Lpr:n herrat

T.H. ja kaupunki ovat sanoneet että lentotoiminnan tukemiseen ei käytetä veronmaksajien rahoja. Käytäntö on kyllä ihan toista: Yhteensä tänä vuonna menee: 500 000 euroa markkinointiin 600 000 euroa osakepääomaan. eli 1 100 000 euroa veronmaksajien rahoja. Summa on samaa luokkaa kuin koulutoimen lisäsäästöt vuodelle 2009. Eli voidaan sanoa että koulutoimen säästö lennätetään taivaan tuuliin. Ja tuplasti lomarahojen vaihdolla saatu säästö. Lähtökohta on 20 000 matkustajaa v. 2009, sillä laskettuna tuki on 55 euroa/ matkustaja. Kun kuitenkin matkustajamäärä on jäänyt huomattavasti pienemmäksi eli veromaksajien tuki on ehkä 100 euroa/matkustaja. Kyllä on mukavaa upottaa veromaksajien rahaa pohjattomaan kaivoon. Rahanmenolle ei ole loppua nähtävissä - eikä loppua tule ja lentoliikenne ei koskaa tule olemaan kannattavaa Lappeenrannasta, sillä nopea junayhteys Helsinkiin on paljon kilpailukykyisempi vaihtoehto. Lentoliikenne on Lappeenrannan Koivukeskus ja T.H = Iso Isomies Imatralta.

http://kokoushallinta.lappeenranta.fi/dynastyweb/kokous/20091802-12.PDF Kun esaimaan toimintaja soittaa... tomppa sanoo voi kuule se nyt on sellainen pikkuraha, tämä puhelu maksaa jo paljon enemmän. Röyh.

Lappeenrannan täytyy sijoittaa tuon tyylisiin yrityksiin jus nyt! Saadaan näkyvyyttä ja mainetta alueen kehittäjänä. Vielä jos ymmärtäisimme aloittaa säännölliset lennot Pietariin, josta saisimme rikkaat venäläiset tänne ostoksille, niin kaikki olisi hyvin. Parhaimmassa tapauksessa voisimme saada noita rikkaita venäläisi tänne asumaan jos lentoliikenne olisi varman säännöllinen.

Tuntuuhan toi vähän hölmöltä rahan tuhlaukselta, mutta toisaalta mun mielestäni on tärkeää, että pidetään nyt lentokenttä hengissä ainakin jonkin aikaa, kun tulevaisuus saattaa muuttua paljon valoisammaksi ja kansainvälinen liikennekin alkaa. Jos niin kuitenkin kävisi että kaupallinen lentoliikenne lakkaisi lopullisesti, pitäisi lentokentän aluetta kehittää kyllä paljon mielikuvituksellisemmin kuin kaavoittamalla jotain tylsiä asuinrakennuksia sinne. Ihan mahdotonta ei ehkä olisi sekään, että säilytettäisiin kenttä osittain pienkoneiden käytössä, ja ylitse jäävät alueet kaavoitettaisiin vaikka liike- tai teollisuustonteiksi. Pienkoneet eivät tarvitse näin suurta kiitorataa kuin nykyinen.