Java-tilanne

On todella suuri epäkohta, että monet oppilaitokset panostavat suurimmaksi osaksi Javaan. Todellisuudessa C ohejlmointi antaa kohtalaisen hyvän pohjan oppia koodaamaan Javaa, mutta toisin päin se ei toimi. Jos multa kysytään, niin ohjelmointi pitäs aina alottaa C kielestä.

Totta kirjoitti:

On todella suuri epäkohta, että monet oppilaitokset panostavat suurimmaksi osaksi Javaan. Todellisuudessa C ohejlmointi antaa kohtalaisen hyvän pohjan oppia koodaamaan Javaa, mutta toisin päin se ei toimi. Jos multa kysytään, niin ohjelmointi pitäs aina alottaa C kielestä.

>On todella suuri epäkohta, että monet oppilaitokset panostavat suurimmaksi osaksi Javaan. Todellisuudessa C ohejlmointi antaa kohtalaisen hyvän pohjan oppia koodaamaan Javaa, mutta toisin päin se ei toimi. Jos multa kysytään, niin ohjelmointi pitäs aina alottaa C kielestä.

Se riippuu.

Kun ohjelmoijan osaamistaso on alkutekijöissään, niin tuo pitää paikkansa. Pidemmälle mentäessä asia on päinvastoin. Java-maailmassa on paljon enemmän oikeaa ohjelmointia (design patterns jne.) kuin C -maailmassa.

Jos osaa koodata ja lukea sekä ympärillä joku muu osaa C niin Java-> C siirtymä vie aikaa viikon.

Tosin alalla on vaikka hurumycket väkeä, joka ei osaa lukea dokumentteja.

Windows-ohjelmointiin menee myös aikansa, mutta tuollainen uusi tulokas on parasta laittaa korjaamaan jonkun muun koodia aluksi ja katsoa, mitä se tekee. Siinäpähän oppii.

Kännyköistähän me jo tiedämmekin, että niiden softien muistinhallinta ei pelitä. Ei nekään tuotokset kovin ammattimaisia ole, vaikka niiden ohjelmoija lieneekin täysin päinvastaista mieltä.

Hmm kirjoitti:

>On todella suuri epäkohta, että monet oppilaitokset panostavat suurimmaksi osaksi Javaan. Todellisuudessa C ohejlmointi antaa kohtalaisen hyvän pohjan oppia koodaamaan Javaa, mutta toisin päin se ei toimi. Jos multa kysytään, niin ohjelmointi pitäs aina alottaa C kielestä.

Se riippuu.

Kun ohjelmoijan osaamistaso on alkutekijöissään, niin tuo pitää paikkansa. Pidemmälle mentäessä asia on päinvastoin. Java-maailmassa on paljon enemmän oikeaa ohjelmointia (design patterns jne.) kuin C -maailmassa.

Mistähän ne design patternit on peräisin, java-maailmasta vai?

Perehdy nyt hiukan aiheeseen ennenkuin alat täällä retostelemaan, vaikkei taso kovin ylhäällä olekaan niin teit aikamoisen pohjanoteerauksen.

Java -> C++ kirjoitti:

Jos osaa koodata ja lukea sekä ympärillä joku muu osaa C niin Java-> C siirtymä vie aikaa viikon.

Tosin alalla on vaikka hurumycket väkeä, joka ei osaa lukea dokumentteja.

Windows-ohjelmointiin menee myös aikansa, mutta tuollainen uusi tulokas on parasta laittaa korjaamaan jonkun muun koodia aluksi ja katsoa, mitä se tekee. Siinäpähän oppii.

Kännyköistähän me jo tiedämmekin, että niiden softien muistinhallinta ei pelitä. Ei nekään tuotokset kovin ammattimaisia ole, vaikka niiden ohjelmoija lieneekin täysin päinvastaista mieltä.

Luin verkossa saatavilla olevan Symbian-dokumentaation, eikä löytänyt sellasta kohtaa, joka ei olisi mennyt Java/Cee - kokemuksella heti jakeluun. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että olen kadehdittu ja kaivattu Symbian-asiantuntija? Vai onko vielä jotain osattavaa?

Kilke, jonka nimi päättyy isoon L-kirjaimeen, voi ropsahtaa keskenkaiken Leavesta yläpuoliseen Trappiin, noin Guru-tason yksityiskohtana :-)

Java -> C++ kirjoitti:

Jos osaa koodata ja lukea sekä ympärillä joku muu osaa C niin Java-> C siirtymä vie aikaa viikon.

Tosin alalla on vaikka hurumycket väkeä, joka ei osaa lukea dokumentteja.

Windows-ohjelmointiin menee myös aikansa, mutta tuollainen uusi tulokas on parasta laittaa korjaamaan jonkun muun koodia aluksi ja katsoa, mitä se tekee. Siinäpähän oppii.

Kännyköistähän me jo tiedämmekin, että niiden softien muistinhallinta ei pelitä. Ei nekään tuotokset kovin ammattimaisia ole, vaikka niiden ohjelmoija lieneekin täysin päinvastaista mieltä.

Miten voi olla mahdollista, että kännyköiden muistinhallinta ei pelitä jos kerran javailija oppii c :n viikossa ;-)

vuoto kirjoitti:

Miten voi olla mahdollista, että kännyköiden muistinhallinta ei pelitä jos kerran javailija oppii c :n viikossa ;-)

>Miten voi olla mahdollista, että kännyköiden muistinhallinta ei pelitä jos kerran javailija oppii c :n viikossa ;-)

Koska käytännössä C koodaajat ei osaa kuin pienen osan C . Lisäksi ne jättää tahallaan koodaamatta ohjelmanosia ja niiden pomo jättää tahallaan tarkistamatta niiden tuottaman koodin. Koodi testataan mutu-menetelmällä. Kun asiakas valittaa toimimattomasta kännykästä niin huolto syyttää asiakasta.

kuru kirjoitti:

Mistähän ne design patternit on peräisin, java-maailmasta vai?

Perehdy nyt hiukan aiheeseen ennenkuin alat täällä retostelemaan, vaikkei taso kovin ylhäällä olekaan niin teit aikamoisen pohjanoteerauksen.

C maailmassa ohjelmointi on enemmän ad hoc tyylistä sähellystä kuin Java-maailmassa. Eihän siellä ole edes kunnon työkaluja.

C++ maailmassa kirjoitti:

C maailmassa ohjelmointi on enemmän ad hoc tyylistä sähellystä kuin Java-maailmassa. Eihän siellä ole edes kunnon työkaluja.

Kun kerran esität noinkin asiantuntevia kommentteja niin kerroppa meille mihin perustat kirjoituksesi.

Kyllähän me kaikki tiedämme että javassa ei pyöri kuin onnettomat opensource liimapurkka-viritelmät, joita korjataan (kutsuvat kehitykseksi) sitten oikein kymmenien jos ei satojen kehittäjien voimin. Sovellusmalleista ovat nämä koodaajat kuulleet, mutta esimerkit oli c:llä joten ei niistä sen enempää. Sanotaan että tää meidän web-sivusto olis MVC, sinne factory ja singleton sekaan niin johan kelpaa henkseleitä paukutella, mutta mihin mahtuis service? Tarvitaanko seppuku?

kuru kirjoitti:

Mistähän ne design patternit on peräisin, java-maailmasta vai?

Perehdy nyt hiukan aiheeseen ennenkuin alat täällä retostelemaan, vaikkei taso kovin ylhäällä olekaan niin teit aikamoisen pohjanoteerauksen.

Java antaa hyvän pohja C :n opiskeluun,
olen itse aikanaan vääntänyt assembleria, C:tä ja jonkin verran C ja VB:tä ja nyt opiskelen Javaa.

Ovat niin lähellä toisiaan, että jos ei ole turhia ennakkoluuloja niin pystyy sujuvasti opiskelemaan Javan jälkeen C :aa.

Itseasiassa kieli ei ole kaikkein tärkein vaan oliomaailman sisäistäminen, miten järjestelmäkehitys viedään oliomaisesti eteenpäin määrityksestä alkaen projektimaisesti käyttäen jotakin case-välinettä.

On tyhmää vääntää jotakin vastakkainasettelua kielten suhteen, nehän ovat vain työkaluja, ajattelutapa on kaikkein tärkein, kielet kyllä oppii ajan kanssa.

Itseasiassa moni kirja lähtee epäoliomaisesti opettamaan käsittelemäänsä oliokieltä, kirjat ovat liian nörttimäisesti tehtyjä ja on unohdettu oliomainen lähestymistapa.

Peruslähtökohta on oliomaisuus ja tämän toteuttamiseen sitten on kaikenkarvaisia välineitä siis ohjelmointikieliä ja kuvaustapoja.