Wileniuksen haastattelu

Oheisessä Reijo Wileniuksen haastattelussa sivutaan paljon täälläkin käsiteltyjä asioita, joten ajattelin linkittää sen tänne. Reijo Wileniuksen haastattelu Snellman-korkeakoululla 22.03.2001 "Huomio siihen mikä on elävää" Reijo Wilenius ei löydä Steinerin kirjoituksista vanhentuneita kohtia. MOT: "Voisitteko kertoa, millä tavalla steinerpedagogiikka poikkeaa tavanomaisesta pedagogiikasta?" Wilenius "Minä en tiedä miten steinerkoulut itse määrittelevät itsensä. Olen koettanut perehtyä, mitä tutkimus sanoo steinerkouluista, ja esimerkiksi suomalainen, tohtori Eija Syrjäläisen väitöskirja toteaa, että steinerkoulussa luokat ovat rakentuneempia, järjestyneempiä, niillä on enemmän keskinäistä yhteistyötä kuin tavallisessa koulussa. Sitten ehkä laajin tutkimus steinerkoulusta oli Saksan opetus- ja tiedeministeriön tutkimus, joka kohdistui 40 000 entiseen steinerkoululaiseen, ja sen mukaan näitten myöhempi koulutustaso on poikkeavan korkea, sosiaalinen selviytyminen poikkeuksellisen kehittynyt, samoin motivaatio, työmotivaatio. Niin että ei löytynyt työttömiä, tosin seitsemän prosenttia oli vielä koulutuksessa, että tämä ilmaisee jotakin poikkeamia normaalikoulusta. MOT: "Mikä on Rudolf Steinerin pedagogiikan salaisuus?" Wilenius: "Vaihtoehtopedagogiikan tutkijat sanovat, että se on lapsikeskeinen. Siihen kuuluu lapsen ja lapsen kehityksen ymmärtäminen, joka oli ehkä Steinerin vahvuus, ja samasta huomauttaa myös suomalainen, ehkä merkittävin kehityspsykologimme akatemiaprofessori Pulkkinen, että tätä lasten kehitystä tunnetaan suhteellisen vähän, että siinä näyttää osuvalta tämä. Mutta se on saanut nimensä Steinerilta, alkuunpanijalta, niin kuin monet tämmöiset vaihtoehtopedagogiikat, vaikka nimitys steinerkoulu on aika harvinainen, (niitä on) oikeastaan vaan joissakin maissa. Yleensä ne ovat nimeltään Waldorf-kouluja niin kuin Steinerin aikana." MOT: "Mistä johtuu tämä ero koulujen nimissä?" Wilenius: "No en tiedä, ehkä jotkut ei halua sitä liikaa sitoa yhteen (henkilöön), mutta joka tapauksessa ne on aika paljon kehittyneet ajan mukana, sikäli kun minä pystyn arvioimaan." MOT: "Onko Steinerin persoona jollain tavalla ongelma, kun hän kirjoitti niin mahdottoman paljon, ja sieltä voidaan löytää kaikenlaisia erikoisuuksia sadan vuoden takaa. Halutaanko jollain tavalla välttää henkilökulttia?" Wilenius: "Niin no, Steinerin pääteos oli Vapauden filosofia, ja siinä hän itse korostaa sitä, että pitää suhtautua vapaasti sitoutumatta kaikkiin aatteisiin, ja samaa hän korostaa myöskin muussa yhteydessä… Täällä Snellman-korkeakoulussa suhtaudutaan kriittisesti ja valikoivasti siihen mitä Steiner esitti, mutta nähdään tietysti siinä myöskin jotain arvokasta." MOT: "Voisiko steinerpedagogiikkaa soveltaa peruskoulussa, vai onko jotain mikä tekee niistä yhteensopimattomia?" Wilenius: "Sikäli kun tiedän, niin maailmalla on steinerkoululuokkia ja Suomessakin oli sellainen yritys, mutta oli niin fanaattinen vastus siihen aikaan lahkolaistahoilta, että se ei onnistunut. Mutta maailmalla on steinerluokkia, ja aika paljon on ideoita mennyt ainakin näitten vaihtoehtopedagogiikan tutkijoitten mukaan steinerkoulusta tavalliseen kouluun juuri 1900 luvun kuluessa. Se on ehkä se tärkein vaikutus, ja Steiner itse katsoi, että sen päätehtävä olisi juuri auttaa yleistä koulua kehittymään." MOT: "Voisiko ajatella niin, että lopullinen tavoite Steinerkouluilla on tehdä itsensä tarpeettomiksi, sitten kun nämä menetelmät on omaksuttu yleiseen käyttöön?" Wilenius: "Kyllä noin voi sanoa." MOT: "Onko näköpiirissä, että tämmöinen tilanne joskus tulisi?" Wilenius: "En osaa sanoa perspektiiviä, mutta kyllä aika paljon minusta Suomen koulu tällä hetkellä on omaksunut, ei ainoastaan steinerkoululta vaan myöskin Freinet - pedagogiikasta uusia ideoita. Juuri tämä koulun, koulujen itsenäistyminen on tehnyt sen mahdolliseksi että voi kehittää pedagogiikkaa." MOT: "Mainitsitte itse, että Snellman-korkeakoulussakin suhtaudutaan kriittisesti myöskin Steinerin kirjoituksiin. Mihin kirjoituksiin nimenomaan – onko Steinerin kirjoituksissa teidän mielestänne asioita jotka ovat vanhentuneet?" Wilenius: "No en osaa oikein ottaa kantaa. Ennemminkin kiinnitän huomiota siihen, mikä on elävää hänen työssään, ja sitä on tämä, jota hän itsekin piti pääteoksenaan, tämä Vapauden filosofia, joka kuvaa modernin ihmisen suhdetta todellisuuteen. Ja sitten hänen näkemyksensä ihmisen lapsen kehityksestä, että se on jotain kestävää. Ja muistan, että aikoinaan kovasti naurettiin, kun hän silloin maatalouskurssissaan 1923 varoitti, että jos lehmille syötetään niitten oman lajin jätteitä niin siitä seuraa hullun lehmän tauti. Sille naurettiin.." MOT: "Käyttikö hän todella nimitystä "hullun lehmän tauti"?" Wilenius: Niin, tai "lehmä tulee hulluksi", hän sanoi siinä maatalouskurssissa, tai kun hän sanoo 1919, että 50 vuoden päästä ei ainoatakaan tehdasta voi perustaa ottamatta hyvin ympäristövaikutukset huomioon. Näitä pidettiin aika mahdottomina. Mutta ei silti, kyllä siinä on vanhentunutta, aikaan sidottuakin varmaan on. MOT: "Saksassa oli viime vuonna skandaali, kun oli käynyt ilmi että joissakin steinerkouluissa oli opetettu Akasha-kronikkaa historiantunnilla, siis Atlantis-myyttiä ja siihen liittyviä rotuhierarkioita. Miten teidän mielestänne voitaisiin välttää se, ettei tällaista pääsisi suomalaisiin steinerkouluihin?" Wilenius: "Olen ymmärtänyt, ettei sellaista esiinny, mutta en tunne riittävästi nykyisiä kouluja." MOT: "Mitä itse ajattelette tästä Atlantis-myytistä ja Atlantiksen roduista, arjalaisen rodun leviämisestä maapallolle ja korkeakulttuurien perustamisesta – vastaako se nykyistä käsitystä siitä mikä ihmiskunta on?" Wilenius: "No sikäli kun olen Steineria lukenut, niin kun tehtiin tällainen selvitys hänen näistä käsityksistään, niin hänen ihmiskäsityksensä on juuri päinvastainen: hän korostaa ihmisten yhteisyyttä, että rodut on jotain aivan toissijaista, ja ihmisten perusolemus on yksi ja sama ja tätä heijastaa myöskin se, että saksan steinerkoulut suljettiin 1930-luvulla osittain sen takia, että ne kieltäytyivät poistamasta juutalaisia oppilaita luokiltaan, ja Etelä-Afrikan steinerkoulut menettivät valtionapunsa, koska ne kieltäytyivät poistamasta mustia oppilaita luokiltaan. Ei se nyt kovin rasistiselta kuulosta minusta." MOT: "Eli käytännössä ei suosita arjalaista eli valkoista rotua? Wilenius: "Niin, en tiedä. Muistan vaan lukeneeni, että Steinerin mielestä se on rappeutuva rotu tämä valkoinen, mutta en ole perehtynyt." MOT: "Voiko sanoa niin, että Steinerin ongelma on se, että hän kirjoitti niin valtavan paljon, että siihen väistämättä sisältyy ristiriitaisuuksia?" Wilenius: "Kyllä varmaan, jokainen on omaan aikaansa sidottu." MOT: "Millä tavalla Snellman tulee tähän kuvaan mukaan? Miksi tämän korkeakoulun nimi on Snellman-korkeakoulu eikä Steiner-korkeakoulu?" Wilenius: "Koska silloin kun tämä perustettiin, niin oli hyvin ajankohtainen tämä tutkinnonuudistus, ja löytyi tämä Snellmanin teos Akateemisesta opiskelusta, joka oli hyvin kova yliopistokritiikki, ja me halusimme rakentaa sille. Se on ensimmäinen kirja, jonka opiskelijat täällä lukevat, ja Snellmanin ihmisyksilöä oman ajattelun aktivoiva korkeakoulupedagogiikka, joka tutkimuksenkin mukaan täällä toteutuu, niin se on meillä eräs lähtökohta. Usein korkeakoulut haluavat liittyä myöskin kansalliseen perinteeseen, kuten Goethe-yliopisto Saksassa, vaikka se on hyvin kansainvälinen." MOT: "Oliko Snellmanilla ja Steinerilla mitään yhteyttä?" Wilenius: "No hehän elivät eri aikoina, mutta minä olen kirjassani Snellmanin linja osoittanut, että Snellmanin näkemys siinä pääteoksessaan Persoonallisuuden idea yksilön henkisessä kehityksessä, tai arkitietoisuudesta henkiseen tietoisuuteen, on rakenteeltaan hyvin samanlainen kuin se mitä Steiner esitti myöhemmin ehkä yksityiskohtaisemmin." MOT: "Millä tavalla Snellman-korkeakoulu rahoittaa toimintansa?" Wilenius: "Me saamme valtionapua, joka on tällä hetkellä noin vajaa neljäsosa siitä opiskelijaa kohden mitä valtion opettajankoulutus saa, toisin sanoen se on erittäin niukka, ja meidän mielestä ilmeinen epäkohta, koska tämä on kuitenkin koulutusta maksuttomaan kouluun, yleissivistävään kouluun, ja siitä seuraa sitten, sillä on seurauksia lukukausimaksuihin ja opettajien palkkoihin." MOT: "Voiko steinerkoulussa toimia opettajana käymättä Snellman-korkeakoulun kursseja? Voiko näitä ajatuksia omaksua esimerkiksi lukemalla steinerpedagogisia kirjoituksia?" Wilenius: "Kyllä voi, ja sitten on ulkomaisia korkeakouluja, ja joissakin yliopistoissakin on tämmöinen steinerpedagoginen opettajakoulutus niin kuin Englannissa Plymouthin yliopistossa. Mutta tämä oli tietty saavutus, ettei tarvinnut mennä ulkomaille, ja asetuksen mukaan opetushallitus on määritellyt näitten opintojen sisällöt ja laajuudet, niin että ne vastaavat yliopiston luokanopettajan ja aineopettajan opintoja." MOT: "Onko helppo saada riittävästi opiskelijoita tänne?" Wilenius: "No ainakin toistaiseksi. Helsingin yliopistossa tehty gradu meidän opinnoista, jossa verrattiin niitä yliopiston opettajankoulutukseen, niin paljasti että opiskelijat täällä ovat tyytyväisempiä sekä kokevat että heidän henkistä kehitystään tuetaan paremmin. Ja uudet opiskelijat näyttävät tulevan etupäässä vanhojen kautta, koska ei ole varaa paljon propagoida tätä, että sen takia on riittänyt." MOT: "Osallistutteko te aktiivisesti tämän Snellman-korkeakoulun toimintaan edelleenkin?" Wilenius: "Minä olen saanut tarpeekseni kokouksista, mutta olen kyllä tuntiopettaja, opetan filosofiaa täällä ja mielelläni. Näitten opiskelijoitten kanssa on kiva toimia, mutta en oikein hallintoon jaksa osallistua enää." MOT: "Teillähän on edelleen luottamustehtäviä, esimerkiksi Ahtola-säätiön hallituksessa?" Wilenius: "Niin, olen siellä vielä ehkä vuoden tai kaksi, mutta…" MOT: "Ahtola-säätiöhän on rakennuttanut tämän talon. Voisitteko kertoa mikä on säätiön rooli tämän korkeakoulun jokapäiväisessä pyörittämisessä?" Wilenius: "Sillä ei ole jokapäiväisessä työssä roolia, vaan se on toiminut yksinomaan tämän maan vuokraajana ja rakennusten rakentajana. Että korkeakoulua pyörittää sen kannatusyhdistys." MOT: "Miten te näette tämän koulun tulevaisuuden?" Wilenius: " No minä en ole oikea henkilö enää vastaamaan tähän koska olen vain toisella jalalla täällä." MOT: "Mutta jos ajatellaan, että teidän elämäntyöstänne suuri osa on mennyt tämän Snellman-korkeakoulun rakentamiseen, niin oletteko te tyytyväinen?" Wilenius: "Kyllä minusta tänne on noussut hieno opettajakunta, joka pystyy nyt tätä viemään eteenpäin. Minulla on sellainen haave, että Suomessa muutenkin kehittyisi vaihtoehtoisia opettajankoulutusmuotoja nykyisten rinnalle. Se on perusidea myöskin tässä järjestössä European Forum for Freedom in Education, jossa olen mukana tällä hetkellä. Suomi on mahdollinen maa, niin kuin Paloheimo on sanonut." MOT: "Onko Suomen Antroposofisella liitolla vaikutusvaltaa tämän korkeakoulun asioissa?" Wilenius: "No ei; sekä koulut että korkeakoulut ovat hyvin allergisia sille, että ulkopuoliset, myöskin Antroposofinen liitto puuttuisi niiden asioihin. Perusidea niissä on itsenäisyys, ja tämä autonomia on siirtynyt myöskin tavallisiin kouluihin enemmän." MOT: "Voiko olla sellainen mahdollisuus, että Snellman-korkeakoulu ja steinerkoulut omalla tahollaan erkanevat tai irtaantuvat antroposofisesta liikkeestä?" Wilenius: "No kyllähän ne nyt ovat jo täysin itsenäisiä, ettei semmoista erkanemista enää tarvitse tapahtua." MOT: "Puhuinkin aatteellisesta, ideologisesta irtaantumisesta. Pitäisittekö te sellaista kehitystä suotavana?" Wilenius: "No minä pidän suotavana, että steinerkoulu olisi hyvä koulu; millä tavalla sitten, se on toinen juttu. Pääasia on, että täällä on hyvä opettajakoulutus ja muukin koulutus, ja mihin se liittyy, niin se on toinen asia." MOT: "Onko Snellman-korkeakoulu paikka, jossa koulutetaan steinerilaisia?" Wilenius: "Ainakaan opiskelijoitten palautteen mukaan ei tapahdu mitään tyrkyttämistä tai manipulaatiota. Se on hyvin yksiselitteinen, nyt kun on juuri arviointi ollut käynnissä joka kevät. Minusta se kuuluu vaan nykyiseen sivistykseen, että tuntee vähän Steineriakin, niin kuin näköjään tunnet." MOT: "Yrittääkö Antroposofinen liitto saada suomen kielelle koko Steinerin tuotannon?" Wilenius: "Se on minusta mahdoton projekti, koska niitä koottuja teoksia on pitkälti neljättä sataa. Ei siinä ole ideaa pyrkiä kaikkea suomentamaan." MOT: "Miten antroposofisen liikkeen jäsenmäärä tai kannattajakunta on teidän tietojenne mukaan kehittynyt?" Wilenius: "En osaa sanoa, kun en ole ollut enää kiinteästi mukana." MOT: "Kymmenen vuotta sitten käytiin laajaa julkista keskustelua Paavo Hiltusen kriittisestä Steiner-kirjasta. Vahingoittiko se liikettä?" Wilenius: "No ei siinä näyttänyt olevan vaikutuksia. Sehän oli tähdätty paljon eduskuntaan, joka osasi arvostella asian. Sitä paitsi ne Hiltusen väitteet kumottiin melkein jokainen semmoisessa kritiikissä, joka siitä esitettiin. Hiltusen väitteet perustuivat paljon tähän Tiililän 30-luvun kirjaan, josta Tampereen yliopistossa tehtiin tutkielma, jonka mukaan se perustui natsiteologien väitteisiin Steinerista." MOT: "Miten merkittävänä pidätte uuden perusopetuslain mukanaan tuomaa tilannetta, jossa steinerkoulut ovat samalla viivalla peruskoulujen kanssa valtionapujen osalta?" Wilenius: "Minusta on hyvä, että on yhä enemmän vaihtoehtokouluja Suomessa ylipäänsä. Se on tämän eurooppalaisen kasvatuksen vapauden foorumin ideakin, jota nykyään kannatan. Se pitää yllä kasvatuksen kehitystä ja keskustelua." MOT: "Opetetaanko täällä Snellman-korkeakoulussa opiskelijoille selvänäköisyyden kykyä?" Wilenius: "Ei minun tietääkseni." LOPPU