Meitä emäntiä kun vuoron perään rakastetaan ja välillä taas vähemmän rakastetaan, niin miten se emännät oikein on, mikä on totuus?
Miten viihdytte maalla, mikä tuo iloa, mikä repii hermoja? Onko se ukko nyt loppujen lopuksi niin hankala kuin monesti kuulee? Vai rakastaako ihan oikeasti, omalla tavallaan?
Nyt olisi tuhannen taalan paikka saada äänensä kuuluville, kertoa isännille ajatuksistaan, iloistaan, toiveistaan ja haaveistaan. Mikä on loppujen lopuksi tärkeää. Saisi moni mies aitiopaikan tutustua naisen ajatusmaailmaan, sen mutkiin ja koukeroihin.
Saisipa sitten isännätkin kommentoida, onnistuuko se asialliselta pohjalta, riippuu meistä kaikista.
Hyvää sunnuntaita kaikille.
Maatilojen
Emännät HUOM!
4678
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Emäntänä olo on mukavaa.Tykkään eläimistä. Ja isännästäkin.Mutta ei aina tiedä tykkääkö isäntä emännästä.Ymmärrän kun on kesä kiireet ja kaikki ei siinä jaksa enää muuta. Mutta olis mukava jos joskus muistas vaikka hipaista toista ohi kulkiessa kiireenkin aikana. Ja aina pitää kysyä rakastatko vielä. ei ne itse sitä sano automaattisesti. Mutta tykkään olla maalla ja hoitaa eläimiä ja rakastaa isäntääkin. Iloa tuo kesällä kaikki kaunis viljat kasvaa ja rehua tehdään ja luonto kaunis ja rauhallinen.Lehmät laitumella ym. Hermoja repii ainainen kiire ja aikaa ei ole kesällä varsinkaan. Lomille ei jouda. Mutta se kiire kyllä tehdään ihan itse. Minä ainakin otan aikaa jostakin, olkoon tiski tiskaamatta ja kerran jos jää siivoamatta se ei haittaa. Sitä aikaa on vain otettava jostakin sellaisesta mikä ei ole niin tärkeää ja sen voi tehdä myöhemminkin. Nyt teen pihamaata,myyrään ulkona ihanata nähdä kun kukat alkaa nousta ja kukkia kasvimaa alkaa tuottaa satoa. Paljon on iloa maalla.kun katsoo sillä silmällä. Tsemppiä vaan kaikki maatalon emännät ja unohtamatta isäntiäkään. Voimia kesään
kerrakseen. Siitä rakastamisesta, harvoin äänehen sanotaan,vaan tietäähän sen. On se kyllä mukavaa kuulla ukon suusta, että tykkää niinku ennen vanhaan. Ei se aina niin rattosaa ole, mutta en poiskaan tätä touhua vaihtas. Vappaata vois enemmänki olla, alkaa jo ikää olla. Harrastuksia ja uusia ihmisiä, pittää järjestää itelle, pysytellä maaliman menossa mukana, ettei ihan jää ummikoksi. Jos vaan riittää elämää, sais yhessä olla sitte helpommalla ja tehä mitä tahtoo, vaikka nukkua eläkkeellä keskellä päivää jos tahtoo. Vaan ei nuorilla näytä olevan sen helpompaa kun meillä aikonaan. On koneet ja vaikka mitä hilavitkutinta,väsyneempiä monasti silti ovat.
Silloin ennen tehtiin isolla porukalla monilukuisen katraan voimin. Nyt on koneet ja pikkuperhe. Talkoohuvituksetkin on harvinaista herkkua. Maatyö elämäntapa kuitenkin.
isäntäki ymmärtäs tämän homman tuoman ilon. Ei paljoa enää raataa, hiljokseen hissuttelee, mikä vaivannee, ei niin kyllästyneeltäkään näytä. Juolahtihan tuossa joku aika sitte mieleen, oisko sillä uus kiikarissa. Jos ei nyt sentään, taija tulijoitakaa olla. Vaan auringonmöllykkä kun paistaa,ei huoli huomisestakaa kovin suuri ole. Mansikkamaa kuntoon tänään, siinäpä touhua.