hyvät ja huonot puolet

Minulla oli pyöreälamppuinen -97 1.6-koneella, porrasperä. Hyvä ja näppärä peli oli. Pikkuvikana oli etuvaloumpioiden tiivistekumien irtoilu. Asia korjaantui, kun huollossa laittoivat uudet tiivisteet, joihin vielä vahva kaksipuoleinen teippi. Jarrulevyt ruostuivat, joskus huollon mukaan syynä jarrujen säästely (eivät siis puhdistu). No, olinhan enimmäkseen vain moottorijarrutellut ja käyttänyt jarrua vain pysähtymiseen. Eli jarruja ei saa "säästellä". Alusta ei ole mikään superjäykkä; täydessä lastissa kannattaa varoa korokkeita tms. Vastapainona on mukavuus ja mielestäni kyseinen auto oli hiljaisempi kuin nykyinen -03 Corollani. Varsinkin koneen ääni oli paljon hiljaisempi ja paremmin eristetty. Tuntuu, että nykymallissa on jo liikaa säästelty.

1.6 oli varsin pirteä, mutta 1.3 tuntui kokeiltaessa vähintäänkin riittävältä. 1.3-kone on myös pihi; 1.6:sta sitä ei voi sanoa. Kyseessä on hyvä ja kestävä perusauto.

Hyvä puoli on, että auto toimii todennäköisesti vielä pitkään kuin kello.

Huono puoli on, että jopa Mercedes-miehet ovat vanhemmille Toyotoille kateellisia, ongelmien kanssa tappelevista halpa-saksalaisten omistajista nyt puhumattakaan.

Ei uskoisi, mutta näin on. Sen todistaa jo ko. merkkien omistajien itkuvirret joita he syytävät tälle palstalle.