Olen tässä jo jonkin aikaa kuunnellut kuinka kverini valittavat aivan turhista asioista ja miettinyt että kuinkakohan pitkälle he vielä joku päivä pääsevät? Tällä hetkellä porukkaani kuuluu nyt kaksi masentunutta ihmistä, mikä on Jo aika paljon kuuden hengen porukassa.
normaalisti päivä alkaa sillä, että vähintään yksi kavereistani sanoo, että tää päivä on ihan paska, tai että olisi mieluummin kotona kuin täällä.Päivän edetessä ihmiset valittavat aivan samaan tahtiin. Minä en kuulemma kuuntele (mistä en ole kyllä itse ihan samaa mieltä), koulu on kuulemma paska, ei kuulemma jaksa tehdä mitään, tai sitten jotain sen tapaista kuin: äiti, kaveri potkas mua. Aina kun joku poistuu edes vähäksi aikaa pois näköpiiristä alkaa armoton selän takana pahaa puhuminen, josta yleensä tulee loppu vain silloin kun kyseinen henkilö tulee takasin.
Ainaiseen valitukseen ja haukkumiseen ei ole auttanut että olisin sanonut jotain, joten olen nyt vähänkuin umpikujassa tämän asian takia. Eihän tämä nyt niin isolta tunnu, mutta kyllä se alkaa pikkuhiljaa ottaa päähän kun jokainen päivä on samanlainen. Alussa kaikki oli vielä mukavaa, mutta jotenki se muiden huomioon ottaminen on kadonnut tässä matkalla.
(no nyt tais tulla kyllä kirjotettuu vähä kirjakielel)
kaverit valittaa..
Nimetön
4462
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei tuommoista kukaan jaksa. Vaikuttaa siltä, ettei kaverisi arvosta sua eikä muita. Masennusta ei voi käyttää syynä, masentunutkin voi edes yrittää olla mukava ja arvostava. Jos seura ei kelpaa heille, ette saa toisistanne mitään iloa ja he viekä puhuu paskaa selän takana, en näe syytä miksi olisitte kavereita. Voisit kysyä, ollaanko kamuja ja tsempataan yhdessä, vai pidetäänkö tauko. Tää ei oo sun vastuullas ja teillä kaikilla on vaa tosi paha mieli. Tsemppiä ja rohkeutta!
Se on kyllä aika inhottavaa olla aina kuuntelevana osapuolena, varsinkin jos toinen vain valittaa. Sellaista ei tarvitse kestää. Olisi hyvä, jos sulla olisi muita kavereita, joiden kanssa voit puhua. Itse olen huomannut, etteivät masentuneet kaverit paljon jaksa välittää muista ihmisistä. Tuntuu vähän pahalta myöntää se, koska masennus on kuitenkin asia, jota kukaan ei varmastikaan halua kokea. Vaikka Talviunimurmeli sanoikin, ettei masennus ole mikään syy olla ottamatta muita ihmisiä huomioon, voi olla etteivät masentuneet itse huomaa puhuvansa koko ajan itsestään. Silloin ystävyys voi tuntua hieman yksipuoliselta. Ei silti kannata laittaa välejä poikki, koska voit heille olla todella tärkeä. Mutta hank ihmeessä seuraa, jossa viihdyt! :) Tsemppiä sulle!
kun jaksoitte lukasta ton ja vielä vastatakin. Ja kyllähän toivon, että musta on tässä kuuntelijana apua, että kiitos stemppauksesta (:
Hanki paremmat kaverit