♥
rakkauteni Sinuun
on tehty auringon säteistä
pehmeistä poutapilvistä
tähtien kimalluksesta
kuun hopeisesta välkkeestä
kosketuksestasi ihollani
syntyy öisen taivaanrannan
tulipunainen kajastus
kuin hehkuvan laavan valuessa
tulivuoren kylkeä
myrskyisän meren
vaahtopäiden sammuessa
laavavirtaan
sylissäsi hiljaa
huokaan
rakastan Sinua
♥
RAKKAUSRUNO
padme_amidala
10808
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
tästä runostasi tulee mieleen se lastenloru, jossa kysytään ' mistä on pienet tytöt tehty ' jne =) Mutta alun lorumaisuuden jälkeinen teksti sitten taas on kyllä kaikkea muuta kun luritusta. Se on jälleen sitä kategoriaa, josta Sinulta on viime aikoina löytynyt todellisia aarteita. Hienoja lauseita alusta loppuun ja kokonaisuudes- ta voin vain todeta; tämä ON rakkausruno. Kiitos !
..tein tämän pikaisesti ja huomasin ajatuksen muuttuvan kesken runon toisenlaiseksi. Olisi pitänyt katkaista kirjoitus keskeltä, mutta oli olevinaan kiirus : ) Kiitokset sinulle kannustavasta palautteestasi ja oikein hyvää päivänjatkoa sinulle : )
♥ voi ihmettä mitä vilskettä ja rakkauden säpinää pikkulinnut kihertävät pihapuissa iloista konserttiaan sorsapariskunnat vaappuvat vierekkäin puron rannoilla törähtelemällä keskustellen kesä tuoksuu ilmassa hyrisee rinnassa kesän laulu soi kaikkialla Sinunkin silmissäsi olen nähnyt kesäistä vallattomuutta ja kyllähän se lempi minunkin mielessäni enemmän sekoittaa ajatuksia laittaa heiluttelemaan kukikkaan kesämekon helmaa Sinun edessäsi rakkaudesta ♥
♥ miten vaikea onkaan päästä pois opituista tavoista, niinkuin "joo" muistan yhä, kun sain ensimmäisen lahjan Sinulta ja sanoin "joo" liikutukseltani en saanut muuta soperrettua voisikohan niitä vihkikaavan tärkeitä sanoja muuttaa ei olisikaan "tahtotko.." vaan "otatko..." voisin sitten kiljaista kuuluvalla äänellä "JOO" sillä mitään muuta en halua niin paljon kuin olla kokonaan ikiomasi -aina ..no kohtahan on karkausvuosi ♥
♥ peiton kulman alla samalla patjalla vieressäsi kehrään samaa unta nähdään suutelen Sinun suuta sinä pyytelet muuta onnea on tää ihanaa siitä kiitos sulle saa komeata miestä rutistaa onhan vallan upeaa hyvää yötä toivottaa vierellesi nukahtaa ♥
♥ aina kun näen sinut huokuu lämmin valtameri ylitseni pohjaton hellyys valtaa mieleni tätä tunnetta ei kukaan voi ottaa pois minulla on kerrankin jotakin arvokasta ja ihan ikiomaa -tämä rakkaus ♥
♥ Hyvä Herra Anon kohteliaimmin pääsyä kotinne hengettäreksi illoin vuoteenne lämmittäjäksi päivisin hetkienne sulostuttajaksi järkeviin keskusteluihin kumppaniksenne rakkauden kuumiin suudelmiin osalliseksi olen nähdäkseni muodollisesti pätevä käsivarsienne kiihkeisiin syleilyihin teknisesti täyttämään naisen paikan elämässänne ja onhan minulle annettu lahja rakastaa Sinua niinkuin nainen vain voi koko sydämeni voimallla jään toiveikkaana odottamaan valintaanne, jonka toivon koituvan molempien onneksi ♥
Olen tämän ennenkin sanonut ja sanon nytkin. Olet runoilija ja pidin tästä, voisin vaikka maalata taulun. Hieno. Kiitos!
..mielestäni en ole runoilija, mieluusti jätän tuon tittelin osaavimmille. Enhän pysty luomaan uutta. kirjoitan vaan omista tunteistani. Kannustava oli palautteesi, kiitos : )
♥ joskus katselen Sinua kyynelten läpi hellyyden puristaessa sydäntäni pieneksi ruttuiseksi rusinaksi, ajattelen hiljaa "älä jätä minua" "tarvitsen sinua" upotan pääni pehmeään tyynyyn, kietoudun tiukasti peittoon varpaita myöten siinä unen rajamailla kuiskaan hiljaa itsekseni kunpa vain osaisin olla tarpeeksi hyvä sinulle ei liian vähän eikä liikaa vaan sillai söpön sopivasti iltasuukkojen keralla ♥