Onko kukaan mennyt ensin maistraatissa naimisiin ja sitten myöhemmin pitäneet kirkkohäät?
Ensin maistraatissa ja sitten kirkossa häät
Naimisiin menossa
41261
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos tarkoitat, että joku olisi ensin mennyt maistraatissa naimisiin ja sitten pitänyt vielä kirkkohäät ilman, että on eronnut välillä, niin harva on sellaista tehnyt. Pappi ei vihi paria, joka on jo naimisissa, ja jonkun toisen kanssa naimisiin meno on Suomessa kielletty.
Eli jos haluat kirkkohäät, älä mene ensin maistraatissa naimisiin. Sen sijaan maistraatissa vihkimisen jälkeen on mahdollista saada kirkollinen siunaus avioliitolle. Sitä tapahtuu paljonkin.
ei ole mahdollista mennä kahta kertaa saman ihmisen kanssa naimisiin ellei ole välissä eronnut. Kirkkohäät ovat aivan yhtä juridinen toimitus kuin maistraatissakin vietetyt häät, joten ei sitä voida toistaa.
Sen sijaan on täysin mahdollista saada maistraatissa solmitulle liitolle kirkollinen siunaus. Ainoa poikkeus varsinaiseen hääkaavaan on siinä, että pappi ei julista teitä aviopariksi ja muistaakseni myöskään tahdon-kysymyksiä ei esitetä.
Olen myös ymmärtänyt että siunaus on mahdollista saada vaikkei toinen osapuoli kuuluisi kirkkoon lainkaan. Vihkimisenhän saa kirkossa ainoastaan jos molemmat kuuluvat johonkin kristilliseen kirkkoon ja toinen osapuoli on kaavan suorittavan kirkon jäsen.
Kyllä Tahdon-kysymykset kysytään myös kirkollisessa siunauksessa. Kysymys on hieman erilainen kuin vihkimisessä ja menee suunnilleen näin: "Tahdotko sinä, nimitähän, osoittaa solmimassasi avioliitossa rakkautta, uskollisuutta..."
Avioliittoon vihkiminen
Suomessa kirkollinen ja siviilivihkiminen ovat vaihtoehtoisia. Molemmilla on yhteiskunnallinen pätevyys. Kirkollinen vihkimisoikeus on niillä kirkoilla ja uskonnollisilla yhteisöillä, joille valtioneuvosto on sen myöntänyt.
Kirkollisesti vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Jos vain toinen vihittävistä on evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, kirkollinen vihkiminen on mahdollinen, kun ev.lut. kirkkoon kuulumaton osapuoli on jonkin muun kristillisen kirkon tai uskontokunnan jäsen. Samoin kristillinen vihkiminen voidaan toimittaa myös silloin, kun toinen kihlakumppaneista kuuluu ulkomailla toimivaan kristilliseen kirkkokuntaan.
Piispainkokous on vuonna 1988 määritellyt ne uskontokunnat Suomessa, joiden jäsenet voidaan vihkiä kirkollisesti. Nämä ovat Ortodoksisen kirkkokunnan lisäksi: Finlands svenska adventkyrka, Finlands svenska baptistsamfund, Finlands svenska metodiskyrka, Katolinen kirkko Suomessa, Kristillisten tekojen kirkko, Luterilainen sanan yhdyskunta, Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta, Suomen adventtikirkko, Suomen anglikaaninen kirkko, Suomen baptistiyhdyskunta, Suomen piispallinen metodistikirkko, Suomen tunnustuksellinen luterilainen kirkko, Suomen vapaa ev.lut. seurakuntaliitto, Suomen vapaakirkko ja Yksityinen kreikkalais-katolinen kirkollinen yhdyskunta Viipurissa. Myös Suomen helluntaiherätys kuuluu tähän ryhmään edellyttäen, että kyseinen helluntaiseurakunta voi antaa tarvittavat todistukset vihittävästä jäsenestä.
Myös kirkon jäsenet voivat solmia siviiliavioliiton. Tällainen avioliitto voidaan erikseen kirkollisesti siunata. Se on myös mahdollista, jos kirkollinen vihkiminen on tapahtunut muussa kristillisessä yhdyskunnassa kuin luterilaisessa kirkossa.