Nyt kun asuntojen hinnat romahtavat, monilla lainamäärä ylittää reilusti asunnon arvon. Pankissa voidaan ryhtyä vaatimaan lisävakuuksia, ja jos niitä ei löydy, ottaa pankki kämpän haltuunsa ja myy sen pilkkahinnalla vaikkapa pankinjohtajan veljelle. Jäljelle jää vain iso velka ja kaupugin osoittama vuokraläävä pahamaineisessa kaupunginosassa. Aivan kuten viime lamankin aikana.
Mistä aiotte hankkia lisävakuuksia, jotta näin ikävästi ei kävisi?
G: mistä hankitte lisävakuuksia
P. Johtaja
501438
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Lsiävakuuksia on vapautunut kun laina on lyhentynyt. Itse rakensin aikoinaan 100% lainarahalla ja tänä vuonna käytin vapaaksi jääneitä vakuuksia 30 tonnin autolainan vakuudeksi.
Sanotaanko näin kauniisti: jos sinunlaisesi 100% lainarahan ottava joudut vaikeuksiin velkojesi kanssa, niin eipä löydy sympatiaa. Pidä vain huoli, ettei meidän veronmaksajien tarvitse sitten tulla apuusi. Mutta mikäli olet rakentanut kämppäsi ihan itse, niin luultavimmin et ole täysin holtiton velanottaja ja pärjäät ihan hyvin vaikka korot nousisivatkin. Näet monet vastaavanlaista luottovetoista elämää viettäneet ovat kohta aikamoisissa vaikeuksissa (ja moni on jo). 100% lainarahalla läträäminen on kyllä aika riskaabelia. T: velaton omistusasuja
Kahden sadan tonnin lainalla neljänsadan tonnin omaisuus. Voi että harmittaa.
Vasta silloin näet, onko se 400 000e. Mutta siitä en lähde kinastelemaan, etteikö olisi niin, että omaisuudet tässä maailmassa luodaan velkarahalla. Lainarahalla ne tehdään. Tai sitten peritään.
Tuo 400 tonnia on pankin arvio, sen verran se laskee talolleni arvoa kun arvioi sen vakuuden määrää. Talon arvo sinänsä on täysin merkityksetön asia, koska se ei ole sijoituskohde, eikä sitä myydä lähiaikoina. Käyttöarvo on se millä on merkitystä, koska sitä käytetään omana kotina. Bonuksena tulee se että mökissä on yli satatonnia vapaata vakuutta käytettäväksi muihin rahoituksiin. Mielummin otan autolainani pankista halvemmalla, kuin autoliikkeen tarjoamalla kalliimmalla rahoituksella.
"Talon arvo sinänsä on täysin merkityksetön asia, koska se ei ole sijoituskohde, eikä sitä myydä lähiaikoina. Käyttöarvo on se millä on merkitystä, koska sitä käytetään omana kotina." Hienoa että joku ymmärtää tämän! Meinaan että palstalla vilisee näitä, joiden "sijoitus" on koti missä asuvat.
Talon hinta nyt 400 000 odotat 2 vuotta hinta enää 200 000. Eikö säästetyllä rommausrahalla ole muka mitään merkitystä? Varautukaa vain lisävakuuksien keräämiseen. Kohta niitä nimittäin tarvitaan.
Muulit ovat ihan oikeassa siinä, ettei lisävakuuksia noin vain pysty vaatimaan, mikäli velallinen pysyy maksuaikataulussaan. On sitten ihan eri asia, mikäli joku työttömyyden tai sairauden takia joutuu velkaloukkuun (eli ei pysty maksamaan lyhennyksiä JA SAMALLA velkaa on enemmän kuin asunnolla/talolla on arvoa). Ja muista vaan, että tuo 200 000e tarkoittaisi sitä, että korkojen pitäisi olla huomattavasti korkeammalla kuin nyt. Korkojen nousu on ainoa tapa saada noin jyrkkä lasku. Nyt vain hinnoissa hiljakseen lasketellaan alaspäin kun lama syvenee Suomessa...
Asuntojen hinnat romahtavat ja pankki kyllä ottaa omansa. Joko a) pankki vaatii lisävakuuksia (tai irtisanoo lainan) b) pankki nostaa yksipuolisesti marginaalia. Se on ihan ajoituksesta kiinni kumpaan olette sitoutuneet.
Mutta lainaa on siinä vaiheessä jäljellä ehkä 160.000.
Olistit sinäkin ostanu ajoissa.
Mikäli pystyt ajallaan maksamaan korot ja lyhennykset, ei mitään huolta. Ei pankki tuolloin ala vaatia lisävakuuksia. Noita lisävakuuksia ei noin vain aleta vaatimaan. Pankit ovat lainanottobisneksessä, ei asuntosijoittamisesta kiinnostuneita. Turha puhua tuosta "pankinjohtajan veljestä". Ja pitää lopulta muistaa, ei luottotappiot ole pankinongelma. Ne ovat viimekädessä veronmaksajan ongelma.
Aloittaja taitaa olla joku vanhuudenhöperö STS pankin johtaja lama-ajan alusta. Jäi tuollon työttömäksi ja alkoholisoitui. Nykyisinhän lisävakuutta ei voi vaatia, ellei velallinen ole tahallaan hävittänyt tai tuhonnut vakuutta.
Lisävakuuksia voidaan vaatia, jos esim. joutuu maksuvaikeuksien myötä pyytämään muutoksia lainaehtoihinsa. On myös varauduttava marginaalin nousuun ko. tilanteessa.
"Nykyisinhän lisävakuutta ei voi vaatia, ellei velallinen ole tahallaan hävittänyt tai tuhonnut vakuutta." Tuskinpa moni omaa, tai siis pankin omaa, taloa polttaa. Mutta mikäli et pysty maksa lainaasi, niin sitten kyllä huomaat ettei pankki ole hyvä frendi kaikissa tilanteissa. Ohessa klassikoksi muodostunut tietopläjäys, minkä jokainen velkarahalla asuntonsa ostava pitäisi lukea: http://www.rahoitustarkastus.fi/Fin/Tiedotus/Rata_tiedottaa/2007/5_2007/1.htm
Lyhennysvapaaseen ei tarvi lisävakuuksia, ne on myös sovittu valmiiksi jo lainaa ottaessa.
Jos ei pysty maksamaan lainaansa edes lyhennysvapaiden jälkeen, niin mitä väliä niillä lisävakuuksilla olisi? Täytyisi olla todella typerys, jos tarjoaisi pankille lisää omaisuuttaan lainaa vastaan jota ei edes pysty hoitamaan!!! Olettekos ihan viisaita kun tuollaisia möläyttelette? Tuossa tilanteessa kannattaisi ennemin miettiä miten saa lisävakuudeksi kelpaavan omaisuuden turvaan pankilta. Kaikkea te tuhnut keksitti odottaessanne, taitaa tulla aika pitkäksi.
kuvaajaa: http://www.tilastokeskus.fi/til/ashi/2009/01/ashi_2009_01_2009-05-13_tie_001_fi_001.gif Jee, Kiwaa!!!! =)
Niin, mihikäs suuntaan se viiva nyt sojottaa? Realihinta käyrä onkin x-akselin suuntainen suora, eli hinnat nousivat inflaation verran.
"Realihinta käyrä onkin x-akselin suuntainen suora, eli hinnat nousivat inflaation verran." Suloisen sekavat ovat tietosi. Korjataanpa nyt, kun peruskoulussa ei näköjään tullut opittua: mikäli nimellishinnat olisivat nousseet vain inflaation verran, olisi reaalihinta käyrä vaakasuora viiva (eli x-akselin suuntainen suora). Toisin sanoen, mikäli reaalihinnat olisivat olleet tuo vaakasuora viiva, olisi nimellishinnat kuitenkin kasvaneet. Reaalihintojen kasvu merkitsee, että hinnat ovat nousseet inflaatiovauhtia nopeammin. Moni ei vaan usko tätä asiaa ja luulevat, ettei mitään kuplaa hinnoissa ole.
Kuka sulle on luvannu että asuminen noudattaa keskimääräistä inflaatiota? Asunnot ovat nykyisin parempia kuin 30 vuotta sitten, sekin näkyy hinnoissa.
"Asunnot ovat nykyisin parempia kuin 30 vuotta sitten, sekin näkyy hinnoissa." Eli miten sitten 30 vuotta vanha asunto on sitten huomattavasti kalliimpi kuin aiemmin, vaikka mitään suurempia korjauksia ole tehty? Niittenkin hinta on huomattavasti korkeampi (vaikka otettaisiin huomioon rahan arvon heikkeneminen) kuin mitä ne olivat 30 vuotta sitten. Nokia on eri yhtiö kuin 30 vuotta sitten, mutta ei jokin talo tai huoneisto. Järkeilysi on uskomattoman typerää.
En jaksa alkaa perustelemaan sinulle kun voit selvitellä asian ihan itse. Mutta en usko että realihinta olisi noussut asunnossa joka oli 30 vuotta sitten uusi ja nyt siis 30 vuotta vanha. Uudet asunnot kuitenkin ovat paljon parempia energiatalouden, tekniikan, materiaalien ja tilojenkin puolesta, kuin 30 vuotta sitten uusien. On ihan selvää että hintataso on noussut. Vanhojen hintoja taas peilataan uusien hintoihin. Vanhan asunnon hinta nousee uuden kallistuessa, vaikka se vanha asunto ei parane lainkaan. Markkinatalous toimii. Autot ovat hyvä esimerkki. Kun verotus muuttui ja uudet dieselautot halpenivat, niin vanhista hävisi saman tien arvosta suuri siivu. Aika turhu yrittää myydä käytettyä autoa kalliimmalla kuin uutta sillä perusteella että mitä se maksoi vuosi sitten. Sama toimii toisin päin myös hinnan noustessa.
"Mutta en usko että realihinta olisi noussut asunnossa joka oli 30 vuotta sitten uusi ja nyt siis 30 vuotta vanha." Voi että kun olet väärässä. 30 vuotta sitten oli vuosi 1979! Ja näin on AIVAN selvästi käynyt: se uusi kämppä tuolloin oli halvempi kuin SAMA kämppä nyt vanhana, vaikka ottaisi huomioon rahan arvon alenemisen. Perustelenpa tämän: 100 000 nykyeuroa vastasi tuolloin noin 205 000 markkaa. Noh, uusi yksiö ei tuolloin maksanut 205 000 markkaa! Kun markan vaihtosuhde euroon oli 5.945:1 niin voimme helposti laskea että rahan arvo on heikentynyt jotakuinkin kolmannekseen vuodesta 1979. Eli JOTTA SAMA KOHTEEN REAALIHINTA olisi pysynyt samana, olisi saman asunnon NIMELLISHINTA noussut kolminkertaisiksi aikavälillä 1979-2009. Ok. Miten sitten nimellishinnat ovat kehittyneet? VUOSINA 1980-2000 nimellishinnat JO KOLMINKERTAISTUIVAT. Eli kysymys sinulle: ovatko nimellishinnat nousseet vuosina 2000-2009???
Tilastokeskuksen 2008 taulukossa vuoden 1971 rahanarvokerroin on 1,2274, joka tarkoittaa sitä että vuonna 1971 205.000mk on vuoden 2008 rahassa 46.617. Mistähän löytäisi uusien asuntojen hintoja vuodelta 1979? Ja vastaus viimeiseen kysymykseen, kyllä hinnat ovat nousseet sekä realisesti että nimellisesti 2000 luvulla.
Jostain kumman syystä katsoin väärän vuoden, mutta tulipa taas todettua se miten älyttömän nopeasti rahan arvo on muuttunut 70-luvulla! Se oli sitä aikaa kun inflaatio todellakin söi asuntovelan. Kymmenessä vuodessa velkapääoman realiarvo putosi suunnilleen kolmannekseen!
Katsotaanpa, tuo vähän heittää laskentatavasta, mutta Eli 100 000 euroa 2008 vastasi 200 395 markkaa vuonna 1979, tai "euroina", jos euroja olisi ollut, niin 33 704 euroa tuolloin 1979. (Tuo 205 00 johtui pyöristysvirheestä) Seuraavaa alla olevaa laskuria tuli käytettyä: http://service.nordea.com/nordea-openpages/fi/calculators/moneyValueCount.action Toinen helpohko laskuri. http://www.rahamuseo.fi/multi_laskuri.html
...kuulun "tuhnuleiriin", siis uskon hintojen laskevan JONKIN AIKAA, pidän itse kuitenkin asunnon ostoa velalla h*lvetin hyvänä sijoituksena! Nimittäin vastaavanlainen inflaatio kuin 70-luvulla on tulossa. Jos saa pitkäksi aikaa korkokaton lainaansa, niin tulee rikastumaan. Hinnat voivat mennä vielä alas, mutta mikäli asut kodissasi yli 15 vuotta, niin tulet tekemään hyvän tilin. Rahan arvo näet romahtaa, kiitos elvyttämisen. Japanin kaltaista deflaatiota ei näet tule, koska länsimaat (toisin kuin Japani) ovat velkaantuneita maita jo nyt. Eli jos jopa pahimmalla kuplahinnalla ostanut vain pysyy lainakuormansa kanssa pinnalla (eikä joudu työttömäksi), niin tulevaisuus on ruusuinen.
jaksetaan väittää (ilmeisesti aina tasaisin väliajoin). Eli, jos lainan ehtoihin ei haluta tehdä muutoksia (siis velallisen puolelta) sekä lainaa hoitaa alkuperäisen maksusuunnitelman mukaisesti, ei pankilla ole minkäänlaisia mahdollisuuksia vaatia lisävakuuksia , vaikka lainan panttina olevan asunnon markkina-arvo putoaisi (mikäli pantin arvon lasku ei ole johtunut velallisen omista toimista, esim. huonoiston tuhoamisesta yms.). Lukekaa lainaehdot, niin ei tarvitse pelätä/väitää kyseisiä asioita.
Ei näillä lisävakuuksista huolestuneilla ole lainaa eikä lainaehtoja joita voisivat tavata.
laittavat ihan ketkä vain, jotka haluavat "tappelua" tänne palstalle, ei siinä asumismuodolla ole vaikutusta jos tälläisestä toiminnasta pitää. Totuudellahan ei netissä tunnetusti ole väliä. Huvinsa kullakin.
Vaikken ole alustuksen lanseeraaja, niin tuohon pankkien hyväntahtoisuuteen liittyvässä vakuuttelussasi on niin paljon sinisilmäisyyttä, että lienee pieni kertaus paikallaan. Eli kyllä ne tuli härskisti nostelemaan korkoja yksipuolisesti, mullekin rosvot tarjosivat ASP-lainan koron muuttamista markkinakorkoiseksi (16.44%:iin, postipankin rosvot) ja väitän, että moni taipui niitten painostuksen alla. Itse en, vaan olin valmis käymään asian läpi oikeusasteissa. Se kusettajille riitti, ja sain oikein pankinjohtajan allekirjoittaman paperin, jossa koronostohanke haudattiin kokonaisuudessaan. Niitä nääs vitutti se, että mulla oli talletuksiakin jo vähäsen, joita säilyttelin niitten pankissa velan kanssa samanaikaisesti, 10%:n korolla.
varsinaista "hyväntahtoisuutta", pois se minusta, pankit ovat liikeyrityksiä siinä missä muutkin, eli tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajillensa (kuten esim. minulle, vaikkei pörssisalkkuni paljoa pankkiosakkeita sisällä). Kumminkin, ei kannata peloitella ihmisiä sellaislla mikä ei pidä paikkaansa. Kuten varmaan tiedät, tuosta 90-luvun alusta opittiin sentään jotain, meno silloin ei ollut oikein kenenkään hallussa, onneksi tuo lainoitusta koskeva lainsäädäntö on sittemmin muuttunut ja rahoitustarkastus (nykyinen finanssivalvonta) on antanut myös hyvin selvät ja seikkaperäiset toimintaohjeet asioille, myös ulosotto lainsäädännön muutokset ovat selvät asiassa. Eli enään edellisen laman kaltaiset pakkomyynnit yms. ole mahdollisia. Mutta toisaalta, jos joku ylivelkaantuu ja ei pysty lainojaan maksamaan, niin ei nuo hirvittävästi lohduta. Kuska olet ilmeisemmin asioihin perehtynyt henkilö, toisin kuin valta-osa tällä palstalla, niin luulisi sinun tietävän muutoksista.
Laki on tosiaan muuttuntu monelta osin velallisen eduksi edellisen suuren laman jälkeen. Nämä palstan romahdusukovaiset ovat olleet lapsia edellisessä lamassa ja traumatosituneet vanhempiensa keinotellessa omalla kodilla ja jäädessä kahden asuntolainan loukkuun. Vaan eipä ole pojassa polvi parantanut, kun nyt nämä rommelit yrittää keinotella omalla kodilla, mutta tällä kertaa nolla asunnon loukussa :) Toinen naurettava päähänpinttymä on se että pankit muka yrittäisivät saada asuntovelallisia liriin asuntolainojensa kanssa :) Miksi ihmeessä? Pankille on tietysti parasta kun lainat ja korot maksellaan kuten on sovittu. Edellisessä lamassa oli tapauksia joissa jonku kiva kämppä hankittiin puoliväkisin pakkohuutokauppaan, josta joku sai halvalla hyvän asunnon. Mutta ne tarinat on historiaa.
niin P.Johtaja, mitä tuo G-kirjain tuossa otsikossa tarkoittaa?
G niinkuin gallup.
Aloittaja on ihan oikeasssa: meille kävi juuri näin eli pankista tuli ilmoitus lisävakuuden tarpeesta. Saimme onneksi vanhemmiltamme lisävakuudet kuntoon.
Jos asunto on kelvannut vakuutena pankille, se ei voi vaatia lisävakuuksia, ellei lainaa järjestellä uudelleen. Jotta vakuusvajetta ei synny, ensiasunnoksi kannattaa ostaa niin halpa koppero, että velkaa pystyy laina-ajan alussa lyhentämään tappotahtia tai kopperon saa tarpeen tullen vuokralle.
"Jotta vakuusvajetta ei synny, ensiasunnoksi kannattaa ostaa niin halpa koppero, että velkaa pystyy laina-ajan alussa lyhentämään tappotahtia tai kopperon saa tarpeen tullen vuokralle." Vai tekevätköhän monet päätöksensä seuraavalla tavalla: laskevat kuinka suureen lainaan heillä on varaa (tulot - lainan kulut = muuhun elämiseen tarvittava rahamäärä), ELI sitten ostavat KALLEIMMAN MAHDOLLISEN KODIN TULOTASONSA NÄHDEN. Katsos fiksuina he ymmärtävät, että inflaatio maksaa heidän velkansa. Ja mitä sitä turhia elelemään vaatimattomasti kulutusyhteiskunnassa: täytyyhän vaimollakin ja lapsilla olla tilaa. Miksi pitäisi kärvistellä ahtaasti kuin jokin vuokraluuseri, vaan nauttia mukavasta elämästä ja elää arvostetulla alueella?
Todella pieni osa velallista on sellaisia, jotka edes teoriassa voisivat joutua kärsimään vakuusarvojen pienentymisestä. Lähinnä tulee mieleen esimerkiksi vanha talon ostaja, joka tekee remonttia ja remontin paisuessa tarvitaankin lisää rahaa remontin loppuun saattamiseen. Lisälaina voi olla tiukassa ilman lisävakuuksia. Pahimmassa tapauksessa kämpän joutuu myymään sellaiselle jolla on rahaa tehdä se valmiiksi.
Kannattaa ottaa huomioon, että voi jäädä työttömäksi ja joutuu muuttamaan työn perässä. Silloin on hyvä olla muitakin vaihtoehtoja kuin asunnon myynti etenkin lainan alkuvaiheessa. Inflaatio auttaa vasta pitkällä tähtäimellä. Ei kerrostaloasumisen tarvitse mitään kärvistelyä olla, voi siinäkin nauttia mukavasta elämästä ja elää arvostetulla alueella.
Ihmiset eivät vain ota huomioon mahdollisia riskejä (työttömyys, sairastuminen, etc.) ja loppuen lopuksi voivat hyvinkin usein olla laskukyvyttömiä. Ei siis huomata sitä, että menot voivatkin yhtäkkiä nousta paljon suuremmiksi kuin tulot. Suurimmat riskit ovat niitä, jota ei ymmärretä ottaa huomioon. Paras esimerkki laskukyvyttömyydestä on tietenkin pikavippien ottaminen, mutta kulutukseen tarkoitetut kaiken maailman joustolainat ovat lopulta ajavat saman asian. Pakkohan sitä on elellä leveästi, jotta tuntisi itsensä menestyjäksi.
Omakotitalo ei kahdelle keskituloiselle palkansaajalle ole mikään ylivoimainen hankinta, mutta mielestäni lifestyle-fasismi on mennyt liian pitkälle. Väitetään esimerkiksi, että kerrostalossa ei voi kasvattaa kunnollisia lapsia ja vuokralla asuvat vain köyhät. Vielä 20 vuotta sitten oli ihan tavallista, että yhdessä kerrostalossa asui kymmenittäin lapsia. Ei asumismuodot sinällään ole muuttuneet, mutta jostain on joillekin syötetty asenne, että vain omakotitaloasuminen on hienoa ja perusteltua.
"Ei asumismuodot sinällään ole muuttuneet, mutta jostain on joillekin syötetty asenne, että vain omakotitaloasuminen on hienoa ja perusteltua." Enpä ole huomannut tuollasta, etenkään luettuani tätä palstaa. ;)
jaksaa käydä hakemassa ja homma on ok.
koska koskaan ei ole pyydetty. Mutta tuon ns. "halvalla" myymisen estää laki. Kannattaa tutustua ulosottoa koskevaan lakiin ennenkuin postaa bullshittiä.
Ei tarvita lisävakuuksia, kun omaa rahaa on noin 20% asunnon arvosta. Ja tuota määrää en usko hintojen tippuvan lähiaikoina. Vaikka lainaa ottaakin, ei silti tarvitse olla tyhmä. Oman rahan osuus kannattaa olla ainakin kohtuullinen. Se antaa joustovaraa yllättäviin tilanteisiin.
mikään kunnon muuli nykypäivänä ole! Ehei, pitää olla 100% asuntolaina ja siihen kikkailtua autolaina, kesämökkilaina, venelainakin, erilaisia kulutusluottoja ja tuhti paketti luottokortteja kaiken päälle. ;)
Jos joku ei tiedä mistä sana muuli tulee (eikä täällä paljoa enää puhuta termiä tuulari käyttäen, niin käykääpä katsomassa Velkamuulin sivu tuossa ylhäällä. HAHAHAAA!!! Tuollainen huumori kyllä naurattaa!
Jopa 0 oikein kuponki kelpaa, koska pankilla ei ole oikeutta vaatia lisavakuuksia.
Provosi on todella HUONO !