme alueella missä on paljon vanhuksia ja siksi täällä on tosi vaikea saada kodinhoitoapua.
Kotikunnastamme meillä ei ole tällä hetkellä yhtään lasta, vaan kaikki ovat vieraalta paikkakunnalta.
Kaikki sijaisperheet ovat eri kunnista, joten aika vaikea pitää seurantaa, kuten sanoinkin, toisissa kunnissa satsataan enemmän lastensuojelutyöhön, kuin toisissa, se on totuus.
lisäksi jokainen lapsi on erityislapsi ja se tuo ongelmat sitten koulussa, nykyään jää kunnan piikkiin paljon esim. avustaja-asiat, kun sijoittaja kunta ei maksa ja vetoa lakiin, että sen kunnan alueella missä lapsi koulua käy, on se kunta myös velvollinen huolehtimaan lapsen mahdollisista erityistarpeista ja sekö kiukuttaa, minusta sijaisvanhemmille ei pitäisi kuulua enää tän sorttisia ongelmia.
Tässä tulee mieleen, ettei pitäisi ottaa näitä lapsia lainkaan, kun nämä ovat kunnalle taakaksi, jos niin voi sanoa.
Toisaalta on hyväkin ettei nämä lapset saa kaikkea uutta, koska joskus on jokaisen tultava omillaan toimeen ja jos aina on saanut uutta vaan, niin ei ikinä opi mitään ja tee sen hyväksi mitään, vaan on vaatimassa lisää vaan.
Tulipa vaan tuossa sossulle sanottua, ettei joka kunnassa ole samat säännöt.
ja onhan siinä kateuskin, jos sijaislapsella olisi aina uudet hienot välineet, niin pian sitä ruvettais niistäkin kadehtimaan. Siis se kultainen keskitie, olisi hyvä löytää.
Mutta vielä, sijaisvanhempien tapaamisiin, ei sitä jaksa ison perheen kanssa kyllä lähteä, kun kyseessä on melkein aina tosi pitkiä matkoja.
Olemme aikanaan niissä käyneet ja en henk.kohtasesti pidä siitä jos on kauheasti väkeä, minusta muutaman perheen ryhmässä saisi jokainen äänensä esille, sellasta täällä olikin, mutta sekin lopahti. miten teen perheessä, käyttekö lomilla kesäsin, vai talvellakin?
Heippa!
Olen kanssasi täysin samaa mieltä!
Oikein mukavaa iltaa perheellesi!!!
Toivotteleepi sijaisäiti
Jotta ei tulisi aivan ruusuinen kuva tästä kaupungista, niin kerrotaan että toistaiseksi ei ole tullut eteen yhtäkään kuntaa joka maksaisi huonommin sijaisperheille kuin tämä!
Perhe saa lapsilisän itse ja lisäksi korvataan muita menoja aika avokätisesti, juuri sen takia kun hoitopalkkio ja kulukorvaus on niin naurettavan pieni.
Yleensä toivotaan että isommista hankinnoista juteltaisiin ensin meidän kanssa ettei kuitit tipahda postissa aivan yllätyksenä. Jotkut sijaislapsista harrastavat kilpaurheilua, joten arvokkaita välineitä on korvattu ja paljon!
Totta on, että sossuja on hankala saada kiinni, työtahti on semmoinen ettei paljoa ehdi puhelimeen vastailemaan... Kehotamme kaikkia netin omaavia laittamaan sähköpostia mieluummin.
sijaisperheen biologinen lapsi. Mielestäni
Sossu on toiminut muuten oikein hyvin, mutta vaikeita lapsia (esim. huumetaustaisija) nuoria sijoittaessa kannattaisi tavallaa "pitää yhteyttä" myös perheen muiden lasten/teini ikäisten kanssa... Itselläni ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia ja kaikki sijoitetut (lyhyt- sekä pitkäaikaiset) ovat todella hyvia kavereitani...
Joo on sinulla aika ruusuiset kuvat esim. harrastusvälineiden saannista. Me maksamme kaikki harrastukset itse. Yhdenkin lapsen kohdalla kysyimme jotain pientäs summaa johonki juttuun, niin ei saatu vaikka emme ole penniäkään saatu viiden vuoden aikana, mitä hän on ollut meillä sijoitettu. Purnasin siitä vähän, koska korvauksetkin ovat tästä tytöstä kaikista pienin sallittu. Sossun vastaus oli, että kyllä uusia perheitä löytyy, jotka suostuvat tähän ettei mitään makseta. Siis on on menty siihen, että lapsia ikäänkuin annetaan vähemmän haluavalle!
Ajatelkaas, mitä perheen vaihto olisi tehnyt lapselle, joka on tullut meille aivan vauvana? Rahan takia? Sossu oli varmaan niin tietoinen, kuinka rakas lapsi on meille, että emme lähde kuitenkaan siitä valittelemaan.
Toisten lapsien kohdalla (eri kunta) olemme saaneet yhdet pyörät, mutta ei mitään muuta harrastukseen.
Ei ole ruusuiset kuvat vaan se on työtä jota teen joka päivä! Näissä asioissa on vain kunnittain hyvinkin suuria eroa. Ihmettelen vain että missä kunnassa on niin hyvin asiat että voidaan sanoa uusien perheiden löytyvän tuosta noin vain.
Meillä on ikuinen ongelma löytää sijaisperheitä kun niitä ei ole! Sijaishuoltopaikkaa ei kovin helposti vaihdeta.
Suhtautumiseen sijaisperheen biologisiin lapsiin.
Vanhempani toimivat sijaisvanhempina, mikä on ERITTÄIN VALITETTAVAA. Perheen ainoana biologisena lapsena minut on syrjäytetty täysin. Sossutanttoja ei tippaakaan kiinnosta se, miten minun käy, vain sijaislapsilla on jotain merkitystä.
Kun vuosien kärsimysten jälkeen uskaltauduin käymään terapiassa, totesi ensin terapeutti ja pian sen jälkeen lääkäri että minä sairastan MASENNUSTA , enkä mitä tahansa masennusta, vaan KESKI-VAIKEAA masennusta, joka johtuu 99% siitä, että perheessämme on minun lisäkseni vain sijaislapsia. Jospa sossutädit vihdoinkin voisivat tehdä biologisten lasten eteen jotain. Vai onko lasten sijoituksen tarkoituksena taata lastenkotien lapsille hyvät kodit silläkin uhalla että se veisi biologisten lasten MIELENTERVEYDEN!!!!????
minulla on kokemuksia samanlaisista tunteista silloin kun meille tuli sijaislapsia. Olin 12v. ja protestoin melko suoraan sitä että äitini joka oli huonossa kunnossa oli vielä heikompi kun meille tuli pieni lapsi. Äitini ei kyllä osannu tilannetta järjellä hallita vaan minua alettiin lahjomaan hiljaisuuteen. olin katkera monta vuotta äidilleni. Nyt 24v. myöhemmin on minun perheestä tullut sijaiskoti pienella vauvalle. Meillä itsellä on 14v tyttö joka sai olla mukana päättämässä siitä että ryhdytäänkö tähän touhuun. Myös sosiaalitätit haastattelivat hänta siten ettemme edes tiedä mitä he ovat puhuneet. Meille oli tärkeää että tytärkin haluaa että meille tulee kasvattilapsi,muuten olisimme odottaneet siihen asti että hän on aikuinen. Ei sitä voi unohtaa että omatkin lapset tarvitsevat meitä.
Kyllä se kuuluu ehdottomasti että perheen biologisetkin lapset huomioidaan ja heiltä kysellään mielipide siinä vaiheessa kun ollaan mahdolliseen sijaisperheeseen tutustumassa. Vasta sen jälkeen tehdään päätöksiä sijaisperheeksi hyväksymisestä.
Ainakaan meillä biologisen lapsen mielipiteellä ei ollut merkitystä ja tässä sitä nyt ollaan. Keskivaikeaa masennusta jo kohta 7 vuotta! Mitäs tähän sanot?
Voiko sijaisvanhemmille antaa sakkoja tai vastaavaa biologiselle lapselle aiheutetuista henkisistä kärsiyksistä? Tuntuu että sijaislapsilla on tavallaan kahdet vanhemmat sekä omat isovanhempansa ja minulla biologisena lapsena ei ole isovanhempia enää lainkaan, sillä he ovat kaikki kuoleet, eikä minulla ole enää kuin korkeintaan puolikkaat vanhemmatkaan, sillä vanhempieni huomio kohdistuu n 90 prosenttisesti sijaislapsiin.
Sinulle biologinen lapsi sanoisin, että puhut kyllä aivan asiaa. Sijaislapset ovat niin tarvitsevia, että kyllä siinä helpompi (usein bio)lapsi jää vähemmälle huomiolle. Samoin vaatteita ja muuta pitää ostaa paljon enemmän sijoitetuille, koska he tuhoavat ja rikkovat niin paljon. Siitäkin voi tulla epäreilu-olo.
Oletko kertonut vanhemmillesi, miltä sinusta tuntuu? Meidän biolapsemme teki sen. Olemme sen jälkeen kiinnittänyt enemmän huomiota asiaan. Teemme esimerkiksi jotain vain bioperheen kesken, että biolapsi saa jakamatonta huomiota. Nythän on tehty jonkinlaista tutkimustakin siitä, että kuinka biolapsi voi sijaisperheessä. Tutkimuksen mukaan hyvin. Ja varmaankin sinulla on sellaista sosiaalista kanssakäymisentaitoa, mitä muilla ystävilläsi ei ole. Varmaankin joskus voit vielä kääntää tämän kokemuksesi voimavaraksi?
Totuushan perhehoitajien lomasta on seuraavan
lainen:
Tonni (markoissa) saa vuodessa lapselle rahaa,
jolla pitäisi kustantaa hänelle hoitaja, jos sijaisvanhemmat tahtoo omaa lomaa.
Millaisen hoitajan saa tonnilla? Mistä?
Kukaan sukulaisista ei uskalla ottaa hoitoon näin
rajattomia lapsia, enkä kyllä uskalla jättääkään.
Totuus on se, että lomaa ei voi pitää.
Hoitajaa ei saa esim. MLL:stä tolla hinnalla.
Tähän pitäisi tulla muutos. Sijoittavan kunnan tulisi osoittaa paikka, minne sijaisvanhemmat voisivat hyvällä omalla tunnolla jättää lapset viikoksi ja hoitaa omaa parisuhdetta ja nukkua univelkaa, joka kertyy kokoajan näiden lasten kanssa.
Perhehoitoliitosta? Sitä kautta voimme vaikuttaa mutta yksin olemme voimattomia.
Rakkaus lapsiin on toinen asia kuin mitä huostaan otto sopimuksen hyväksyminen ja sen allekirjoittaminen.
Melkein voi sanoa että rakkauskin loppuu kun tilanne hankaloituu ja vyö kiristyy.
Uhkaukset ovat vain painostusta ja siksi teidän joille tulee uhkauksia olisi laadittava siitä kirjelmä Perhehoitoliittoon ja kunnan korkeimmalle herralle. Pankaa sopimus uusiksi sanotte itsenne irti ja aloitatte uuden sopimuksen kirjoittamisen kaikkine oikeuksineen.
Tässä on kyse lapsen eduista, jotka tulevat teidän kauttanne lapsen hyödyksi.
Hei!
Kyllä meiltä on epäkohdissa soitettu liittoon ja paikkakunnan sijaisvanhemmat ry:hyn ja ei mitään auta.
Kunnan päättäjät eivät vaivaudu, kuin jaarittelemaan, näin on asia.
Sossuilta ei aikaa riitä, mutta läänin sosiaalijohtaja on yksi jonka uskon saavan asiaan jotain selvyyttä.
Itseasiassa olenkin viikolla ottamassa yhteyttä läänin sosiaalijohtajaan!