kastellimainen höyrynsulun paikka, rakennusaikainen ja sen jälkeinen kosteus
Avaanpa keskustelun moneen kertaan käydystä aiheesta, nyt kun siitä on
omakohtaista kokemusta. Vielä tosin ei ole otsikossa mainitusta "sen jälkeisestä
kosteudesta" kokemusta, ja siksi tämän keskustelun haluankin käydä.
Meillä on kastellimainen eristeratkaisu (muttei kastellitaloa), jossa
höyrynsulku on kivivillojen sisällä 47mm vaakakoolauksen takana, eli sisältä
ulospäin seinärakenne on 13mm kipsilevy, 47mm vaakakoolaus kivivilla (paroc),
höyrynsulku, 147mm pystykoolaus villa, tuulensuojalevy, ulkoverhoussysteemit.
Taloon tehtiin lattiavalu 03.10.2003. Talossa oli tuolloin muovi ja vaakakoolaus
paikoillaan, muttei vielä sisempää 50mm:n villaa (kyseiset villat olivat pääosin
pihalla muovin alla, osa yläkerrassa), lukuunottamatta saunaa ja suihkuhuonetta,
joissa höyrynsulkumuovi menee vaakakoolauksen sisäpuolella. Talossa oli tuolloin
ikkunat, muttei niitä oltu tiivistetty. En tuolloin varsinaisesti tuuletellut
taloa, arvelin ikkunaraoista ilman vaihtuvan riittävästi.
Välipohja eristettiin 10.11. ja vähän sen jälkeen ikkunat tiivistettiin. Hankin
5kw:n rakennuslämmittimen, jolla pidin arviolta noin 10-15 asteen lämpöä
sisällä. Tuuletin välillä, mutten jatkuvasti.
Laitoin villoja seinille ja harjoittelin hieman levyttämistä. Joskus joulukuussa
huomasin, että 50mm villojen takana oli kosteutta. Ihmettelin asiaa aikani, otin
sitten muut villat pois paitsi levytettyjen takaa sekä katon ja seinän rajasta
(siellä on 50x50mm:n villa seinä- ja kattokoolauspuun takana, hankala ottaa
pois, jompikumpi koolauspuista pitäisi repiä irti). Tuuletin kunnolla. Laitoin
villoja takaisin ja seurasin, tuleeko kosteutta. Ei tullut. Laitoin loputkin
villat takaisin.
Sitten tuli sisäseinien ja hormin muuraus. Ja villojen taakse taas kosteutta.
Muurari piti ovea paljon auki (ja sähkön kulutus oli sen mukainen), mutta
tuuletus ei ollut riittävää. Otin villat taas pois.
Viikko sitten hankin kosteudenerottimen, sellaisen kunnollisen (Remko Airmat
50). Se on kondensoinut vettä viikon ajan ehkä noin 2 laastiämpärillistä, eli
jotain 30-40 litraa. Pari päivää sitten sain hankituksi biltemasta lämpö- ja
kosteusmittarin, lämpö on jotain 15 astetta ja kosteus on vaihdellut jotain
40-55% välillä (mittarin tarkkuus ohjeen mukaan 5 prosenttiyksikköä).
Olen jättänyt joitakin villoja paikoilleen ja niiden takana on vielä kosteutta.
Kosteus on nimenomaan pystykoolauspuiden kohdalla ja ikkunoiden ympärillä
olevien puiden kohdalla. Nurkissa ei enää villoja ole.
Yritän saada lähiviikkojen aikana varsinaisia lämmityslaitteita taloon ja
tuuletan sitä oikein kunnolla. Tarkoitus on selvittää lähteekö kosteus villojen
takaa pois taloa kunnolla lämmittämällä ja tuulettamalla. Epäilen asiaa ja siitä
päästäänkin pikkuhiljaa varsinaiseen aiheeseen ja väittämään (tai pelkoon).
Minulle on tullut sellainen tunne, että jostain syystä kostea ilma pääsee kyllä
hyvin villan taakse, mutta vedeksi muututtuaan se ei ainakaan nykyisillä
lämmöillä pysty haihtumaan sieltä pois. Se 50mm villa on ollut ulkona hyvin
peitetty, mutta onhan toki mahdollista, että kesällä villapaalit ovat
onnistuneet jotenkin kosteutta itseensä keräämään.
Valmiissa talossahan on kosteutta talvella, oli siellä koneellinen ilmanvaihto
eli ei. Koneellisen ilmanvaihdon väitetään kuivaavan taloa, mutta ilmeisesti
kosteusprosentti pysyy vähintään jossain 35% paikkeilla ja hyvänä
kosteusprosenttina pidetään kait noin 50%.
Ajatellaan seuraavaa skenaariota: ulkona on -25 astetta pakkasta, sisällä
sellainen normaali 21 lämmintä. Ulkoilman pakkanen konvektion kautta jäähdyttää
tuulensuojalevyn ja pystykoolauspuun, jonka takana on höyrynsulkumuovi, jonka
lämpötila viilenee lähelle nollaa, koska sisäpuolella olevasta kipsilevy ja 50mm
villa estää höyrynsulkumuovin lämpimänä pysymisen (estääkö, nyt lämpötila on
noin 15, riittääkö viiden asteen nosto aiheuttamaan muovin lämpöisenä
pysymisen). Kosteus tiivistyy höyrynsulkumuovin sisäpuolelle (vai tiivistyykö,
sitähän tässä yritän selvittää).
Kosteuden tiivistyminen ei ehkä ole kovin vaarallista, mutta pääseekö kosteus
koskaan pois villojen takaa? Kosteushan on muovin ja kohtuullisen tiiviin (esim.
maalatun) kipsilevyn välissä. Tätä yritän vielä selvittä pitämällä jonkin verran
villoja seinällä.
Seinärakenne on meillä piirretty siten, että höyrynulkumuovi nousee alimman
(lattiasta noin 2cm, styroxin päällä olevan) vaakakoolauspuun sisäpuolelle eli
eteen, kun se muuten on sen ulkopuolella eli takana. Tarkoituksena on ilmeisesti
tuoda muovia pitkin mahdollisesti valuva vesi sisäpuolelle lattialle, mistä se
voisi sitten höyrystyä pois siellä lattianrajassa olevasta kolosta (kipsilevyhän
ei saa mennä lattiaan saakka, sen pitää jäädä jotain 1-2 cm sen yläpuolelle).
Kokemukseni mukaan vesi kuitenkin valuu vasta sitten, kun villat otti pois,
villat pitävät seinää vasten ollessaan vettä paikoillaan.
Näiden kokemusten jälkeen pidän kastellin seinärakennetta varsin huonona. Sillä
on hyvät puolensa ja esim. kosteuden tiivistyminen nimenomaan pystykoolauspuiden
kohdalle (puhumattakaan nurkista) on merkki siitä, että kyseinen kohta ei ole
lämpötaloudellisesti kovin hyvä ja vaakavilloituksella lämpöeristystä saadaan
parannettua. Sähkörasiat on tietysti helpompi laittaa höyrynsulkua puhkomatta.
Mutta siihen ne edut sitten jäävätkin. Rakennusaikaista kosteutta on vaikea
välttää ja kuinkahan monessa talossa kosteus on jäänyt villojen taakse kun taloa
on kiireellä rakennettu lattiavalun jälkeen ja jos valun jälkeen on vielä
muistettu tuulettaa, onko sitä tehty enää sisäseinien tai hormin (tai takan)
muurauksen jälkeen. Toki mahdollinen kipsilevy hidastaa kosteuden pääsemistä
villoihin ja niiden taakse, mutta tuskinpa se sitä kokonaan estää?
Muillakin on ollut samankaltaisia kokemuksia
(http://groups.google.com/groups?hl=...d0c37ba493b3ef4,
http://groups.google.com/groups?th=47083696e0e2dc62).
Ongelma ei ole välttämättä pelkästään kastellin rakenteen, olen kuulut
kipsilevyjen kastuneen, kun niiden edessä (ulkoseinää vasten) on ollut kaappi
tms. hyvin eristävä esine, ja eristepaksuus ei välttämättä ole ollut
nykyvaatimusten mukainen. Eli kaappi tms. on estänyt kipsilevyn ja sen takana
olleen muovin lämpimänä pysymisen ja kosteus on tiivistynyt muovin sisäpuolelle.
Petteri
(Juttu on kopsastu tuolla alempana mainitusta osoitteesta)
Avaanpa keskustelun moneen kertaan käydystä aiheesta, nyt kun siitä on
omakohtaista kokemusta. Vielä tosin ei ole otsikossa mainitusta "sen jälkeisestä
kosteudesta" kokemusta, ja siksi tämän keskustelun haluankin käydä.
Meillä on kastellimainen eristeratkaisu (muttei kastellitaloa), jossa
höyrynsulku on kivivillojen sisällä 47mm vaakakoolauksen takana, eli sisältä
ulospäin seinärakenne on 13mm kipsilevy, 47mm vaakakoolaus kivivilla (paroc),
höyrynsulku, 147mm pystykoolaus villa, tuulensuojalevy, ulkoverhoussysteemit.
Taloon tehtiin lattiavalu 03.10.2003. Talossa oli tuolloin muovi ja vaakakoolaus
paikoillaan, muttei vielä sisempää 50mm:n villaa (kyseiset villat olivat pääosin
pihalla muovin alla, osa yläkerrassa), lukuunottamatta saunaa ja suihkuhuonetta,
joissa höyrynsulkumuovi menee vaakakoolauksen sisäpuolella. Talossa oli tuolloin
ikkunat, muttei niitä oltu tiivistetty. En tuolloin varsinaisesti tuuletellut
taloa, arvelin ikkunaraoista ilman vaihtuvan riittävästi.
Välipohja eristettiin 10.11. ja vähän sen jälkeen ikkunat tiivistettiin. Hankin
5kw:n rakennuslämmittimen, jolla pidin arviolta noin 10-15 asteen lämpöä
sisällä. Tuuletin välillä, mutten jatkuvasti.
Laitoin villoja seinille ja harjoittelin hieman levyttämistä. Joskus joulukuussa
huomasin, että 50mm villojen takana oli kosteutta. Ihmettelin asiaa aikani, otin
sitten muut villat pois paitsi levytettyjen takaa sekä katon ja seinän rajasta
(siellä on 50x50mm:n villa seinä- ja kattokoolauspuun takana, hankala ottaa
pois, jompikumpi koolauspuista pitäisi repiä irti). Tuuletin kunnolla. Laitoin
villoja takaisin ja seurasin, tuleeko kosteutta. Ei tullut. Laitoin loputkin
villat takaisin.
Sitten tuli sisäseinien ja hormin muuraus. Ja villojen taakse taas kosteutta.
Muurari piti ovea paljon auki (ja sähkön kulutus oli sen mukainen), mutta
tuuletus ei ollut riittävää. Otin villat taas pois.
Viikko sitten hankin kosteudenerottimen, sellaisen kunnollisen (Remko Airmat
50). Se on kondensoinut vettä viikon ajan ehkä noin 2 laastiämpärillistä, eli
jotain 30-40 litraa. Pari päivää sitten sain hankituksi biltemasta lämpö- ja
kosteusmittarin, lämpö on jotain 15 astetta ja kosteus on vaihdellut jotain
40-55% välillä (mittarin tarkkuus ohjeen mukaan 5 prosenttiyksikköä).
Olen jättänyt joitakin villoja paikoilleen ja niiden takana on vielä kosteutta.
Kosteus on nimenomaan pystykoolauspuiden kohdalla ja ikkunoiden ympärillä
olevien puiden kohdalla. Nurkissa ei enää villoja ole.
Yritän saada lähiviikkojen aikana varsinaisia lämmityslaitteita taloon ja
tuuletan sitä oikein kunnolla. Tarkoitus on selvittää lähteekö kosteus villojen
takaa pois taloa kunnolla lämmittämällä ja tuulettamalla. Epäilen asiaa ja siitä
päästäänkin pikkuhiljaa varsinaiseen aiheeseen ja väittämään (tai pelkoon).
Minulle on tullut sellainen tunne, että jostain syystä kostea ilma pääsee kyllä
hyvin villan taakse, mutta vedeksi muututtuaan se ei ainakaan nykyisillä
lämmöillä pysty haihtumaan sieltä pois. Se 50mm villa on ollut ulkona hyvin
peitetty, mutta onhan toki mahdollista, että kesällä villapaalit ovat
onnistuneet jotenkin kosteutta itseensä keräämään.
Valmiissa talossahan on kosteutta talvella, oli siellä koneellinen ilmanvaihto
eli ei. Koneellisen ilmanvaihdon väitetään kuivaavan taloa, mutta ilmeisesti
kosteusprosentti pysyy vähintään jossain 35% paikkeilla ja hyvänä
kosteusprosenttina pidetään kait noin 50%.
Ajatellaan seuraavaa skenaariota: ulkona on -25 astetta pakkasta, sisällä
sellainen normaali 21 lämmintä. Ulkoilman pakkanen konvektion kautta jäähdyttää
tuulensuojalevyn ja pystykoolauspuun, jonka takana on höyrynsulkumuovi, jonka
lämpötila viilenee lähelle nollaa, koska sisäpuolella olevasta kipsilevy ja 50mm
villa estää höyrynsulkumuovin lämpimänä pysymisen (estääkö, nyt lämpötila on
noin 15, riittääkö viiden asteen nosto aiheuttamaan muovin lämpöisenä
pysymisen). Kosteus tiivistyy höyrynsulkumuovin sisäpuolelle (vai tiivistyykö,
sitähän tässä yritän selvittää).
Kosteuden tiivistyminen ei ehkä ole kovin vaarallista, mutta pääseekö kosteus
koskaan pois villojen takaa? Kosteushan on muovin ja kohtuullisen tiiviin (esim.
maalatun) kipsilevyn välissä. Tätä yritän vielä selvittä pitämällä jonkin verran
villoja seinällä.
Seinärakenne on meillä piirretty siten, että höyrynulkumuovi nousee alimman
(lattiasta noin 2cm, styroxin päällä olevan) vaakakoolauspuun sisäpuolelle eli
eteen, kun se muuten on sen ulkopuolella eli takana. Tarkoituksena on ilmeisesti
tuoda muovia pitkin mahdollisesti valuva vesi sisäpuolelle lattialle, mistä se
voisi sitten höyrystyä pois siellä lattianrajassa olevasta kolosta (kipsilevyhän
ei saa mennä lattiaan saakka, sen pitää jäädä jotain 1-2 cm sen yläpuolelle).
Kokemukseni mukaan vesi kuitenkin valuu vasta sitten, kun villat otti pois,
villat pitävät seinää vasten ollessaan vettä paikoillaan.
Näiden kokemusten jälkeen pidän kastellin seinärakennetta varsin huonona. Sillä
on hyvät puolensa ja esim. kosteuden tiivistyminen nimenomaan pystykoolauspuiden
kohdalle (puhumattakaan nurkista) on merkki siitä, että kyseinen kohta ei ole
lämpötaloudellisesti kovin hyvä ja vaakavilloituksella lämpöeristystä saadaan
parannettua. Sähkörasiat on tietysti helpompi laittaa höyrynsulkua puhkomatta.
Mutta siihen ne edut sitten jäävätkin. Rakennusaikaista kosteutta on vaikea
välttää ja kuinkahan monessa talossa kosteus on jäänyt villojen taakse kun taloa
on kiireellä rakennettu lattiavalun jälkeen ja jos valun jälkeen on vielä
muistettu tuulettaa, onko sitä tehty enää sisäseinien tai hormin (tai takan)
muurauksen jälkeen. Toki mahdollinen kipsilevy hidastaa kosteuden pääsemistä
villoihin ja niiden taakse, mutta tuskinpa se sitä kokonaan estää?
Muillakin on ollut samankaltaisia kokemuksia
(http://groups.google.com/groups?hl=...d0c37ba493b3ef4,
http://groups.google.com/groups?th=47083696e0e2dc62).
Ongelma ei ole välttämättä pelkästään kastellin rakenteen, olen kuulut
kipsilevyjen kastuneen, kun niiden edessä (ulkoseinää vasten) on ollut kaappi
tms. hyvin eristävä esine, ja eristepaksuus ei välttämättä ole ollut
nykyvaatimusten mukainen. Eli kaappi tms. on estänyt kipsilevyn ja sen takana
olleen muovin lämpimänä pysymisen ja kosteus on tiivistynyt muovin sisäpuolelle.
Petteri
(Juttu on kopsastu tuolla alempana mainitusta osoitteesta)
Vastaukset 2
Vanhimmat
olen rakentanut jo 2 kastellia talvella eikä kummassakaan ole ollut mitään ongelmia talvirakentamisessa. Eikä ole ollut rakentamisen jälkeen.
Kastellitaloja rakennetaan talomerkeistä eniten vuodesta toiseen, luuletko että tilanne olisi tämä jos siinä olisi ylipäätänsä jotain problemia.
Tottakai tunari saa mokattua minkä tahansa kanssa, ojankin lapiolla tehdä väärin.
Miksi haluat tätä jankata ? Oletko Älvsbykauppias tms. ?
Mitkä on sinun intressit kopioida näitä juttuja tänne? Miksi et halua ettei ihmiset ostaisisi Kastelleja??
Kopioi samalla ne muutkin tähän keskusteluun kuuluneet jutut joissa kumotaan Petterin väite.
Rakentajat eivät varmaankaan tarvitse sinun apua, heillä on melko varmasti ammattimaiset valvojat/mestarit