miksi kirjojen pitää olla aina niin kuivia? alkuun ei mioneen kymmeneen sivuun tapahdu mitään ja sitten kun tapahtuu, niin sankari aina selviää.
niin ehkä muilla, mutta ei tässä.
---
muttunen roikkui käsistään tangossa, ilmaa oli koipien alla runsaat 200 metriä. muttunen päätti korjata oikean kätensä asentoa, se kun tuntui lipeävän hissukseen. pieni heilautus, paino vasemmalle kädelle ja takaisin heilahtaessaan voisi korjata oikean käden. mutta ote lipesi muttunen putosi. ei kulkenut elämä filminauhana silmien editse. vaan alla oleva maam zoomautui hurjaa vauhtia. ja niin muttunen kohtasi maan ja muuttui ihmisestä märäksi läntiksi.
---
kuka tahansa vähä-älyistä järkevämpi lukija voi tehdä edellisestä seuraavan analyysin:
muttusen käsivoimat olivat elopainoon nähden liian heikot.
niin ehkä muilla, mutta ei tässä.
---
muttunen roikkui käsistään tangossa, ilmaa oli koipien alla runsaat 200 metriä. muttunen päätti korjata oikean kätensä asentoa, se kun tuntui lipeävän hissukseen. pieni heilautus, paino vasemmalle kädelle ja takaisin heilahtaessaan voisi korjata oikean käden. mutta ote lipesi muttunen putosi. ei kulkenut elämä filminauhana silmien editse. vaan alla oleva maam zoomautui hurjaa vauhtia. ja niin muttunen kohtasi maan ja muuttui ihmisestä märäksi läntiksi.
---
kuka tahansa vähä-älyistä järkevämpi lukija voi tehdä edellisestä seuraavan analyysin:
muttusen käsivoimat olivat elopainoon nähden liian heikot.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ei muttusella ollut poikaa.
muttusen isän nimi oli muttunen.
haltia sanoi muttusen isoisälle:
-koska olet hyvä mies ja paljon hyviä tekoja tehnyt, saat kolme toivomusta.
isoisä muttunen pohti tovin ja sanoi:
-ensimmäiseksi minä toivon, että kaikenlaiset tyhmät rajoitukset toivomuksista poistetaan.
-toiveesi on toteutettu.
-toiseksi minä toivon, että toiveitten lukumäärä nostetaan tuhanteen ja tarvittaessa vieläkin isompammaksi.
haltia oli hieman myrtsin näköinen, koska kukaan ei aikaisemmin ollut toivonut näin. mutta...
-toiveesi on toteutettu.
sattuneesta syystä isoisä muttunen eli varsin iloisen ja mukavan elämän, mutta yhtä asiaa hänkään ei älynnyt toivoa: parempaa suhdetta pojanpoikansa käsivoimien ja elopainon välille.
-tietääkö muttunen missä sitä ollaan?
-joo. eihän sitä superzoomin ja lätsäyksen jälkeenpaljon muualla voi olla.
-onko muttusella mitään sanottavaa puolestaan?
-häh?
-jotta onko tullut tehtyä hyviä tekoja elämänsä aikana?
-touta, minä ajattelin tehdä ne sitten elämän loppu puolella, mutta kun sattui tuo tankojuttu vähän yllättäen.
-eikö yhtään muistu mieleen?
-no taitaa yksi muistua: olin menossa hissin samaan aikaan kuin äiti kahden lapsensa kanssa. isompi hyökkäsi sisään ja painoi nappulaa, josta pienempi äityi huutamaan "se oli mun vuoro" ja herkesi itkemään. minä sanoin sille, että paina seiskaa, minä olen menossa sinne. painoi ja hymyili minulle.
-muistuuko muuta?
-muuta? enhän minä mikään täyspäiväpyhimys ollut. tai muistuu: linja-autopysäkillä oli aina kolme tappajamummoa, jotka ryntäsivät linja-autoon ennen muita, myös siis ennen minua. mutta kerran oli tuutu muski, joka pysäytti oven juuri minun eteeni. yksi tappajamummo livahti oikealta ja toinen vasemmalta, mutta se kolmas oli suoraan takanani. kun se yritti oikealta, siirryin oikealle, kun vasemmalta, siirryin vasemmalle. päästin kaikki muut pysäkillä olijat ensin, sitten menin itse ja viimeisenä kiukusta pihisevä tappajamummo kaikkine kaksinesatoine kiloineen. tämä oli elämäni kohokohta.
-alakerran ovi on toussa oikealla...SEURAAVA!