Olen hiljattain lahjoittanut toiselle lapselleni osakehuoneiston ja toiselle vapaa-ajanasunnon sekä pidättänyt näihin elinikäisen hallintaoikeuden. Lahjojen arvo on suunnilleen suhteessa 5:3. Haluaisin kohdella lapsiani tasapuolisesti. Voiko testamenttilla määrätä esim niin, että tytär, joka on jäänyt vähemmälle saisi jäämistöstöni varoista päältä saamatta jääneen erotuksen elinkustannusindeksillä korotettuna ?
testamentti
isä
7728
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Testamentit kannattaa tehdä aina mahdollisimman yksiselitteisiksi ja yksinkertaisiksi. "Insinöörimäistä" kikkailua kannattaa aina välttää koska se tosiasiassa lisää testamentin tulkinnanvaraisuutta ja aiheuttaa myöhemmin ongelmia kuten varmasti sinunkin tapauksessasi. Olisit päässyt samaan lopputulokseen paljon yksinkertasemminkin.
Molempiin lahjakirjoihin on merkitty. ettei kyseisiä lahjoja ole pidettävä saajiensa ennakkoperintönä. Olen tietoinen siitä, että minulla on testamentissani oikeus määrätä edelläolevasta poiketen, että kyseisiä lahjoja on pidettävä saajiensa ennakkoperintönä. Mikäli näin merkitsen testamenttiin, otetaan lahja huomioon ennakkoperintönä siitä arvosta, joka niilla lahjoitushetkellä oli.
Testamenttiin voin luonnollisesti tehdä merkinnän " korotettuna elinkustannusindeksillä". Näillä merkinnöillä lahjoitus tulee otettavaksi huomioon pesäni kuolinhetkisessä varallisuudessa. Tästä juuri pyrin pois tällä hahmottelemallani testamentilla.
Tarkoitus on lisäksi, että lapseni hyväksyvat testamentin jo eläessäni. Tämä ymmärtääkseni pienentää riitatilanteita.
Ilmeisesti olet lukenut aiemman samantapaista tilannetta koskeneen keskustelun.
Jos lahjat otettaisiin huomioon ennakkoperintönä, saajat menettäisivät sen veroedun, mihin lahjoilla ilmeisesti on pyritty, lahjat kun "palautettaisiin" jäämistöösi perintöveroakin määrättäessä. Perintö- ja lahjavero ovat progressiivisia, eli veroprosentti nousee perinnön/lahjan arvon noustessa, mistä seuraa tällaisessa tapauksessa kokonaisveron nousu.
Nähdäkseni on parasta pitäytyä siinä, että lahjat eivät ole ennakkoperintöä, ja määrätä testamentissa vähemmänarvoisen lahjan saaneelle vastaavasti suurempi osuus jäämistöstä (vaikkapa rahana). Jos laskemasi arvot testamentin teon jälkeen muuttuvat, voit tehdä uuden testamentin muuttuneilla arvoilla tarkistettuna.
Puristin neuvomassa tapauksessa kannattaa sitten pitää huoli siitä että pesässä on tarpeeksi omaisuutta josta hyvittää vähämmän saaneelle ilman että se loukkaa toisen lapsen lakiosaa.
Muuten voi käydä niin kun edellisiä lahjoituksia ei ole luettu ennakkoperinnöksi niin testamentin tekijän tahto ei toteudu kun perintönä vähemmän saanut (eli aikanaan lahjaksi enemmän saanut) tekee lakiosavaatimuksen. Katso siis että pesässä on niin paljon omaisuutta että testamenttisi ei loukkaa lakiosaoikeutta.
Ennakkoperintöratkaisu tietysti tämänkin ongelman ratkaisee mutta siinä tulee silloin juuri nuo puristin esiin tuomat vero näkökohdat esiin.
Maanmittari:
"Muuten voi käydä niin kun edellisiä lahjoituksia ei ole luettu ennakkoperinnöksi niin testamentin tekijän tahto ei toteudu kun perintönä vähemmän saanut (eli aikanaan lahjaksi enemmän saanut) tekee lakiosavaatimuksen. Katso siis että pesässä on niin paljon omaisuutta että testamenttisi ei loukkaa lakiosaoikeutta."
Isä:
"Tarkoitus on lisäksi, että lapseni hyväksyvat testamentin jo eläessäni. Tämä ymmärtääkseni pienentää riitatilanteita."
Hyvä olisi tosiaan mahdollisten riitojen eliminoimiseksi, että ottaisit testamenttiisi lastesi hyväksymisilmoitukset.
Vaikka sopimus elossa olevan henkilön jäämistöstä onkin lähtökohtaisesti pätemätön (PK 17:1.1), niin kuitenkin perillinen voi perittävän eläessä hyväksyä testamentin. "Jos perillinen hyväksymällä testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä. Perillinen saa kuitenkin lakiosansa, jollei hän ole saanut siitä kohtuullista vastiketta taikka jollei hänen puolisolleen testamentin tahi jälkeläisilleen lain tai testamentin nojalla tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta." (PK 17:1.2)
Kun siis perillinen, joka on saanut lakiosastaan (joka on puolet perintöosasta) kohtuullisen vastikkeen perittävältä tamän antaman lahjan muodossa, ilmoittaa hyväksyvänsä testamentin, tämä hyväksyminen on perillistä sitova, eikä hän testamentin tekijän kuoltua voi vaatia tämän reaalijäämistöstä lakiosaa, vaikka jäämistöstä hänelle testamentattu osuus jäisikin alle lakiosan määrän.
Nopeasti ajatellen lienee helpoin keino on (jos lahjakirjassa ei sitä jo tehty) tehdä vaikka testamentti jossa todetaan että lahjat on luettava lahjansaajan ennakkoperinnöksi. Tällöin kun kuolet niin lahjojen arvoero tulee otetuksi huomioon perintöäsi jaettaessa.
Lämmin kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille. Vuoropuhelu oli hyväksi avuksi.