Mä aattelin tänne rohkaisuksi laittaa mun selviytymistarinan kaikille ylioppilaskokelaille.
Mä tosiaan osallistuin viime keväänä yo-kirjoituksiin. Mun suvussa on aina yo-lakki ollut kunnia-asia. Kaikki sukulaiseni ovat sen saaneet. Niin mäkin sitten ajauduin lukioon itsestään selvyytenä. Ja viime vuonna mä sitten menin varmuutta uhkuen yo-kokeisiin. Enhän mä katkaise suvun lakkiperinnettä. Mun vanhemmat kirjoitti aikoinaan ylioppilaaksi L:n paperein. Mun kaikki vanhemmat sisarukset myös, samoin serkkuni. Ihan kaikki.
Kirjoitusten aika oli yhtä huumaa. Kuin usvassa painoin kirjoituksista toisiin. Kirjoitin 8 ainetta eikä tehnyt tiukkaakaan. No sitten tuli päivä jolloin opettajat antoivat pistearvionsa. Siinä rajallahan mun kaikki kirjoitukset kiikkuivat. Olin ihan maassa.
Kun viralliset tulokset tuli ylioppilastutkintolautakunnasta vai mistä se nyt oli, niin menin koululle tuloksia hakemaan. Mä jämähdin kuin patsas paikoilleni. Sanoin ohikulkevalle opettajallekin tuskaisena "Mistä näitä iivareita oikein tulee?" No ruotsin kielen opettaja veisteli siihen, että "Ylioppilastutkintolautakunnasta tietenkin".
Mä en voinut millään uskoa tuota karua asiaa. Mä soitin samana päivänä vai milloin se nyt oli YTL:ään ja kysyin kokeistani. "Ei heru pisteitä enempään", puhelimesta kuului tyly vastaus.
No otinhan sen aika raskaasti ja sukukin haukkui mut. Mä lähdin koululta heti kaljalle miettimään tulevaisuutta. Mä olin hakenut jo korkeakouluihin ja yliopistoihin opiskelijaksi ennen kirjoitustuloksien tuloa. Aloin sitten lukea pääsykokeisiin ja aattelin mennä korottamaan syksyllä yo-arvosanojakin ihan vaan varmuuden vuoksi.
Enhän mä minnekään päässyt opiskelijaksi. Myös syksyn kirjoitukset menivät penkin alle. Sitten mä aattelin että jotain olis tehtävä ja pian. Näin tehdassiivojan työpaikan olevan avoinna. Mä hain sinne ja pääsinkin.
Nyt tietysti te aattelette että mitä rohkasua tässä on. Mä ensinäkin paljon. Ei tartte mennä suvun sanelemana mihinkään vaan oman pään mukaan. Oon ollu tyytyväinen työntekijä ja nyt nauran koulukavereilleni, jotka ovat yliopistoissa vai missä ne nyt ovat ja ottivat opintolainan. Mulla raha juoksee eikä lainaa tartte ottaa. Mä aattelin jäädä koko elämäksi tehtaalle töihin. Nyt ootan koska saan ylennyksen, koska tehtaan työnjohtaja vai kuka se nyt oli sanoi, että mä oon hyvä duunari ja pääsen varmasti pian tuotantolinjalle töihi. Laskeskelin tossa, että tällä vauhdilla mä voin jo reilusti alle 10 vuoden päästä vai milloin se nyt oli olla tehtaan pomo. Niin vaan oon ottanu kunnon revanssin entisii koulukavereihi. Ne voi koulunpenkillä vaa uneksia tehtaan johtajan paikasta. Mulle se on todellisuutta.
Hyvin menee ilman valkolakkia!
Yo-kokelas vm.08
131026
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ja kaverit nauraa 6 vuoden päästä, kun valmistuu ja vetää ekan liksan 4000 egeä/ kuussa ja sä siivoat vielä 7.8 tuntipalkalla samaa hallia :) Näin se vähän menee. Mut joo kiva, että sulla pyyhkii hyvin, mutta koita nyt muistaa, että noi sun etenemismahikset ei oo realistisia... Diplomi-insinöörikaverit pyyhkii ohi pian... Oli muuten provoksi melko vaisu :/ vähän särmää ens kerralle
tarinani oli provo. Se on totta. Minkäs mä tälle mun tilanteelle voin. Taidat olla kateellinen? Sulla tuskin häämöttää pomon paikka tulevaisuudessa. Enkä mä puhunut mun palkastakaa mitää, mut ei se mikää huono oo. Tolla 7,8 egellä/ tunti en tosiaankaa tee tälläkää hetkellä duunia. Toi sun 4000 egee on vähän yliampuva. Meepä sanelemaa työnantajalle tollaset palkkatoiveet, nii jää duunipaikka saamatta. Huono provo - todella. Ootkos seurannu uutisia ja pistäny merkille, että nykyää moni korkeakoulutettu valmistuu työvoimatoimiston kortistoon työttömäksi työnhakijaksi. Ei se koulutus takaa työpaikkaa.
ET sä tosissas voi luulla, että nouset siivojan paikalta johtajaksi?? Niillä jätkillä on kuules monta vuotta tuontantotaloutta tai vastaavaa takana... Ja ei toi 4000e/kuussa ole edes yliampuva joillain aloilla ja esimerkiksi lääkärin koulutus kyllä takaa työpaikan. Suosittelen oikeasti harkitsemaan, että ottaisit itseäsi niskasta kiinni ja hankkisit se yo-lakin, koska sun ei tarttis enää tehdä paljon mitään, kun kurssit on käyty jne. Tai ainakin hankit itsellesi realistisen kuvan siitä etenemismahollisuuksistas... Alota kyselemällä eri firmojen pomoilta, että kuinka moni on alottanu siivoojana ja edennyt pomon tuolille... -.- Vaikea oikeasti uskoa, että joku kirjottaa tosissaan tälläsiä viestejä. Ihan kun kaikki ei jo valmiiksi tietäis, että paskaduuneja saa ilman koulutusta ja paskaduunista saa enemmän palkkaa kuussa kuin opintotuki antaa opiskelijalle.
mulle sanoi, että voin siirtyä tuotantolinjalle töihin. Palkkakin siitä nousis. Ja ei se nousu siihe jää. Mun yhen kaverin faija alotti aikoinaa pienessä K-kaupassa hyllyjen täyttäjänä. Siitä ukko nousi kaupankassalle. Kaupan kassalta pääsi joksikin vuorovastaavaksi tms. Sitte nyt hän pyörittää jo isoa CityMarketia eli on ko. CM:n paikallisjohtaja tai jotai. Kaverin faija ei oo käyny kouluja ollenkaa. Jotai työnohessa kävi Keskon järjestämii pikkukursseja. Eli ei mun suunnitelmat utopistisii oo. Vastapainoksi mä tiiän useamman ylioppilaan joka ei oo mitää tänä päivänä. Ei oo opiskelupaikkaa eikä työpaikkaa. Ja ne ei ees kirjottanu ylioppilaaksi surkeilla papruilla. Mä ihmettelen, ett uskotko sä tosiaan siihen, että vain kouluja käymällä pärjää? Siis että korkeakoulutus takaa hyvän paikan? Ei se ihan näin oo.
Siis... Omahan se on valintas, jos haluut tuollaista. Itku saattaa vaan tulla puseroon, kun 10 vuoden päästä näet oman tilanteesi. Ja satuitko lukemaan viestiäni ollenkaan? "Mä ihmettelen, ett uskotko sä tosiaan siihen, että vain kouluja käymällä pärjää? Siis että korkeakoulutus takaa hyvän paikan? Ei se ihan näin oo. " Viestissäni sanoin, että lääkäriksi kun itsesi luet, niin on työpaikka hyvällä palkalla taattu. Työllisyys on 100% paikkeilla ja liksaa tulee. On monta muutakin alaa, joissa työllisyys on niin korkealla, että koulutus takaa työpaikan. Tietenkin on koulutuksia (humanistinen) joista valmistutaan työttömäksi, mutta kyllä näilläkin paremmat tilanteet on kuin pelkästään peruskoulun käyneellä. Siis ei sun suunnitelmat oo utopisia ja varmasti tiedät monta ylioppilasta, jotka ei tee mitään, mutta ota nyt aivot käteen.. Mieti nyt jos mä alkaisin käyttää argumenttina tota, että tiiän monta vain peruskoulun käynyttä, jotka on työttömänä :DD?? sossupummit on suurimmaksi osaksi näitä. Jos sun unelma on päästä jonkun tehtaan tai firman pomoks, niin kyllähän sä tiedostat sen, että mahdollisuudet siivojasta pomoksi etenemiselle on minimaaliset verrattuna, jos kävisit esim. kauppakorkeakoulun ja aloittaisit suoraan pari askelta johtoportaan alta.
Voihan itkijän asemassa olla esim. sä. Miksi itkisin? Duunipaikka tänä päivänä on kuin lottovoitto varsinki ku se on vakituinen työsuhde. Pätkätyöhön joutuu niin korkeesti kuin matalasti kouluttautuneetki. Tietty voisin kirjottaa uusiks vielä kerran, mut mun suoritusta ja keskittymistä häirii muiden oppilaiden papereiden rahistelut ja se tilanne yleensä. Emmä sentää huonoo päättötokaria saanu lukiosta. Mut noi yo-kokeet vaa menee pielee koko ajan. Työnantaja tajuu varmasti mun potentiaalin (toisin ku opiskelupaikat). Kertooha liki 9 lukion keskiarvo toista ku yo-todistusten arvosana. Ett näin. Kaikki ei vaa kykene puristaa yo-kokeissa maksimaalista tehoaa ulos.
että sähän nyt oot varsinainen pessimisti ja ilonpilaaja. Mä kerroin rehellisesti oman selviytymistarinani ja uskon sen tuovan lohtua monille reputtaneille tai muuten vaa huonot arvosanat omaaville. Kateus sulla taitaa olla piikkinä persuksissa. Katos ku meidän pomo sano, ett mussa on potentiaalia vaikka hänen seuraajaksee ku eläkeikä alkaa lähestyy. Emmä ny sentää päästäni revi näitä juttuja. Mites sä nyt ARGUMENTOIT asiaa?
Kateus ja kateus... Miks mä kateellinen olisin siitä, että sä epäonnistuit yo-kirjotuksissa :D? Ja tietenkin sun pomos kannustaa sua ja näin, se on se duunia: nostaa työilmapiiriä yms. Ja en mä sua mollata halua tai vastaavaa, kuhan ajattelin tiputtaa sut todellisuuteen. Siis jos sä tykkäät siivoamisesta niin mikäs siinä. Saat varmasti saman verran palkkaa kuin huonotasoisimmat amk-tutkinnon käyneet, eli hoitajat ja sellaset ja kivahan se on.
Aloittajalta siinä mielessä hyvä pointti, että ylioppilaskirjoitukset eivät ole koko elämä, eikä kenenkään tarvitse elää sukulaisten odotusten mukaan. Kuitenkin nykyään, niin ikävää kuin se onkin, kannattaisi olla edes jonkinlainen paperi, jota näyttää töitä hakiessa. On totta, että joillakin aloilla maistereita valmistuu lähinnä kortistoon tai koulutusta vastaamattomiin tehtäviin, mikä ei ainakaan lisää opiskeluhaluja. Tämä kuvastaakin erittäin hyvin, kuinka tärkeä koulutuksen merkitys on. Kilpailu työpaikoista on koventunut, sillä yllättävän monilla on jopa kaksikin tutkintoa: en ihmettelisi, vaikka jonkin ajan päästä työpaikkailmoituksissa haettaisiin esim. DI KTM -yhdistelmää. Lisäksi tutkintojen määrä on monilla aloilla liian suuri suhteessa työpaikkojen määrään. Ketjussa nostettiin esiin tarina, jossa kaupan juoksupojasta kasvoi megamarketin johtaja. Uskon, että tämä oli mahdollista joskus muinoin, vaan ei ole enää. Nykyään niihin alemmankin tason johtohommiin tarvitaan edes jonkinlainen tutkinto. Kannattaa myös miettiä, että mitäs sitten, kun tehdas, jossa on ollut koko elämänsä töissä, aloittaa yt-neuvottelut? Firman tehtävä on nimittäin tuottaa voittoa, eikä siinä paljoa paina, vaikka olisi 20 v töissä ollutkin. Tarkoituksenani kuitenkaan ei ollut vähätellä ketään, vain herättää ajatuksia koulutuksen tärkeydestä nykypäivänä.
Nii siis tiedät tapauksia jotka kirjoitti mutta ei saanu lakkia?.
ammatti- tai kauppakoulun käyntiä? Kyllä niillä papereilla teet enemmän kuin yo-tutkinnolla.
Olen samaa mieltä kanssasi, elämässä pärjää ilman yo-tutkintoa. Myös duunarit voivat saada hyvää palkkaa ilman hirveitä opiskeluja ja olla tyytyväinen elämäänsä. Työntekijöitä tarvitaan aina ja niitä tulee muulatkin kuin lukiosta. Itsekin olen kyllä tällä hetkellä lukiossa, eikä se mene kovin hyvin.
Kävin kans lukion ja ei se hyvin menny. Ja niin se että työntekijöitä tarvitaan ja ok palkalla ja tyytyväinen elämäänsä. Se o kätevää : ). Tiedän yhden tapauksen että kävi yliopiston ja kauan kestikin ja nyt on ollu ainakin puoli vuotta työttömänä. Kun taas saman ikäinen tapaus meni amikseen ja on ollut kauan töissä eli sen ajan mitä se lukion ja yliopiston käynyt opiskeli ja on työtön nyt. Ja oman ikäluokan kaverit. Jotku opiskeli amiksen ja meni töihi ja tienaa. Minä kävin lukion ja en saanu mitään paitsi päättötodistuksen ja pitää siis etsiä uus juttu. Mutta jopa näen sen ammattiin opiskelun paljon aikaa säästävempänä kuin lukion opiskelut aikoinaan. Mielelläni meen ammattiopiston tason koulutukseen kuin edes harkitsisin amkta.