Olisiko bernhardinkoira sopiva rotuvalinta aloittelijalle, eli jolla ei paljoa kokemusta koirista ole ja joka ei olisi valmis ottamaan mitään valtavia koulutusneuvoja vastaan? Kun olen kuullut, että ainakaan chesapeakelahdennoutaja ei ole ns. aloittelijan rotu. Mutta olisiko bernhardilainen? Mitä kaikkea luonteeseen ja muuhun kuuluvaa tulisi ottaa huomioon bernhardilaista hankkiessa? Kumpi olisi luonteeltaan helpompi, lyhyt- vai pitkäkarvainen? Vai eikö bernhardilainen oikein sovi ensimmäiseksi koiraksi kokemattomalle?
Aloittelijalle?
25
8236
Vastaukset
- mimimimä
Kun haluaisin koirastani pystyvän kouluttamaan turhia haukkumattoman, ilman erityistä ammattitaitoa vaatien. Ja haluaisin saada koiran tottuvan toisiin koiriinkin. Ja jonka kanssa ei hirveää valtataistelua joutuisi käymään. Olisiko bernhardinkoira siis hyvä valinta aloittelijalle?
- jättikoira
Ei ole sopiva rotuvalinta ensimmäiseksi koiraksi ja ehdoilla, että koiran koulutukseen ei haluta panostaa. Tämäkin rotu on Koira, isolla koolla. Se on voimakas ja sillä on koiran vietit ja tarpeet. Tämän kokoiset erityisesti tarvitsevat kunnon koulutuksen, että ovat hallittavissa tilanteessa kuin tilanteessa. Koska se on myös koira, sen ei voi olettaa yhtään sen paremmin hyväksyvän toisia koiria, varsinkaan saman sukupuolen edustajia, kuin minkään muunkaan rotuisen oletetaan tekevän. Kouluttamaton 80 kiloinen koira on katastrooffi, jos se ei ole hallinnassa: se vetää kevyesti omistajansa, isonkin, perässään. Jos se päättää "syödä" vastaantulevan puudelin, sehän tekee sen leikiten, ellei koira ole viejällä hanskassa. Rotu vaatii oikeanlaisen omistajan, tarkan ruokinnan, taitoa hallita isoa koiraa, halua ja taitoa opettaa koira tavoille. Karvanlaadulla ei merkitystä millainen koira on, sukutaustoilla ja omistjan toimilla kylläkin. Sopivia ensirotuja kannattaa miettiä "laiskoista" ja helpoista pieni- tai keskikokoisista, puhtaasti seurakoiraksi tarkoitetuista roduista jotta koira ei päädy pitovaikeusluovutuslistalle tai turhaan lopetettavaksi. Työ- (kuten bertsu) tai käyttörotuiset vaativat aina koulutuksen ja aktiivisen omistajan. Miettisin uudemman kerran oikeasti itselle soveltuvaa rotua ja olosuhteita ja omia odotuksia ja halua panostaa tulevaan karvakaveriin.
- mimimimä
jättikoira kirjoitti:
Ei ole sopiva rotuvalinta ensimmäiseksi koiraksi ja ehdoilla, että koiran koulutukseen ei haluta panostaa. Tämäkin rotu on Koira, isolla koolla. Se on voimakas ja sillä on koiran vietit ja tarpeet. Tämän kokoiset erityisesti tarvitsevat kunnon koulutuksen, että ovat hallittavissa tilanteessa kuin tilanteessa. Koska se on myös koira, sen ei voi olettaa yhtään sen paremmin hyväksyvän toisia koiria, varsinkaan saman sukupuolen edustajia, kuin minkään muunkaan rotuisen oletetaan tekevän. Kouluttamaton 80 kiloinen koira on katastrooffi, jos se ei ole hallinnassa: se vetää kevyesti omistajansa, isonkin, perässään. Jos se päättää "syödä" vastaantulevan puudelin, sehän tekee sen leikiten, ellei koira ole viejällä hanskassa. Rotu vaatii oikeanlaisen omistajan, tarkan ruokinnan, taitoa hallita isoa koiraa, halua ja taitoa opettaa koira tavoille. Karvanlaadulla ei merkitystä millainen koira on, sukutaustoilla ja omistjan toimilla kylläkin. Sopivia ensirotuja kannattaa miettiä "laiskoista" ja helpoista pieni- tai keskikokoisista, puhtaasti seurakoiraksi tarkoitetuista roduista jotta koira ei päädy pitovaikeusluovutuslistalle tai turhaan lopetettavaksi. Työ- (kuten bertsu) tai käyttörotuiset vaativat aina koulutuksen ja aktiivisen omistajan. Miettisin uudemman kerran oikeasti itselle soveltuvaa rotua ja olosuhteita ja omia odotuksia ja halua panostaa tulevaan karvakaveriin.
Pitää alkaa katsomaan jotain pienempää rotua ja ottaa tarkkaan selvää sen luonteesta ja ominaisuuksista. Kiitos hyvistä tiedoista!
- pulivari
mimimimä kirjoitti:
Pitää alkaa katsomaan jotain pienempää rotua ja ottaa tarkkaan selvää sen luonteesta ja ominaisuuksista. Kiitos hyvistä tiedoista!
käydä tutustumassa koiriin, ei se bernhardi nyt niin vaikea rotu ole mitä edellinen kuvasi. Itse otin bernhardin ensimmäiseksi koiraksi ja uroksen . . . ei mitään ongelmia, koira kulki aina kanssani ilman hihnaa, emmekä edes pahasti harjoitelleet mitään tottelevaisuus juttuja. Pärjäsimme hyvin pelkällä maalaisjärjellä ja "mikä on tänään sallittu on aina sallittu, mikä tänään kielletty on aina kielletty". Pienenä varoituksen sanana sanottakoon; jos kerran otat bernhardin et pääse eroon rodusta ;=))) se on niin mahtava. Käy vierailuilla useamman kasvattajan luona, koirien luonteissa on toki eroja, valitettavasti !
- Urpeliini
pulivari kirjoitti:
käydä tutustumassa koiriin, ei se bernhardi nyt niin vaikea rotu ole mitä edellinen kuvasi. Itse otin bernhardin ensimmäiseksi koiraksi ja uroksen . . . ei mitään ongelmia, koira kulki aina kanssani ilman hihnaa, emmekä edes pahasti harjoitelleet mitään tottelevaisuus juttuja. Pärjäsimme hyvin pelkällä maalaisjärjellä ja "mikä on tänään sallittu on aina sallittu, mikä tänään kielletty on aina kielletty". Pienenä varoituksen sanana sanottakoon; jos kerran otat bernhardin et pääse eroon rodusta ;=))) se on niin mahtava. Käy vierailuilla useamman kasvattajan luona, koirien luonteissa on toki eroja, valitettavasti !
Meillä ensimmäinen koira oli myös bernhardi, uros. Ei ollut helppo yhteinen taival vastaavasti meillä vaikka käytiin koulutuksessa tms. Poika oli ihmisille ystävällinen, ihan liiaksikin. Meidän uros oli villi ja vauhtia täynnä alusta loppuun, pideltävissä vain voimalla muiden koirien läsnäollessa koska ei suvainnut muita uroksia ollenkaan! Vuoden vanhana poika aloitti pärisemisen ja puruhalut muita uroksia kohtaan ja teki sitä koko elämänsä. Koulutuksesta huolimatta poikaa ei voinut koskaan pitää irti kun karkasi heti ja kiinni se ei sitten antanutkaan. Joo, koirissa on eroja perusluonnetta myöten. Mielestäni rotu ei ole ollenkaan takuuvarma leppoisa jätti eikä sopiva ensimmäiseksi koiraksi jos koiraa ei ajatella koulutettavan tai oletuksena on että rotu on aina helppo. varmasti on monia joilla ekana koirana on ollut helppo yksilö ja yhtä monia joilla ei niin ole. Ei ole mielekästä haaveilla massiivisesta koirasta ekaksi koiraksi jos sitä vaan olettaa rotua kummemmin tuntematta että kaikki ne on helppoja ja kilttejä ja tykkää ihmisistä ja koirista ja kissoista ja lapsista eivätkä vahdi, kuolaa, karvaa, vedä, sairasta...... Koko epävarman paketin saa koiraa ottaessaan. Kellä käy sitten hyvä lykky ja kellä ei...
- <<<<
jättikoira kirjoitti:
Ei ole sopiva rotuvalinta ensimmäiseksi koiraksi ja ehdoilla, että koiran koulutukseen ei haluta panostaa. Tämäkin rotu on Koira, isolla koolla. Se on voimakas ja sillä on koiran vietit ja tarpeet. Tämän kokoiset erityisesti tarvitsevat kunnon koulutuksen, että ovat hallittavissa tilanteessa kuin tilanteessa. Koska se on myös koira, sen ei voi olettaa yhtään sen paremmin hyväksyvän toisia koiria, varsinkaan saman sukupuolen edustajia, kuin minkään muunkaan rotuisen oletetaan tekevän. Kouluttamaton 80 kiloinen koira on katastrooffi, jos se ei ole hallinnassa: se vetää kevyesti omistajansa, isonkin, perässään. Jos se päättää "syödä" vastaantulevan puudelin, sehän tekee sen leikiten, ellei koira ole viejällä hanskassa. Rotu vaatii oikeanlaisen omistajan, tarkan ruokinnan, taitoa hallita isoa koiraa, halua ja taitoa opettaa koira tavoille. Karvanlaadulla ei merkitystä millainen koira on, sukutaustoilla ja omistjan toimilla kylläkin. Sopivia ensirotuja kannattaa miettiä "laiskoista" ja helpoista pieni- tai keskikokoisista, puhtaasti seurakoiraksi tarkoitetuista roduista jotta koira ei päädy pitovaikeusluovutuslistalle tai turhaan lopetettavaksi. Työ- (kuten bertsu) tai käyttörotuiset vaativat aina koulutuksen ja aktiivisen omistajan. Miettisin uudemman kerran oikeasti itselle soveltuvaa rotua ja olosuhteita ja omia odotuksia ja halua panostaa tulevaan karvakaveriin.
ITSE EN OTTAISI BERNHARDILAISTA EKAKSI KOIRAKSI VAAN SITTEN VAIKKA JONKUN IRLANNINSETTERIN < OLISI IHANAA ALOITELLA IRLANNINSETTERIN KANSSA NAYTTELYISSA JA KEHISSÄ
- <<<<
jättikoira kirjoitti:
Ei ole sopiva rotuvalinta ensimmäiseksi koiraksi ja ehdoilla, että koiran koulutukseen ei haluta panostaa. Tämäkin rotu on Koira, isolla koolla. Se on voimakas ja sillä on koiran vietit ja tarpeet. Tämän kokoiset erityisesti tarvitsevat kunnon koulutuksen, että ovat hallittavissa tilanteessa kuin tilanteessa. Koska se on myös koira, sen ei voi olettaa yhtään sen paremmin hyväksyvän toisia koiria, varsinkaan saman sukupuolen edustajia, kuin minkään muunkaan rotuisen oletetaan tekevän. Kouluttamaton 80 kiloinen koira on katastrooffi, jos se ei ole hallinnassa: se vetää kevyesti omistajansa, isonkin, perässään. Jos se päättää "syödä" vastaantulevan puudelin, sehän tekee sen leikiten, ellei koira ole viejällä hanskassa. Rotu vaatii oikeanlaisen omistajan, tarkan ruokinnan, taitoa hallita isoa koiraa, halua ja taitoa opettaa koira tavoille. Karvanlaadulla ei merkitystä millainen koira on, sukutaustoilla ja omistjan toimilla kylläkin. Sopivia ensirotuja kannattaa miettiä "laiskoista" ja helpoista pieni- tai keskikokoisista, puhtaasti seurakoiraksi tarkoitetuista roduista jotta koira ei päädy pitovaikeusluovutuslistalle tai turhaan lopetettavaksi. Työ- (kuten bertsu) tai käyttörotuiset vaativat aina koulutuksen ja aktiivisen omistajan. Miettisin uudemman kerran oikeasti itselle soveltuvaa rotua ja olosuhteita ja omia odotuksia ja halua panostaa tulevaan karvakaveriin.
TOTTA...ITSE OTTAISIN JONKUN IRLANNINSETTERIN TAI BOKSERIN EKAKSI KOIRAKSI < JA SITTEN VASTA NIIDEN KAUTTA KATSOISIN BERNHARDILAISTEN SUUNTAAN
- Hukka-Musti
<<<< kirjoitti:
ITSE EN OTTAISI BERNHARDILAISTA EKAKSI KOIRAKSI VAAN SITTEN VAIKKA JONKUN IRLANNINSETTERIN < OLISI IHANAA ALOITELLA IRLANNINSETTERIN KANSSA NAYTTELYISSA JA KEHISSÄ
...muorina vauhdikkaita, hillittömiä ja vaikeasti hallittavia, joskut jopa hyvin temperamenttisia niin pentuina kuin aikuisina. Olen tuntenut usean henkilön, joilla on punainen irlanninsetteri, yhden jolla on gordoninsetteri, ja hankaluuksistakin olen heillä kuullut olevan koiran tapakasvatuksessa. Setterit ovat ikään kuin isoja koiria pienessä ruumiissa. Tulee kunnolla kouluttaa.
- mimimimä
Taidan siirtää bernhardinkoiran hankintaa vähän myöhemmäs ja hankin ekaksi koiraksi jonkin pienemmän. Kiitos vastauksistanne!
- kl98s9
Bernhardinkoira on vieraita kohtaan epäluuloinen sekä perhettään kohtaan suojeleva, joten bernhardinkoira ei sovi niille, jotka halauavat hiljaisen koiran. Lisäski bernhardinkoiran kanssa joutuu käymään valtavaa taistelua vallasta.
Tiedän nuo tasan tarkkaan, koska itselläni on bernhardinkoira. Se on ennen kaikkea kokeneen koiraharrastajan lemmikki, joka haluaa koiransa tontilleen vahtimaan.- bertsu
Ei kyllä kuulosta tuo edellinen viesti tyypilliseltä bernhardinkoiralta!Lukasepas tietoa bernhardinkoirista www.nic.fi, sieltä löytyy paljon ASIALLISTA tietoa rodusta. Berhardinkoirat ovat luonteeltaan pääsääntöisesti ystävällisiä, mutta nekin tarvitsevat tietenkin hyvän peruskoulutuksen.
- EI VAHTIKOIRA!
bertsu kirjoitti:
Ei kyllä kuulosta tuo edellinen viesti tyypilliseltä bernhardinkoiralta!Lukasepas tietoa bernhardinkoirista www.nic.fi, sieltä löytyy paljon ASIALLISTA tietoa rodusta. Berhardinkoirat ovat luonteeltaan pääsääntöisesti ystävällisiä, mutta nekin tarvitsevat tietenkin hyvän peruskoulutuksen.
Isokokoinen, ihmisystävällinen, lempeä jättiläinen, mutta kuitenkin koira eli pakosti ei toinen samansukupuolen omaava ole ollenkaan kaveri bertsun mielestä.
Mutta muka äänekäs ja vahtikoira? Ei ikinä! Jos on, on koira kaikkea muuta kuin rodulleen ominaisesti käyttäytyvä yksilö ja sanoisin, että luonnevikainen tai pieleen koulittu. Vasitenkin, jos betrsun kanssa pitää käydä valtataistelua omistajan kesken. Ei ole päänuppi kunnossa sellaisella koiralla tai moni asia on mennyt pieleen koiran kanssa, jos se meuhkaa ja vahtii ja pomottaa ihmistä. Rotuun, oikeasti ROTUUN, kantsii tutustua ennen kuin laukoo oman yhden koiran kanssa elämistään yksiselitteisenä totuutena muille. - kl98s9
EI VAHTIKOIRA! kirjoitti:
Isokokoinen, ihmisystävällinen, lempeä jättiläinen, mutta kuitenkin koira eli pakosti ei toinen samansukupuolen omaava ole ollenkaan kaveri bertsun mielestä.
Mutta muka äänekäs ja vahtikoira? Ei ikinä! Jos on, on koira kaikkea muuta kuin rodulleen ominaisesti käyttäytyvä yksilö ja sanoisin, että luonnevikainen tai pieleen koulittu. Vasitenkin, jos betrsun kanssa pitää käydä valtataistelua omistajan kesken. Ei ole päänuppi kunnossa sellaisella koiralla tai moni asia on mennyt pieleen koiran kanssa, jos se meuhkaa ja vahtii ja pomottaa ihmistä. Rotuun, oikeasti ROTUUN, kantsii tutustua ennen kuin laukoo oman yhden koiran kanssa elämistään yksiselitteisenä totuutena muille.Rekisteröity, puhdas bernhardinkoirani kumminkin on sellainen vahvaluonteinen ja vartioiva. Eli jos omani on sellainen, niin miksi ei jotkin muut olisi, vaikka näköjään joillain on vähän erikoisempia bertsuja, eli ystävällisiä ja lempeitä.
- bertsu
kl98s9 kirjoitti:
Rekisteröity, puhdas bernhardinkoirani kumminkin on sellainen vahvaluonteinen ja vartioiva. Eli jos omani on sellainen, niin miksi ei jotkin muut olisi, vaikka näköjään joillain on vähän erikoisempia bertsuja, eli ystävällisiä ja lempeitä.
Eli kuten edellisissä viesteissäkin lukee,kannattaa perehtyä rotuun enemmän ennekuin yleistää ja edes hankkii koiran. Bernhardinkoirayhdistyksen nettisivuilta saa paljon tietoa rodusta ja myös kasvattajien yhteystietoja.
- normikoiran omistaja
kl98s9 kirjoitti:
Rekisteröity, puhdas bernhardinkoirani kumminkin on sellainen vahvaluonteinen ja vartioiva. Eli jos omani on sellainen, niin miksi ei jotkin muut olisi, vaikka näköjään joillain on vähän erikoisempia bertsuja, eli ystävällisiä ja lempeitä.
Valitettavasti tämän ylläolevan kirjoittajan koira on se "ei-normaali" bernhardinkoira tai jokin on omistajan ja koiran toimissa tehnyt koirasta epätyypillisesti käyttäytyvän eli vahtiviettisen. Arka, siis totaalisen epätyypillinen bernhardinkoira, haukkuu, vahtii ja pureekin, kun sen aika tulee. Se että yhdellä on luonnehäiriöinen koira ei ole yleistämisen paikka rodulle, vaikka kuinka omistajansa niin haluaisi ajatella. Toivottavasti pärjäilette jatkossa ja pystytte elämään niin, ettei koira pääse (epätyypillisesti) käymään keneenkään käsiksi.
- oho????
Meidä perheessä on ollut yhteensä 5 bernhardinkoiraa. Eikä ole ollut valtataistelua. Ei edes koirien kesken, ja nämä ovat olleet uroksia. Meille tuli koirat 2 vuoden välein ja hyvin meni, nyt on kaksi ihanaa urosta. Ja me emme ole mitään kokeneita koiraharrastajia. Koirat ovat meille kuin lapsia. Ehkä meillä on ollut hyvä tuuri ja saatu koirat hyvistä yhdistelmistä. Ja mikä on tosi ihana asia , he ovat olleet suht terveitä kaikin puolin.
- ..
No benhardinkoira, eikös se ole suurin koirarotu? Mun mielestä on, ja hei, mikset ottaisi pientä koiraa, einyt ihan chihuauaa tarvitse olla, mutta esimerkiksi welsh gorgi pembroke, on erittäin hyvä. Ne ovat pienikokoisia, seurallisia, ja oppivat nopeasti. Ne ovat koettu testejenkin perusteella hyvin viisaisksi. Ne ovat myös sellaisia, että jos olet tuttujesi kanssa lenkillä, siis sillai tuttujen että ne ovat koirallekin tuttuja, ja joku jää vähän jälkeen, koira yleensä huomaa sen ja jää odottamaan, ja jos joku mene edellä, se haluu men lujempaa xD Sellainen ainakin serkkujeni koira on. Lisäksi jos on hihnassa, ne ei vedä paljoakaan :)
- mimiminä
Otin tavoitteekseni nytten clumberinspanielin. Taidan hankkia sellaisen itselleni, kun barnhardinkoira taitaa tosiaan olla aloittelijalle aika iso haaste.
Kiitos vastauksestasi!
- vevv
Itselläni on 3 bernhardinkoiraa, ja otin ensimmäiseksi koiraksi uros bernhardinkoiran. Mutta kannattaa harkita onko rahaa sen ruokkimiseen ja kuljetukseen. Muuten tämä rotu on todella rauhallinen ja sosiaalinen.Rotu tai ainakin omat koirani tykkäävät todella paljon lapsista ja tulevat toimeet muiden urosten kanssa. Suosittelen lämpimästi bernhardinkoiraa aloittelijallekin mielestäni sitä voisi sanoa aloittelijan koiraksi. Voimaa rodulla on todella paljon ja en suosittele lasten talutettavaksi. Karvan pituudella ei ole väliä luonteeseen. Jos haluat seurakoiran ota tämä rotu mutta agilityyn tämä rotu ei sovellu suuren kokonsa takia.
- tapio1944
lyhytkarvaiset ainakin tällä hetkellä kehissä ovat niitä agressiivisempiä kuin pitkä , kokemusta on.
- hm93
tapio1944 kirjoitti:
lyhytkarvaiset ainakin tällä hetkellä kehissä ovat niitä agressiivisempiä kuin pitkä , kokemusta on.
Voin vielä sanoa, että spanielit on kanssa aika aloittelijoille hyviä. Cokkerit ainakin yleensä helppoja, vaikka välillä vähän höpsöjä ovatkin. Muuten tosi mukavia ja kivoja. Jos teitenkin jotain isoa koiraa haluat, niin spanieli ei välttämättä ole se paras, mutta sen voin sanoa, että itse ensikoiraksi suosittelen Cokkeria. Se on suht helppo kouluttaa(yleensä) ja sen kanssa voi helposti oppia virheensä ja niiten kanssa ihan mikä harrastus vaan on kiva (:
- olleet
rauhallisempia vaikka ei kyllä uskois kyllä se on niin suvun linjoista onko siellä
kovin tempperamenttiä molemmilta puolilta
kerran ottaa bernhardinkoiran se on aina otettava niin suloinen se on
- kasvattaja
Hei, olen bernhardinkoira kasvatti ja olen toiminut bertsujen kanssa 25 vuotta. Itse olen suositellut bertsuja aloittelijallekin,mutta bertsujen kanssa pitää olla määrätietoinen ja perus asioissa ei saa lipsua,esim. jos olet opettanut koirallesi, että sohvalle ei saa mennä siihen ei sitten saa mennä ja se koskee kaikkia perheen jäseniä.
Minulla on tällä hetkellä 6 bernhardinkoiraa ja yksi nartuistani on kantavana eli pentuja tiedossa. Kaikki omat bertsuni ovat pitkäkarvaisia, vaikka jotkut sanovat että lyhytkarvaiset bernhardinkoirat ovat säyseämpiä kuin pitkäkarvaiset, mielestäni siinä ei ole mitään perää.
Ota yhteyttä uudestaan täällä palstoilla jos on jotain kysyttävää! - kokemusta on
En ymmärrä miksi kaikki sanovat, että bertsu on kauhean kova haukkumaan ja on vahtikoira!? Jos joku bernhardinkoira on tälläinen se on lellitty piloille tai koulutettu aivan väärin!!!! Bertsut ovat mukavia seurakoiria ja ne rakastavat perhettään ja erityisesti perheen lapsia. Rotu on lauhkea ja ihmis rakas rotu eikä sen kanssa tarvi käydä mitään valtataistelua ja jos täytyy se on ongelma koira kun rupeaa miettimään rodun rauhallista olemusta. Jos olet ajatellut ottaa bernhardinkoiran ota se ÄLÄKÄ KUUNTELE MUIDEN KOMMENTTEJA JOSTAIN PUUDELEISTA!!!!!
- Anonyymi
Näissä on jotain mikä muaki viehättää
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Anteeksi mies
En vaan osaa kohdata sinua ja olla normaali. En tiedä mikä vaivaa. Samaan aikaan tekee mieli tulla lähelle ja kuitenkin578427Mietin aina vain
Minä niin haluaisin nähdä sinut. Ei tuo yhden ainoan kuvan katsominen paljon helpota... Miksi sinä et voisi olla se roh123279Hetken jo luulin, että en ikävöi sinua koko aikaa
Mutta nyt on sitten taas ihan hirveä ikävä jotenkin. Tiedätköhän sinä edes, kuinka peruuttamattomasti minä olen sinuun r262450Palstan henkisesti sairaat ja lihavat
Täällä on sairaita, työttömiä ihmisiä kirjoittelemassa joilla ei ole tarkoituksena kuin satuttaa ihmisiä. Jos eksyt pals1142000Kysely lieksan miehille
Olemme tässä pohtineet tällaista asiaa, että miten on. Tästä nyt on paljon ollut juttua julkisuudessakin aina sanomaleht801950Outoa että Trump ekana sanoutui irti ilmastosopimuksesta
kun Kaliforniaa riepottelee siitä johtuvat tuhoisat maastopalot. Hirmumyrskytkin ovat USA:ssa olleet tuhoisia.3501648Saan kengurakkaan kotiin viikon päästä
Mitä tapahtui? Martina hehkutti tätä stoorissaan reilu viikko sitten, mutta eipä aussimiestä Suomessa näkynyt, vaan tapa2411392FinFamin ryhmät
Älkää hyvät ihmiset luottako tähän tahoon. Ryhmiä on, mutta eivät ne toimi. Ihmisiä savustetaan ulos, vaikka näissä piir01181Olen vähän
Hysteerinen se on totta. Etkai ymmärrä miten syvästi tunnen sinua kohtaan. Ja olet aina lähelläni. Olet osa jo jotain. I101075Osmo Peltola voitti ansaitusti Kultaisen Venlan - Kirvoitti yleisöltä mahtavan reaktion!
JEE, onnea Osmo! Osmo Peltola voitti Vuoden esiintyjän Kultainen Venla -palkinnon. Isä-Peltsin ja Osmon luontoseikkailu661010