Miksi syyteharkinta kestää Helsingin syyttäjävirastossa niin kauna, että syyteoikeus vanhenee?
Syyttäjä ei pitänyt kiirettä koska hänen katsontakantansa mukaa kyse oli törkeästä teosta.
Samalta syyttäjältä on jäänyt jo aikasemminkin "jutut" pöytälaatikkon ja syyteoikeus siten vanhentunut. Nimeltä mainittu syyttäjä on tuomittu hovioikeudessa kahteen kertaan sakkoihin virkavelvollisuuksien rikkomisesta mainitusta syystä.
Helsingin käräjäoikeus katsoi minun tapauksessa, että kyse ei ollut törkeästä teosta ja hylkäsi syyteet vanhentuneina. Käräjäoikeus ei ottanut kantaa asianmukaisesti vaadittuihin vahingonkorvauksiin, joten jouduin hakemaan ne hovioikeudessa, koska rikosvahinkojen vanhenemisaika on 10 vuotta.
Ala-arvoista menettelyä sekä syyttäjävirastolta, että käräjäoikeudelta. Vasta hovioikeudessa sain oikeutta itselleni. Valitettavasti tekijä jäi osittain ilman rangaistusta syyteoikeuden vanhenemisen johdosta.
Valitettavasti Suomessa on niin vähän oikeutta, että sitä ei riitä kaikille.
Helsingin syyttäjävirasto
asianomistaja
111078
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Seli, seli. Alahan latelemaan missä maissa asiasi olisi tullut oikeudenmukaisemmin käsiteltyä.
Nyt ollaan Suomessa ja mennään Suomen lain mukaisesti. Stali-setä ei enää asu täällä. Muuten, maailman paras ja eniten käytetty avdokaatti on Smith&Wesson.
Sen todistaa mm. EIT joka on antanut Suomelle tuomioita ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta vain saman verran kuin muille pohjoismaille yhteensä. Eikö tämä todista jotain?
Suomessa on niin vähän oikeutta, että sitä ei riitä kaikille.
Käsittelyajat ovat varmasti liian pitkiä. Haluaisin kuitenkin nostaa pari asiaa esiin kirjoituksesta. Mikäli hiuksia halotaan, rikokset eivät vanhene vaan syyteoikeus. (Tämän lisäksi on luonnollisesti määräajat rangaistuksen tuomitsemiselle ja tuomion täytäntöönpanolle.) Mutta siis syyteoikeus vanhenee tietyssä ajassa mikäli syyttäjä ei ole nostanut syytettä tässä ajassa. Jos siis syyttäjä syyttää pahoinpitelystä laissa määrätyssä ajassa (5 v.), tuomioistuin katsoo rikoksen olleen lievä tekomuoto, jolloin syeteoikeuden määräaika (2 v.) onkin jo umpeutunut, mikä siis on tuomio? Syyttäjä ei kuitenkaan ole tuomari, jonka pitäisi tietää tuomion lopputulos. Jos syyttäjän pitäisi aina ottaa huomioon, että ti onkin eri mieltä, eihän vanhentumisajalla olisi käytännön merkitystä. Jotta ylipäätänsä joku saataisiin joskus tuomittua, pitäisi aina mennä lyhimmän eli 2 vuoden mukaan. Toinen asia on, että rikosvahingonkorvausvaatimus vanhenee samassa ajassa kuin syyteoikeus (väh. kuitenkin 3 v.). Vaihtoehtoisesti vaatimus voidaan esittää niin kauan kuin asia on vireillä. Mikäli syytteet hylätään korvaus on haettava vahingonkorvausasiana siviilioikeudenkäynnissä. Kuinka sinne hoviin pompataan kesken kaiken?
Väärin, että syyteoikeus vanhenee mikäli syyttäjä ei ole nostanut syytettä tietyssä ajassa. Oikein on, syyteoikeus vanhenee mikäli HAASTETTA ei ole saatu toimitetuksi vastaajalle/syytetylle tietyssä ajassa.(rikoksen vanhenemisaikana) Onhan olemassa lukuisia esimerkejä siitä, kuinka haastettava pakenemalla ulkomaille on välttänyt oikeudenkäynnin, koska hänelle ei ole saatu haastetta tiedoksi. Tällöin myös syyteoikeus on vanhentunut.
Rikoslaki 8 luku 3 §: "Syyte katsotaan vanhentumisajan kulumisen katkaisevalla tavalla nostetuksi, kun syytettävälle on laillisesti annettu haaste tiedoksi tai...", sillä Rikoslaki 8 luku 1 § 2 mom.: "Syyteoikeus vanhentuu, jollei syytettä ole nostettu..." Nämä ovat rikoslain termit.
No, kerrotko minkä vuoksi epäillyt sitten pakenevat ulkomaille, kun on haastemies perässä. Virossa ja muualla Balttiassa heitä on pilvin pimein. Haastemieshän ei lähde liikkeelle, ellei syytettä ole jo nostettu.
Yhtäältä syyte katsotaan nostetuksi kun syyttäjä toimittaa haastehakemuksen KO:n kansliaan. Toisaalta kuitenkin vanhentumista koskevien säännösten mukaan syyte katsotaan vanhentumisen katkaisevalla nostetuksi, silloin kun se on saatu annettua tiedoksi. Vanhentuminen ei katkea, ennen kuin haastemies on tavoittanut henkilön todisteellisesti. Sen takia tietenkin kannattaa pakoilla. Näin ollen samaa termiä käytetään kahdessa eri merkityksessä, sillä vielä syyttäjän päätös syyttämisestä tai päätöksestä ilmoittaminen KO:n kansliaan (syytteen nostaminen, saa haastemiehen liikkeelle)) ei vielä ole sellainen syytteen nostaminen, joka katkaisee vanhentumisen.
Syyteharkinnan kestäminen yli syyteoikeuden vanhenemisen on virkarikos. Voit viedä syyttäjän ja valtion käräjille ja vaatia syyttäjälle tuomiota (tuottamuksellisesta, sillä vahinkohan se on) virkarikoksesta ja yhdessä valtion kanssa korvaamaan aihautuneet kulusi ja saamatta jääneet korvaukset. Näinkin voi käydä: http://www.harjavalta.info/2006/karajamoite.php ja jos Porin käräjäoikeudesta hankkii tuon haastehakemuksen kopion niin voi todeta, että kyllä siinä on esitetty rangaistusvaatimus.
Tässä taas huomaa kun valtio säästää väärässä kohdassa! Juttuja vaan on liikaa ja työvoimaa liian vähän. Ja suunnitelmissa on vähentää edelleen syyttäjänvirkoja...Siitä ei hyvää seuraa ja kansalaisten oikeusturva heikkenee.