Teitä yh,äitejä on varmaanki toki olemassa jossain
Mutta miten teihin saisi kontaktin ,tulkaa toki
esille, meitä yh,isiä varmaan on monia jotka
haluaisi keskustelella elämän arkiasiosta
Kapakoista teitä pahemmin tuskin löytää.
Ei kyllä pahemmin itsekää jouda siellä istumaan.
Mutta jos täältä sais keskustelua aikaan olisi
se muutenkin varmmaan antoisaa kuulla
mielipiteitänne.Ei kun kukkaset kukkimaan kevättä
ja kesää odotellessa.
Mutta miten teihin saisi kontaktin ,tulkaa toki
esille, meitä yh,isiä varmaan on monia jotka
haluaisi keskustelella elämän arkiasiosta
Kapakoista teitä pahemmin tuskin löytää.
Ei kyllä pahemmin itsekää jouda siellä istumaan.
Mutta jos täältä sais keskustelua aikaan olisi
se muutenkin varmmaan antoisaa kuulla
mielipiteitänne.Ei kun kukkaset kukkimaan kevättä
ja kesää odotellessa.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kapakoista teitä tuskin löytää?
Siellä niitä just on
Ei pidä yleistää, että yh-äidit hilluisivat
kapakoissa..........toki paljonhan niitäkin
tietysti on.
Itse olen 32-vuotias 5-vuotiaan pojan
yksihuoltaja ja aikani ei tosiaankaan riitä
hillua kapakoissa, enkä niistä juurikaan edes
piittaa. Touhua riittää ihan tarpeeksi, ettei
yksinkertaisesti jaksa lähteä mihinkään kuppilaan
notkumaan. Silloin kun saa sen vapaahetken, niin
mieluummin otan jonkun hyvän kirjan ja nautin
rauhallisesta yksinolosta ilman taustahälinöitä
(jollei oteta lukuun elukoita, joita ei saa
hukattua hoitoon ;) )
Kyllä sieltä näkyy löytyvän kaikkia muitakin,
marisijoitakin. Laki onneksi sallii kaikille
vapaan kulku- ja oleskeluoikeuden, elikkä
meikäläinenkin saa viettää vapaa-aikaansa siellä
missä haluaa (vietän sitä myös liikunta ym.
harrastusten ja ystävien parissa)!
Lapsi on jo murrosikäinen, eikä halua istua
kotona katselemassa yli nelikymppistä äitiään,
joten ei muuta kuin tanssimaan. Kertaakaan ei ole
ovella kyselty taustaa, vaan otettu
normaaliasiakkaana sisälle. Toista on nämä
kovaääniset, puutteessa olevat nuorukaiset, ja
naimisissa ym. olevat miehet, jotka haluavat
sanoin ja teoin väljemmille vesille kodin
ilmapiiristä ja jo "kyllästyttäväksi käyneestä
vaimosta", jonka kanssa ollaan enää vain lasten
takia. Voi itku!
Jokaisella on oma tyylinsä rentoutua, ei siihen
tiskillä notkuvan herjanheittäjän tarvitse
puuttua, edes keskustelupalstoilla...
Yksinhuoltajia, kuten kaikkia muitakin
siviilisäätyjä löytyy ihan samalla tavalla
ravintoloista kuin esim. kaupungilta kävelemässä.
Viestistäsi saa käsityksen ettet hyväksyisi
yksinhuotajia baareihin? Monilla yksinhuoltajilla
on joka toinen viikonloppu vapaata ja eivät
kaikki silloin jää kotiin homehtumaan vaan elävät
normaalia sinkkuelämäänsä kukin omalla
tavallaan..Hyvää kevättä kaikille
yksinhuoltajille!!
Viestisi osui todella oikeaan! Itse olen kohta
noin kuukauden päästä syntyvän esikoiseni
yksinhuoltaja. Ja minulla tuskin on aikaa tai
halua notkua baareissa. Ja jos JOSKUS haluan
sitten lähteä tuulettumaan, niin minun tuskin
tarvitsee siihen keneltäkään lupaa kysyä. Kai
yksinhuoltajillakin on oikeus elämään muuallakin
kuin lapsen parissa! Ja lapsi tuskin jää siinä
heitteille, jos hommaa luotettavan hoitajan.
Ota yhteyttä Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien
liittoon. Sieltä saat tietoa paikkakuntasi, tai
paikkakuntaasi lähellä olevan
paikallisyhdistyksen toiminnasta.
Paikallisyhdistykset järjestävät toimijoistaan
riippuen leirejä, keskustelutilaisuuksia,
luentoja, kerhoja... Jäseniä yksin- ja
yhteishuoltajien liitossa on n.3000.
Miten esim. täältä Tampereelta löytää
kyseisen liiton tiedot?
Täällä olis yksi 35 vuotias yh äiti. asustan
pienessä kaupungissa 3 lapseni kanssa. Olis
mukavaa vaihtaa ajatuksia samassa tilanteessa
olevien kanssa. Elämä iloineen ja suruineen on
aika kiireistä mutta toki aikaa olis kivalle
jutustelullekin. Muutenhan elämä pyörii lasten ja
kodin ympärillä. Toki olen onnellinen lasteni
kanssa. Väsynyt vain joskus.
Tervehdys sinne pikkukaupunkiin,itse asustelen
isomassa kaupugissa ,sama toive olis minullakin
ja olen 3 koululaisen kanssa asustellut pitemmän
aikaa yhdessä.
Kivaa olisi saada jutella vähän yksityisestikin ,
mutta miten saisimme linjat privatiksi.
Laitan sähköpostini tohon alle jos vastailet.
Olet oikeassa, julkinen keskustelu ei ole oikein
mukavaa.
Sähköpostiosoitettasi en löytänyt. mutta tässä
minun. [email protected] toivottavasti saat
tämän. Tämä osoite on vähän käytetty. annan
siellä mailila sitten oman varsinaisen osoitteeni.
Sopiiko näin?
Yh.isä...saman ongelman kanssa painii varmaan
moni yh.,itse ainakin. Missä tavata mukavia
miehiä tai vaan uusia ystäviä. Silloin harvoin
kun ulos pääsee, niin ei kapakoista kyllä löydä
ketään..Olenkin huomannut että netti on erittäin
kätevä tapa löytää mukavia ihmisiä, vaikka
täälläkin on kaikenlaista sukankuluttajaa
liikkeellä:) Jos haluat tai joku muu
yh.pääkaupunkiseudulta haluaa jatkaa keskustelua,
ilmoitelkaa sposti-osoitteita niin jatketaan
keskusteluja:)
Olen 32v.yksinhuoltaja, minulla on 8v. poika ja
lähipiiristäni löytyy n.kymmenkunta yh.
useinmiten lapsi jää äidille. Ravintoloissa käyn
vain tanssimassa tai syömässä en örveltämässä ja
sikailemassa. Jos minua jututellaan en viitsi
yleensä kertoa että olen yh. koska silloin jotkut
vaikka en halua yleistää alkavat
ehdotella.Ikäänkuin olisin jotenkin epätoivoinen
ja yksin kun olen yh ???? enkä todella käy usein
ulkona. Tyttöporukalla liikkeellä. Onhan niitä
sellaisia yksin yössä kiitäjiäkin mutta jokainen
tekee itse omat ratkaisunsa ja se suotakoon heille
olivat sitten yh tai ei.
Aurinkoista kevättä sinulle
Sillä yh äidit ei ole kiinostuneet
parisuhteesta,entinen mies rahastetaan viimeiseen
asti,jos siihen otetaan uusi kumppani
virallisesti niin ruokot loppu,menee asumistuki
ja muut sossun antamat etuudet?
Ne pitää vakipanoa,heittää maksullista keikka tai
on pihtreita jotka ei polviaan levitä muuta kuin
wc,ssä käydessään.
Tai sit näitä jotka uhrautuvat lapsille,tai
luovat uraa.
Tai sit metsästävät sitä haaveiden unelmien
prinssiä,jota ei todellisuudessa ole
olemassakaan,kun ei nille kelpaa kukaan normaali
mies?
Kasva aikuiseksi, ennenkuin kirjoitat
idioottimaisuuksia.
Katso peiliin ja mieti miksi kohdalles on sattunu
kuvaamiasia tapauksia.
En voinut olla kommentoimatta juuri
sinulle "sivusta seurannut", että tota juuri
tarkoitan, ihmiset heitetään kaikki samoihin
muotteihin, eikä ymmärretä yksilöitä.
Asioita ei voi/pysty yleistää.
Mä en kuulu mihinkään sun "ryhmääs". Siinä
suhteessa joo, että haluan asua kahdestaan
poikani kanssa, Mutta mitään "entisiä miehiä" ei
ole, ei rahastusta.
Vuosien aikana oli kyllä pitkä suhde,(poikanihan
on 10v.)ei asuttu yhdesssä, ei nähty joka päivä
joitakin tapailuja, mitä en tässä ala erittelee
jne.
Ja noista raha-asioista monet ihmiset on joko
tietämättömiä tai typeriä."Kaikki yh:t saa
asumistukea, käy sossussa jne...."
Esim.minä, en saa asumistukea, se riippuu aivan
tuloista. Eikä todellakaan ole hyvät tulot, ihan
normaalit mitä nyt toimistotöissä saa ja vuokra
on 2300,-.
Sosiaalitoimistossa en käy, enkä mitään saiskaan.
Lapsilisiä saa kaikki, joilla on lapsia ja yh-
korotus on 200,- (huh huh)ja isän puolelta
elatusapu, jos vanhemmat ei asu yhdessä.
Joten mitään kroisoksia ei tässä olla. Kaikki
menee elämiseen.
Ja voit unohtaa ton "vakipano-homman" ehkä
joillakin, mutta muista, ei kaikilla.
Mun henk.kohtanen tilanne on sellanen, että eräs
n.vuoden ajalta tuttu henkilö (ihan baaritiskiltä
muutaman törmäämisen jälkeen tutustuttiin, mut ei
sen kummempaa..) haluais jotain
vakavampaa/vakituisempaa, mutta niinkuin jo
aikasemmin kirjoitin, niin ei kiitos..olen aivan
tyytyväinen tähän tilanteeseen...teen töitä, oon
kotona,harrastan, käyn ulkona ym.ym.
Mutta, Se on laatuaikaa, mitä vietämme yhdessä
poikani kanssa, se on sen verran jo iso, että
vaihtoehtoja löytyy tekemisen suhteen ja ihan
vaan kotona olemiseen. Nautin tästä ajasta.
Tiedän kyllä mitä seurusteleminen on, kokemusta
on.
Ja tuskin kukaan (ehkä..) mitään prinssiä etsi,
eiköhän naiset yleisemmin sano kaipaavansa
normaalia, suomalaista miestä (taidat itse olla
sellainen myös?)
Mutta jotenkin kuulostit vähän katkeralta, tiedä
sitten...Toivottavasti, kun seuraavan kerran
kirjoittelet noita mielipiteitäs, niin ajattelet
kaks kertaa ja hiukan avarakatseisemmin.
Kyllä se siitä....
Sinäkö olisit sellainen normaali mies ? Ota
yhteyttä, jos haluat kahden lapsen toiseksi
huoltajaksi, isältä ei nimittäin tipu rahaa ja
tukitoimet eivä saavuta. Otan mieluusti jonkun
jakamaan kanssani arkipäivien taakkaa ja kotiin
vakipanoksi...
Olen 10-vuotiaan tytön yksin huoltaja, 45-vuotias
äitiliini.
Elämäni ei ole ollut ruusuista, joten tällainen
toisista ihmisistä välittäminen ei enää oikein
kiinnosta.
Ystävät petää ja kaverit jättää niin se vaan on.
On parempi olla ihanan lapsensa kanssa kahden kuin
kuunnella jonnin joutavia valheita ja ilkeyksiä.
Niin sitä on mielummin hiljaa ja katsellee vaikka
Salatut elämät.
Ajattelen aina kuitenkin positiivisesti
ja "yksinäisyydestä", työttömyydestä,
rahattomuudesta selviää.
Joskus sitä vaan kaipaisi ystävää, mutta ei sen
enempää ( ainakaan aluksi ).
Siinä alkua.
Miksi nyt vastaan tähän ihmetyttää, mutta
lapsenihan on kuolussa ja hetki aikaa, ei muuta.
Terveiset vaan kaikille tasapuolisesti
Kommenteja näkyy tulevan aika mukavasti
Lisää vaan kannanottoja ,kiva näitä on lueskella.
Ei minulla itselläni ole mitään nurisemista
olostani.Keskustelua voi kuitenkin käydä.
Tuossa mainittiin ettei voi sanoa olevansa yh,taja
Olen kyllä törmännyt saman tapaiseen kun tulee
puheeksi ,niin kommentti on ,hoitajaako olet
lapsille hakemassa.
Kevät terveisin yh-isä
En varsinaisesti vastaa sinulle, haluan vaan
kertoa (tosin moni tietääkin..) ettei kaikki yh:t
ole samasta muotista tehty.
Itse olen 33v. 10vuotiaan pojan äiti.
Aikoinaan raskauteni oli "yhden-illan-juttu",
jota en kadu. Ilmoitin kyllä isä-ehdokkaalle
asiasta ja hän on ollutkin pojan elämässä mukana.
Ennen kuin tulin raskaaksi, olin työelämässä ja
kävin paljon ulkona.
Satun omaamaan vanhemmat, nuorekkaat, energiset
sellaiset, jotka olivat/on paljon tekemisissä
meidän kanssa. Joten olen saanut aina
suht'vapaasti toimia. Mikä ei tarkoita mitään
hillumista, olemme eläneet ihan normaalia arkea,
tarhaa, työssäoloa ja nykyään koulua kuin
muutkin.
Erona ehkä tyypilliseen pelkästään kotona
olemiseen on ollut omalla kohdallani se, että
olen päässyt liikkumaan erittäin hyvin
(harrastamaan, matkustamaan, sosiaalisia
tapaamisia ym.)
Ja arvostan sitä todella tänä päivänä, sekä
arvostan myös tyypillistä perhettä (olen itsekin
kasvanut sellaisessa, 3 tyttöä ja vanhemmat
edelleen naimisissa) ydinperhettä, uusperhettä
jne.
Mutta pointtina on se, että itse nautin, kun saan
olla/asua poikani kanssa aivan kahdestaan, ehkä
juuri siksi, kun on ollut valinnanvaraa.
Hänkään ei ole enää sen ikäinen, että
menee "hoitoon", vaan jos menee,niin ihan omasta
halusta ja tietysti osittain siksi, esim. mun
vanhemmille,että niiden koti on
tuttu/turvallinen.
Teemme paljon yhdessä asioita, varattiin just
matka elokuulle (on vielä odottamista) sekä
käymme säänn.uimassa, leffassa ym. viikolla tai
viikonloppuna, mutta on asioita/menoja jotka
koskee sitten vain minua eikä se ole häneltä pois.
Poikani on ymmärtänyt sen, että nykyään on
erilaisia perheitä ja hän pitää omalla
kohdallaan "rikkautena", että on olemassa isän,
äidin ja mun vanhempien koti.
Taplatkoon kukin tyylillään, kunhan on onnellinen.
Niille, jotka kovasti kaipaa kumppania, niin
onnea etsintään ja aurinkoista kevättä!!!!
Minä olen kahden 5 ja 8 v lapsen yksinhuoltaja.
Lasten isä ei ole kuvioissa mukana kuin
satunnaisesti ja silloinkin tapaamiset ovat
mieluiten valvotussa tapaamispaikassa. Perheeni ja
sukuni asustaa noin 500 km säteellä
pääkaupunkiseudulta, missä itse asun. Sinkkututtuni
harvemmin tahtovat viettää iltojaan lapsenvahteina
ja perheelliset eivät välttämättä tahdo
ylimääräisiä mukuloita riesoikseen.
Silti en valita; Itse olen tämän elämäntavan
valinnut. Lasten kanssa on sitä paitsi kivaa.
Teemme yhdessä vaikka mitä ja on minulla ainakin
satunnaisesti omaakin aikaa.
Silloin teen omia juttuja harrastusten parissa,
käyn elokuvissa, muuten ulkona ja deittailen.
Mutta millaisia miehiä sitten jää haaviin?
Viimeisten parin vuoden aikana seurustelin
vahingossa yli vuoden naimisissa olevan miehen
kanssa, joka valehteli olevansa eronnut kahden
lapsen yhteishuoltaja etc. Eräänä päivänä vaimo
soitti ja kysyi miksi lähetän postiä heidän
yhteiseen kotiinsa. Muuten tarjolla on tosiaan
tyyppejä, jotka ajattelevat yksinhuoltajan olevan
epätoivoinen tyyppi, joka hyväksyy mitä tahansa.
Irstasta seksiä ja ukkomiehiä saisin vaikka joka
ilta, mutta miksi?
Mieluummin olen ystävä ja platonisessa suhteessa
fiksun miehen/ihmisen kanssa. Jos jotain muuta
syntyy, se on vain plussaa. Olisi hienoa jos voisi
jakaa kaikenlaista, olla tasaveroinen kumppani ja
tehdä yhdessä kaikenlaista, vaikka ei ihän
yhdessäasumista harrastettaisikaan.
Silloin monesti huolet puolittuvat ja ilot
kaksinkertaistuvat.
Olet oikeassa, ei meitä yh-äitejä ravintoloissa
näy. Silloin, kun mahdollisuus on, mennään vaikka
elokuviin. Se piristää kummasti.
Olet oikeassa, ei meitä yh-äitejä ravintoloissa
näy. Silloin, kun mahdollisuus on, mennään vaikka
elokuviin. Se piristää kummasti.
Täältä löytyy sekä yh-äitejä että yh-isiä!!!
Ry toimii ainakin Turussa!!!
Niin mihin tosiaan ovat ne kukkaset ovat
kadonneet, jos joku sitä ihmettelee niin minä
en.Jos on ollut yh-äitinä 14 vuotta, niin kyllä
siinä turhat kuvitelmat ja haaveet haihtuneet.
Nimen omaan siitä että kyllä se oikea minullekkin
löytyy, eli unelmien mies ns. kävelee vastaan
kuitenkin jonain päivänä. ehei kun on yrittänyt
seurustella ja rakentaa kestävää suhdetta jonkun
miehen kanssa , aina on törmännyt samaan
ongelmaan eli miehet ei osaa tai välitä ottaa
vastuuta muista kuin itsestään eli parempi yksin
kuin huonossa seurassa. Voihan se vika tietenkin
olla minussaki ja on varmasti paljon korjattavaa
omissa jutuissa mutta sen tiedän että on minulla
mahtava tytär, pärjää hyvin koulussa, tulee
toimeen ihmisten kanssa, ei ole sorttunut
tupakkaan ei alkoholiin ja vielä vähemmän
huumeisiin. Jos joku ihmettelee mistä voin olla
niin varma ettei tyttäreni näitä paheita
harrasta voin vastata minulla on ollut ja on
aikaa lapselleni ja minä olen ja tulen seuraamaan
hänen tekemisiään hyvin tarkkaan hiljaa sivusta
tietenkin, en vetoa työ ym. kiireisiin koska
sehän on vain keksitty syy kun ei ole välitetty
huolehtia lapsesta ja oma huvittely yms. on ollut
tärkeämpää mukamas. Tästä hommassa ne kukkaset
kyllä kuihtuvat, mutta kauneus siis ulkoinen on
katoavaista.Raskasta on ollut mutta en kadu
valintaani ja vaatimusta yksin huoltajuudestani .
Niin kuin sanotaan päivääkään en vaihtaisi pois!