Unessa, olin yksin.
Ja ne ainoat kasvot,
jotka minuun katsoivat,
olivat omani...
Seison varjossa nytkin,
ettet näkisi, miten
syvälle minuun koskee...
Sinussa on vieläkin
niin monta kohta, joihin
en saa koskettaa...
Kuunvalon laaksossa
etsin sinua, huudan
äänettömästi nimeäsi...
Meidän tähtemme alla,
avaan sydämeni,
aamunsarastukseen...
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
eikä kukaan muu,
minussa, minua, minuun.
Kaikessa vain yksi ainoa ihminen -
koskettava runo Sinulta, jossa kaikuu kaipaus.
yksi ainoa sana, niin päiväni on tätä nykyistä kirkkaampi.
Yhden ainoan miehen sanomana...
Tämä oli koskettava runo..
Jäin jotenkin hiljaiseksi tämän äärellä..
sitä tulee sanottua paljonkin, olemalla hiljaa.
Ja toisinaan sanat eivät riitä mitenkään kertomaan kaikkea, mitä mielessä liikkuu.
Ei meissä ole mitään täydellistä, usein vain kaipaavaa ja repaleistakin...