Syväterävyys ja

http://en.wikipedia.org/wiki/File:SensorSizes.svg Eroja tietysti löytyy, mutta kysyn merkitseekö käytännön kuvauksessa ero APS-C ja 4/3 kennojen välillä mitään?

YrjöJurri kirjoitti:

http://en.wikipedia.org/wiki/File:SensorSizes.svg Eroja tietysti löytyy, mutta kysyn merkitseekö käytännön kuvauksessa ero APS-C ja 4/3 kennojen välillä mitään?

http://www.dofmaster.com/dofjs.html Tällä voit ainakin teoriassa katsoa eroja. Käytännössä eroa varmasti on jonkun verran, oon yritänyt tutkia samaa asiaa. Vertailu onnistuu varmasti vain täysin samassa kohteessa. Mutta jos käytössäsi on jo nyt järjestelmäkamera, niin ota kuva suurimmalla aukolla, ja pienennä yksi aukko, niin kuvien ero on varmaan aika lähellä APS-C ja 4/3 kennojen ero samalla aukolla. Mutta se onko croppi 1.6 ja 2.0x niin syväterävyyserot on aika pienet. Sen sijaan fullsize vs 2.0x (4/3) on jo varmasti selvä ero

Eisenfaust kirjoitti:

http://www.dofmaster.com/dofjs.html Tällä voit ainakin teoriassa katsoa eroja. Käytännössä eroa varmasti on jonkun verran, oon yritänyt tutkia samaa asiaa. Vertailu onnistuu varmasti vain täysin samassa kohteessa. Mutta jos käytössäsi on jo nyt järjestelmäkamera, niin ota kuva suurimmalla aukolla, ja pienennä yksi aukko, niin kuvien ero on varmaan aika lähellä APS-C ja 4/3 kennojen ero samalla aukolla. Mutta se onko croppi 1.6 ja 2.0x niin syväterävyyserot on aika pienet. Sen sijaan fullsize vs 2.0x (4/3) on jo varmasti selvä ero

Identtisiä tilanteita bokehin ja syväterävyysalueen suhteen: 1. Otetaan kuva FX-kenno D700:llä samalla kinopiirtoympyrän linssillä, samalla aukkoarvolla, tarkennuksella ja polttovälillä. 2. Otetaan kuva DX-kenno D80:llä samalla kinopiirtoympyrän linssillä, samalla aukkoarvolla, tarkennuksella ja polttovälillä. 3. Otetaan kuva FX-kenno D700:llä samalla kinopiirtoympyrän linssillä, samalla aukkoarvolla, tarkennuksella ja polttovälillä. Cropataan photarilla kuvan keskeltä DX-kennoa vastaava alue. 4. Otetaan kuva FX-kenno D700:llä samalla kinopiirtoympyrän linssillä, samalla aukkoarvolla, tarkennuksella ja polttovälillä. Väännetään valikosta kenno croppaamaan DX-kokoon. Eli optiikka sen bokehin ja syväterävyyden tekee, kenno/filmi/silmä vain kaappaa kuvan. Kyllähän nuo kaukoputkiin ruuvatut kännykkäkameratkin sen todistaa, että bokehia ja syväterävyysalueen kapeutta/laajuutta saa minikennoillakin ihan perkeleesti. http://www.phonescoping.com/

Panzerfaust kirjoitti:

Identtisiä tilanteita bokehin ja syväterävyysalueen suhteen: 1. Otetaan kuva FX-kenno D700:llä samalla kinopiirtoympyrän linssillä, samalla aukkoarvolla, tarkennuksella ja polttovälillä. 2. Otetaan kuva DX-kenno D80:llä samalla kinopiirtoympyrän linssillä, samalla aukkoarvolla, tarkennuksella ja polttovälillä. 3. Otetaan kuva FX-kenno D700:llä samalla kinopiirtoympyrän linssillä, samalla aukkoarvolla, tarkennuksella ja polttovälillä. Cropataan photarilla kuvan keskeltä DX-kennoa vastaava alue. 4. Otetaan kuva FX-kenno D700:llä samalla kinopiirtoympyrän linssillä, samalla aukkoarvolla, tarkennuksella ja polttovälillä. Väännetään valikosta kenno croppaamaan DX-kokoon. Eli optiikka sen bokehin ja syväterävyyden tekee, kenno/filmi/silmä vain kaappaa kuvan. Kyllähän nuo kaukoputkiin ruuvatut kännykkäkameratkin sen todistaa, että bokehia ja syväterävyysalueen kapeutta/laajuutta saa minikennoillakin ihan perkeleesti. http://www.phonescoping.com/

Syväterävyysalue määritellään filmille/kennolle piirtyvän kuvan epäterävyysympyrän suhteellisen koon perusteella. Täsmälleen tarkennusetäisyydeltä kuvautuu piste pisteeksi optiikan laadun mukaisesti, mutta tarkennusetäisyyttä lähempänä tai kauempana olevat pisteet piirtyvät ympyröinä. Epäterävyysympyrän CoC kokoon vaikuttavat polttoväli ja aukko ja tietysti optiikan virheet, mutta niistä ei nyt puhuta. CoC on konofilmikoossa määritelty välille 0.025-0.035 mm ja silmän erottelykyvyn perusteella se olisi vielä hieman pienempikin. Melko vakiintuneesti erilaisissa yhteyksissä kinokoon terävyysalueen laskennassa käytetään arvoa CoC=0.03mm. Eri kokoisilla kenno/filmiformaateilla vastaavat CoC-arvot lasketaan kennokoon suhteessa. Esim. DX-koon Nikonilla (1.5-kertoimella) CoC=0.02 mm. Tästä sitten seuraakin, että pelkkä objektiivi ei määrää syväterävyysaluetta vaan yksinkertaistettuna voi sanoa, että eri kenno/filmiformaateilla samaan syväterävyysvaikutelmaan päästään sellaisilla objektiiveilla, joiden kuvakulma on sama ja aukon absoluuttinen koko milleinä sama. Esimerkiksi FX-koossa F=300mm, aukko F/12 antaa saman syväterävyyden kuin DX-koossa F=200mm ja aukko F/8. Jos kuvaa rajataan esim photoshopissa, muuttuu CoC suhteessa kuvan kokoon ja määritelmän mukainen syväterävyysalue pienenee.

kalle kirjoitti:

Syväterävyysalue määritellään filmille/kennolle piirtyvän kuvan epäterävyysympyrän suhteellisen koon perusteella. Täsmälleen tarkennusetäisyydeltä kuvautuu piste pisteeksi optiikan laadun mukaisesti, mutta tarkennusetäisyyttä lähempänä tai kauempana olevat pisteet piirtyvät ympyröinä. Epäterävyysympyrän CoC kokoon vaikuttavat polttoväli ja aukko ja tietysti optiikan virheet, mutta niistä ei nyt puhuta. CoC on konofilmikoossa määritelty välille 0.025-0.035 mm ja silmän erottelykyvyn perusteella se olisi vielä hieman pienempikin. Melko vakiintuneesti erilaisissa yhteyksissä kinokoon terävyysalueen laskennassa käytetään arvoa CoC=0.03mm. Eri kokoisilla kenno/filmiformaateilla vastaavat CoC-arvot lasketaan kennokoon suhteessa. Esim. DX-koon Nikonilla (1.5-kertoimella) CoC=0.02 mm. Tästä sitten seuraakin, että pelkkä objektiivi ei määrää syväterävyysaluetta vaan yksinkertaistettuna voi sanoa, että eri kenno/filmiformaateilla samaan syväterävyysvaikutelmaan päästään sellaisilla objektiiveilla, joiden kuvakulma on sama ja aukon absoluuttinen koko milleinä sama. Esimerkiksi FX-koossa F=300mm, aukko F/12 antaa saman syväterävyyden kuin DX-koossa F=200mm ja aukko F/8. Jos kuvaa rajataan esim photoshopissa, muuttuu CoC suhteessa kuvan kokoon ja määritelmän mukainen syväterävyysalue pienenee.

"Jos kuvaa rajataan esim photoshopissa, muuttuu CoC suhteessa kuvan kokoon ja määritelmän mukainen syväterävyysalue pienenee." Vain jos kuva kasvatetaan takaisin alkuperäiseen kokoonsa. Eli vaikka tulostetaan samankokoiselle paperille kun krioppaamaton kuvakin. Jos taas tulostetaan pienemmälle paperille, niin CoC ei muutu.

kalle kirjoitti:

Syväterävyysalue määritellään filmille/kennolle piirtyvän kuvan epäterävyysympyrän suhteellisen koon perusteella. Täsmälleen tarkennusetäisyydeltä kuvautuu piste pisteeksi optiikan laadun mukaisesti, mutta tarkennusetäisyyttä lähempänä tai kauempana olevat pisteet piirtyvät ympyröinä. Epäterävyysympyrän CoC kokoon vaikuttavat polttoväli ja aukko ja tietysti optiikan virheet, mutta niistä ei nyt puhuta. CoC on konofilmikoossa määritelty välille 0.025-0.035 mm ja silmän erottelykyvyn perusteella se olisi vielä hieman pienempikin. Melko vakiintuneesti erilaisissa yhteyksissä kinokoon terävyysalueen laskennassa käytetään arvoa CoC=0.03mm. Eri kokoisilla kenno/filmiformaateilla vastaavat CoC-arvot lasketaan kennokoon suhteessa. Esim. DX-koon Nikonilla (1.5-kertoimella) CoC=0.02 mm. Tästä sitten seuraakin, että pelkkä objektiivi ei määrää syväterävyysaluetta vaan yksinkertaistettuna voi sanoa, että eri kenno/filmiformaateilla samaan syväterävyysvaikutelmaan päästään sellaisilla objektiiveilla, joiden kuvakulma on sama ja aukon absoluuttinen koko milleinä sama. Esimerkiksi FX-koossa F=300mm, aukko F/12 antaa saman syväterävyyden kuin DX-koossa F=200mm ja aukko F/8. Jos kuvaa rajataan esim photoshopissa, muuttuu CoC suhteessa kuvan kokoon ja määritelmän mukainen syväterävyysalue pienenee.

"Jos kuvaa rajataan esim photoshopissa, muuttuu CoC suhteessa kuvan kokoon ja määritelmän mukainen syväterävyysalue pienenee." Syväterävyysalueen ja bokehin "muutos" tulee kuvan skaalaamisesta. Jos kuvia katsotaan mittakaavassa, eli vaikka FX-kennon kuvaa 36 cm levyisenä ja DX-kennon kuvaa 24 cm, mitään eroa ei tietenkään ole. Tietysti jos DX-kennossa on resoluutiota FX-kennon verran, voi ne skaalata samaan kokoon ja tehdä vertailuja.

Panzerfaust kirjoitti:

"Jos kuvaa rajataan esim photoshopissa, muuttuu CoC suhteessa kuvan kokoon ja määritelmän mukainen syväterävyysalue pienenee." Syväterävyysalueen ja bokehin "muutos" tulee kuvan skaalaamisesta. Jos kuvia katsotaan mittakaavassa, eli vaikka FX-kennon kuvaa 36 cm levyisenä ja DX-kennon kuvaa 24 cm, mitään eroa ei tietenkään ole. Tietysti jos DX-kennossa on resoluutiota FX-kennon verran, voi ne skaalata samaan kokoon ja tehdä vertailuja.

Kun kuvaa suurentaa, näytöllä, tai tulosteena niin aina terävyysalue kapenee silminnähden, tullen lupulta sutuksi kauttaaltaan. Mitä suuremmalla lupilla diaa katselee, sitä kapeammalta terävyysalue näyttää. Croppirungot vaatii aina suuremman suurennuksen tulosteessa ja se pienetää terävyysalueen. Objektiivi on kuitenkin se, joka asian määrää. Koska kuva ei koskaan ole maksimiterävä muualta kuin tarkennustasostaan tuo kuvan suurennus esiin tuon liukuvan terävyysalueen. Sitten asiaa hämmentää vielä se, että jos objektiivia himmentää aikein paljon niin sen suorituskyky alenee niin paljon, että kuva ei suurennettuna näytä enää mistään täysinterävältä.

Teoritisointia. kirjoitti:

Kun kuvaa suurentaa, näytöllä, tai tulosteena niin aina terävyysalue kapenee silminnähden, tullen lupulta sutuksi kauttaaltaan. Mitä suuremmalla lupilla diaa katselee, sitä kapeammalta terävyysalue näyttää. Croppirungot vaatii aina suuremman suurennuksen tulosteessa ja se pienetää terävyysalueen. Objektiivi on kuitenkin se, joka asian määrää. Koska kuva ei koskaan ole maksimiterävä muualta kuin tarkennustasostaan tuo kuvan suurennus esiin tuon liukuvan terävyysalueen. Sitten asiaa hämmentää vielä se, että jos objektiivia himmentää aikein paljon niin sen suorituskyky alenee niin paljon, että kuva ei suurennettuna näytä enää mistään täysinterävältä.

Terävyysalueen määrittelyn teoreettisia kaavoja ja laskentaohjelmia löytyy netistä. Niitä testailemalla pääsee käsitykseen mikä parametri vaikuttaa mihinkin. Kuvan syväterävyyden määritelmä lähtee näön erotuskyvystä ja erikokoisten kuvien tyypillisistä katseluetäisyyksistä. Isoja kuvia yleensä katsellaan kauempaa ja pieniä lähempää, jolloin samanlainen käsitys terävyysalueesta tulee molemmissa tapauksissa, kun tietyn kokoiselle kennolle tai filmille piirtyvän kuvan CoC on sama. FX-kennolla ja kinokoon filmillä terävyysalueen äärireunat määritellään usein siten, että piirron epäterävyysympyrän halkaisija on 0.03 mm, joka on n. 1/1500 kennon lävistäjästä. Muiden kennokokojen CoC-arvot lasketaan tästä ns. ”croppikertoimen” avulla. CoC on tietysti absoluuttisesti mitattuna eri kokoinen kennolla kuin lopullisessa tulostuksessa. Määritelmän mukainen CoC piirtyy kaikilla nykyaikaisilla digikennoilla usean pikselin alueelle. Epäterävyysympyrän koko siis riippuu pelkästään objektiivista eikä mitenkään kennon koosta. Tietyn kokoisen kuvan tekemisessä pienikennoisen kameran kuvaa joudutaan kuitenkin suurentamaan enemmän kuin isokennoisen kuvaa, jolloin saman kokoiseen lopulliseen epäterävyysympyrään sallitaan croppikertoimen suhteessa pienemmät epäterävyysympyrät kennolla. Tästä myös johtuu, että kuvaa rajattaessa ja samaan kokoon tulostettaessa silmän erottama terävyysalue supistuu. Kuvia ei yleensä katsella missään tietyssä mittakaavassa vaan tietyn kokoisena suurennoksena. Ei kai kukaan oikeasti katsele FX-kennoisen kameran kuvaa esim. kymppikoossa ja esim. 4-croppikertoimisen pokkarin kuvaa koossa 2.5x3.75cm ja vakavissaan vertaile näiden kuvien piirtoja tai terävyysalueita toisiinsa. Vielä kerran nyrkkisääntö: eri kenno/filmiformaateilla samaan syväterävyysvaikutelmaan päästään sellaisilla objektiiveilla, joiden kuvakulmat ovat keskenään samoja ja joilla aukon absoluuttiset koot ovat samoja. Diffraktio onkin sitten toinen terävyyttä pienentävä juttu ja sitä pahemmin tulee himmentäessä vastaan mitä pienempi kenno. Pienikennoisten kameroiden vielä suurempi ongelma mielestäni on se, ettei terävyysaluetta saa riittävän kapeaksi.