päivä muijalla vaikka aamulla läksin varhain ja kuudenmaissa kotiuduin,ja eilen klo 14 päiväkaffee olikin edellinen ateria,sen jälkeen parin tunnin päästä aloitin Colonsteril suolenpesukuurin 4litraa.Siis ilon aihe se kun ei löytynyt keuhkokuvasta,ei vatsanseudun ultrassa eikä kolonoskopiassa merkkejä metastaaseista ja S-CEA oli 3,7,tuon takia seuranta verikokeet 3kk välein,muuten kontra vuoden päästä.Ja voi sitä riemua kun kotiuduin koirani ei meinannu mahtua nahkaansa niin oli raisua kohtaamisenriemu(molemminpuolin)Näistä tilanteistahan meidän syöpäläisten ilonpipanat koostuu.Sitä niinkuin katsoo elämää ikäänkuin eteenpäin,kun ekan puhtaa kontrollin on saanu osakseen.
Oli hyvä
mökin muija
241086
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
onpa ilo kuulla tuollaisesta tuloksesta.No nyt saat huokaista helpotuksesta.Nauttikaa koirulin kanssa jotain hyvää.
sanoistasi,todella koira saa ryynimakkaroita ja niitä samoja itselle kasvisriisin kanssa ja jälkkärinä jäätelöä molemmille.Kivaa illanjatkoa sinulle ja tyttärellesi ja kisulille.
On sinulla ollut hyvä päivä. Mukavaa että kaikki on kunnossa. Voin hyvin ymmärtää miltä sinusta tuntuu, sekin on varmaan asia, minkä vain toinen syöpäkontrollit läpikäynyt voi ymmärtää. Jännittikö sinua ennen menoa? Minä olen ihan "hermona" jo pari viikkoa ennen kontrollia. Minulla oli heti eka kontrollireissu huono, kun löytyi lisää hoidettavaa. Silloin kun kontrollissa on kaikki hyvin, tuntuu niin hyvältä, ettei löydy sanoja millä kuvata sitä riemua.
minuakin jännitti tuo eka kerta jonkinverran,mutta kun mulla on tapana jättää asiat"Herran haltuu"etenkin sellaset joihin itse en pysty vaikuttamaan,niin pystyn olemaan suht rauhallisin mielin,muuten se voisi käydä liian raskaaksi ja sillä vaan rasittaa lisää itseään.Toivottavasti sinun lisähoidot päätyvät toivottuun tulokseen,oletan että se on kyllä tosi raskas asia,kun takana ennestään on raskas hoitorumpa ja alkaa taas alusta se.Voimia sinulle.
Minulla on jo takanapäin ne toisetkin hoidot ja on ollut jo pari hyvää kontrollireissuakin. Olihan se raskasta kun piti aloittaa alusta ja kun tiesi tulevat hoidot ja niiden sivuvaikutukset, niin ajattelin hetken etten kestä/jaksa enään samaa.
samoin kun sinä,ettei jaksaisi toista kertaa.Vaikka tosipaikan tullessa jaksaa,kun tietää mikä vaihto on.
kovinkaan aktiivisesti joten en tiedä,mitä syöpää olet sairastanut nimimerkki rs*2 ? Ja kuinka pian syöpäsi uusiutui? Anteeksi uteliaisuuteni,jos jaksat ja haluat vastata:))
hyvä uutinen-onnittelut miultakkii! Miulla on niin itkunen olo,ku tulin muananttaina sairraalasta,niin seurraavana uamuna löysin miun Sabriina-marsun kuolleena häkistä.Kyllä on itkkuu riittänä-ensin miun villis kuol pikäperjanttain ja lauvanttain välisenä yönä ja nyt mänetin miun pikkusen pupeltajan! Mut hieno juttu siulla ja toivottaan,joitta tuolla onnella mänet etteenniipäin!
Sabriina oli ihana mussukka,en tiedä uskallanko kertoa tyttärelle.
Onnittelustasi kun huomioit asiani.No onpa sulla surua lemmikeistä kerrakseen,oliko koirasi jo ikäimmeinen vai keskenikäinen?ja marsukin on nyt taivaan tuoreilla niityillä,niiden ikähaarukasta en tiedä mitään.Ymmärrän surusi täysin,se on niin tuskallista luopua niistä,koiran lelut ja nukkupaikka kun on tyhjä muistuttaa niistä vielä kauan aikaa ja kun ne tassujen touhutus ja hännän paukutus milloin mihinkin,koti on kauan autio ja tyhjä.Ja pikku marsu oli varmaan sullakin sellanen sylilutunen,jokainen eläin on mielestäni yhtä rakas henkilölle joka ymmärtää niiden ihanan persoonallisuuden ja arvon.
itkkuu piisanna-villis olj jo 17 vuotias ja marsujen keski-ikähän on 4-7 vuotta ja miun Sabriina olj ylj 6 vuotias!Kyllä tekis miel elläinkauppaan ostammaan marsu,mut nyt mie ottasin samasta sisaruslaumasta kaks naarasta,niin niistä ois toisilleen seurroo.Pittää kuitennii hillitä nyt mielesä,ku on se kuukkauven matka Afrikkaan-nyt jos marsut ostan,niin joutusin antammaan ne pojalle hoittoon ja marsut ei tykkee stressistä,joka hoitajan vaihtumisen myötä on väistämätön!
koirasi onkin saanu pitkän elämän elää ja samoin marsukin.No onhan sinulla haastetta elämässä jos sinne Afriikkaan meinaat mennä,no onhan sellanen tosiasia että jos sille tuntuu niin mene sinne kun olet vielä voimissasi ja se tuntuu oikealta ratkaisulta.Kun tämä elämä on kuitenkin niin lyhyt seikkailu,niin täytyy toimia välillä nopeastikkin.Minun seikkailut on takana,kyllä mieli tekisi kiertää maalimaa,mutta kun tuo koiruli rajottaa,se kun ei syö ei juo silloin kun olen poissa paikalta.
hyvän olon onnittelut sinulle mökin muija. Myös koirailon tiedänkin tunnenkin verpaissani meilla vielä kahden lempean koiran yhteispainon 150 kg vastaanotto taivaallinen, joskus sellaista saa odottaa-esim ihmisiltä,tässä vilpittömyys parhaiten tulee esiin.Varmaan kerroinkin vahmemmasta koirasta aina kun tulin sytoista koira ei jättänyt minua yöksikään rauhaan vaan tunki vireeni-Mielyttävän ahdasta kyllä köllötella ja koiranihan haistoi rinta syöpäni heti ensimmäisen neulanäytteen jälkeen,Lasten pyllyt tutkii on vaipassa hajuja niin kauan kulkee peräs että hokaan itse toimia Kaikille onnelliset iilat aamutkin in mishenkilö omine vaivoineen niin heti koira työnsi oikeaseen paikkaan kuononsa setä tais vähän jännittää irtooko kalleudet mutta mutta kyllä asia varmistu lopulta, tällä hetkelläystäni vähän huonommassa hapessa sairaalassa
ja ONNEA sinulle kun ei ollu mmitään. minä saan tietää vasta joskus loppukesästä. en kyllä kovin vielä ajattele sitä. kävin eilen lääkärissä ja sain antipiottikuurin. poskiontelotulehdushan se oli kuten epäilinkin. eli pääsen perjantaina sinne tiputukseen..
huomioit minut ja kiitos siitä.Samoin mun koirani työnsi ja töykki kuonollaan nivusiani vaativasti ja juuri sitä kohtaa missä syöpäni sijatsi,voi kumpa olisinkin silloin menny lääkäriin olisin välttänyt sen kasvun edenemisen,aavistin kyllä ja olin kuullu koirista jotka haistaa syövän,mutta kun sitä ei halua tunnustaa vaan selittelee itselleen milloin mitäkin,kun alitajuisesti pelkää totuutta.Terveyttä sinulle ja ystävällesi ja tietenkin koirille myös.
vastaukseni viivästyi sinulle,kun tässä vähän väliä hyppään ulkona milloin mistäkin syystä(koira)etenkin haluu nähdä lähemmin jokaisen harakan jonka ikkunasta hän huomaa.Kiitos kaunis huomiostasi.Tuli mieleen onko sinulla poskiontelot puhkastu ja huuhdottu vaiko sitä antib,illä hoidetaan,tuo tauti on kyllä kinkkinen sitä samaa on mullakin ollut,paitsi että mulla on reikä auki ja ei tarvii anbiotteeja vaan se tulee ulos niistäen.Voimaa sinulle tiputukseen ja toivottavasti vielä helposti löytyy suoni minne kanyylin laittaavat.
kolmekertaa aikoinaa tyjennetty ontelo. nyt toivottavasti ei tarvii. vaa pillerit auttas. liekkö mie hilppasin liikaakaupungilla ja sain tän taudin siksi? ;) nyt ois taas hirvee halu mennä viipottaa. jos onni suosii ni lähen huomen ajelee noin 450km :))semmone pien päivälenkki ;) tänää on haettava silmätippoja jos ne helpotas näit silmien vuotaista. ei nytkää meinaa nähdä tekstii mitä suherran.
että on ilonkin päiviä ! Minulla on suolenpesu edessä viikon päästä kun ct-kuvaus on ensi viikon perjantaina. Tulokset kuulee vasta seuraavalla viikolla. Tänään pitäisi yhdeksäksi ehtiä knk-polille ensimmäisen syövän kontrolliin. Se lienee läpihuutojuttu koska mitään pahempaan viittaavaa ei ole esiintynyt.
varmasti olemme kaikki,mene onnella,niin kuin Kägönen sanoo.
Onnen hetkiä, löytöretkiä Hyvää kuntoa, myötätuntoa. Riemunhyppyjä, naurunryppyjä. Pitkää mieltä, viisasta kieltä. Vanhaa ja uutta, elämän sankaruutta.
kaikille teille ystävät kalliit,me saman kokeneet jos ketkä ymmärretään,miten suuri asia onkaan saada vaikka vaan väliaikaisesti"puhtaat paparit"Nythän me xelojen syöjät voidaan ainakin ajatella että kyllä joidenkin kohdalla ne tepsii ja tappaa nepahat pois,kuten mulle kävi kun s-cea viime lokakuussa se arvo oli 5,6 ja nyt tuo edellä mainittu,toivottavasti siitä olisi apua teille muillekkin.Lykkyä Raspille mukaan knk-reissulle ja muutenkin.
kuulla Sinulta hyviä uutisia!
Että rankat syövän hoidot on ohi! Nauti tulevasta kesästä ja siitä eteenpäin hymysuin! Toisaalta kun seuraava kontrolliaika lähestyy, alkaa pikkuisen pelottamaan. Se pieni pelko kuuluu asiaan. Jokainen toipunut syöpäpotilas aina kokee hetkellisen pelon tunteen, joskohan se tulee. Ja iloitsee joka kontrollikäynnin jälkeen, että on vielä terveen papereissa. Tulethan tänne palstalle joskus kurkkaamaan toipuneena syöpäpotilaana ja jakamaan tietotaitoja ja fiiliksiä. Jokainen on aina tervetullut! Hyvää elämän jatkoa, monta mahdollisuutta odottaa Sinua, elä hyvin! :)
siis cat;lle ja sinulle,kyllä totta totisesti nyt kesän tulo on hunajaa,toisin kuin viimekesä.Niin tottahan se on että eka kontra ei vielä sano mitä tuleman saattaa olla,mutta osaan iloita suorastaan riemuita mielessäni tästä etapista kun sain puhtaat tulokset.En varmaankaan tule tätä palstaa hylkäämään niin kauan kun voimat pisaa ja sormet pelaa,on teistä kanssakulkijoista tullut sellanen kiva tuttu porukka,vaikka ei koskaan ole toisijaan nähtykään,ollaan niinkuin sokeat tuttavat keskenään,päivällä mulle tuli tosiaan mieleen tämä,että näkövammaiset joutuvat äänen perusteella kommunikoimaan keskenään,ja voi kun minä ajattelin että he on tosielämän sankareita,meillä sentään silmien toiminta toimii. Oikein toivotan sinulle kivaa kesänalkua ja kaikkea hyvää elämääsi,ja syöpä pysyköön poissa sinusta nyt ja koko elämäsi ajan.