Heips!
Tällaista asiaa lähdin kyselemään ja neuvoja hakemaan asiassa, kun sukulaispiiriini kuuluu vanhempi naishenkilö ikä 80 joka asuu yksin. Hän soittelee sukulaiset läpi osalle jopa monta kertaa päivässä, puhelimessa hän ei osaa koskaan mitään muuta tehdä kuin olla hiljaa, kertoa kuinka on joka paikasta kipeä ja sairas ja sitä sun tätä paikkaa kolottaa. Hän ei muista vierailuja luonaan ja siellä kun kyläilee puhuu hän n.3-5 eriasiasta jokaisesta asiasta moneen kertaan kuin olisi aivan uusi juttu vaikka puhunut sen juuri hetki aiemmin moneen kertaan. Hän ravaa lääkäreissä ja pyytää esim. suolihuuhteluita. Hän on vaihdattanut asuntonsa lukotkin jo moneen kertaan kun väittää siellä käyvän ylimääräisiä henkilöitä. Hän levittelee vanhoja laskuja jostain lipastostaan aina ympäri asuntoa ja sitten soittelee ja kyselee että miten hänelle tällainenkin lasku nyt on tullut ja kuinka paljon se maksaa. Sitten hän jättää laskut levälleen ja selittää kuinka joku on käynyt hänen asunnossaan sotkemassa paikat. (Oikeita laskujaan hän ilmeisesti jättää maksamatta). Kotihoidon apua hän saisi, muttei päästä näitä sisään. On niin saita ettei halua mistään mitään maksaa. Esim. kerran hän puhui minusta muille sukuilaisillemme (olen siis hänen kuolleen sisarensa pojan tytär), että asun hänen yläpuolellaan Italialaisen miehen kanssa ja käyn hänen suihkussaan miehen kanssa, joka sitten kerrankin mies unohti kenkänsä hänen eteiseensä (Tällaista ei siis oikeasti ole tapahtunut, sinne päinkään). Hänen suihkunsa on täynnä tavaraa eikä hän siellä käy siis itsekkään, hän peseytyy kerran viikossa saunassa käydessään. Opiskelin myös lähihoitajaksi ja hän oletti että olen sairaanhoitaja ja vailla työpaikkaa, joten päätti ottaa minun ikivanhan kuvani mukaan ja kierrellä ympäri paikkakunnan sairaalat ja terv.keskukset. Kyseli olisiko minulle töitä. Näitä samantyylisiä on! Hän oli tilannut siivousapua, mutta väittää miten siivoaja ei välillä siivoa ollenkaan, pyytää vaan maksun ja miten siivous on huonoa, vaikka olisi kuinka hyvää. En tiedä syökö hän mitään, jääkaapissa pelkkä valo melkein, joitain vanhentuneita ruokia välillä. Olemme sukulaisten kanssa kaikki yhtä mieltä,ettei hän yksin pärjää ja tarvitsisi apua esim. Palvelutalo voisi olla vaihtoehto, mutta miten hänet sinne saa kun itse ei mihinkään halua, hänen mielestään hänessä ei ole mitään vikaa ja pärjää hyvin. Missä vaiheessa menee omamääräämisoikeus ja mitä tässä vaiheessa voisi tehdä??
Vanhus joka ei enää pärjää yksin
neuvoja tarvitseva
3371
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Terveyskeskuksesta satte tietoa mihin voitte ottaa yhteyttä. Tätä vanhusta ei saisi jättää yksin selviytymään. Kotihoito henkilökunta käyvät tarkastamassa tilanteen ja kartoittavat avuntarpeen. Vanhuksellehan voi kertoa,että se jo iän perustella kuuluu etuihin joita hänellä on yhteiskunnassa,niin kuin asia onkin. Ensimmäisellä käynnillä on hyvä omaisen olla mukana tukemassa epäluulojen ehkä valtaamaa vanhusta,ja pitämässä tosiasiat esillä. Moni vanhus vähättelee avuntarvettaan pelosta joutua kotoaan pois. Itse alalla toimineena voin kertoa hyvistä tuloksista,jolloin ihminen on saanut olla omassa kodissaan vuosia vielä saadessaan asiatuntevaa apua:)
kyläilemään palvelutaloon, tutustutte siellä vaikkapa aamupäivän ajan ja sitten puhutte, että "jos hankittaisiin täältä sulle uus asunto, täällä ois tuttuja ja ei tartteis..." silleen saattas onnistua ja vielä monta antoisaa vuotta ois eessä!
Ihan tyypillinen kotihoidon asiakas aluksi, sinnikkyyttä tarvitaan jotta saadaan jalka oven väliin ja kynnyksen yli. Vaatii ammattilaisilta hoitajiltakin monta kertaa yrityksiä. Ei missään nimessä pidä puhua muutosta muualle, tai lukot vaihtuu taas uusiksi. Toivon jotta jaksat yrittää yhä uudelleen, juttelet menneitä, kyselet tutuista esineistä, valokuvista, matkanuistoista, vanhemmista, lapsuudesta jne puheen aiheita on vaikka kuinka. Pikkuhiljaa pääset kahvittelemaan hänen kanssaan ja ehkä syömäänkin kun viet jotain mennessä, älä hoppuile. Hän on pysynyt elossa tähänkin asti niin ei kuole hoidon puutteeseen vieläkään. Pahoista puhuista viis, anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kunnalliselta kotihoidolta voit pyytää kartoituskäyntiä kotiin, yrittänyttä ei laiteta.