hei
onko betonielementissä ilmarako betonielementin ja eristeen välissä ?
Olen lukenut että eräiden toimittajien seinät ovat siten tehtyjä että betonielementti on kantava sisäinen rakenne ja sen päälle laitetaan kivivillaa tai EPS ja sitten eristerappaus (verkolla). Eikö tämä ole riskialtis ratkaisu kosteudelle?
Eikö pitäisi olla ilmarako?
Betonielementti
eristeen ilmarako?
8862
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
katsoppa tätä: http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2008/04/20/ruotsin-homeskandaali-paisuu/200811014/139
"Kyse on ohutrappauksista, joita Ruotsissa tehdään puujulkisivujen päälle käyttäen eristeenä solumuovia eli styroksia." Vain ruotsalainen menee hyväksymään moiset remontit. Suomessa lienee tiedetty noin viimeiset sata vuotta että moinen ei toimi... Villa rappaus olisi luultavasti toiminut, riippuen höyrynsulusta koko seinärakenteen sisäpinnalla.
betonielementin vesihöyryn ilmanvastus lienee riittävä "ilmansulkupaperi" Joku jolta löytyy doflämpö asennettuna voisi tarkistaa käyrät.
tekee sellaiset elementit kuin asiakkaan sille toimittamat suunnitelmat edellyttävät. Tyypillisesti lämmöneristekerroksen ulompi pinta on uritettu ja urat tuuletetaan. Tarvittaessa käytetään myös tehokkaammin tuulettuvaa järjestelmää. Kuvia ja lyhyttä selvitystä asiasta voi katsella vaikkapa täältä: http://www.isover.fi/fi/Suunnittelu/Rakennekirjasto/?intCategorySearch=1&intSearchProductCategoryID=70 tai http://www.paroc.com/SPPS/Finland/BI_attachments/BIFI esitteet/Paroc_Vuorivilla.pdf
tällä vastauksella on "Toimii, jos oikein tehdään"?
Täällä nämä besserwisserit toisille samanlaisille latelee totuuksina omia arvauksiaan.
Miksihän muuten puurakenteisessa rungossa (vaikka olisikin tiiliverhous) on tuuletusrako vaikka onkin vesihöyrynsulku?
Voi toki olla että betonielementtitaloissa on niin huomaamattomat tuuletusreiät ulkokuoressa että en ole huomannut niitä, mutta arveluttaa onko omakotitalossa lainkaan ulkoilmaan avautuvia tuuletusrakoja. Toki sekin auttaa paljon jos ne on auki esim. yläosastaan.
Aikoinaan minulle ei tarjottu sellaisia elementtejä jotka olisi tuulettuneet ja rinnetalossa tietenkään maan alle jäävää elementin osaa on hankala tuulettaa.
Mutta näinä päivinä rakentavien kannattaa tietenkin tutkia uudestaan ennen kuin hutkii. Jos tuuletusrakoa ei ole niin mielestäni silloin EPS eristeeksi.
puutalossa:
1) seinien höyrynsulkumuoveissa ja papereissa on aina tuhansittain reikiä (ruuvit, naulat, niitit, rasiat, putket, taulujen kannakkeet, kantavia palkkeja), joten ne päästää aina jonkin verran vesihöyryä lävitseen
2) joku voi tyhmyyksissään vetää ulkoseinään Latex maalit jotka ei hengitä
(rintsukaan ei tarvi ilmarakoa jos on oikea öljymaali ulkopinnassa)
3) tiiliverhotussa puutalossa: tiili imee sadevettä kuin pesusieni joten se lisää kosteuskuormaa lämmöneristeen ulkopinnassa mikäli ilmarakoa ei ole. (rapattu tiilipinta ei ime vettä, eristerappaus ei ime vettä)
4) puutalojen kantavat rakenteet eivät siedä kosteutta (toisin kuin kivitalojen)
5) puutalo elää eli rakenteet liikkuu ilman suhteellisen kosteuden vaihdellessa, silloin myös tiiveys vaihtelee (ne tuhannet reiät...)
jne...
Nuo ei liene arvauksia vaan totuuksia.
Kaikki rakenteet on toimimattomia jos ne tekee väärin.
Jotkut rakenteet on helpompi tehdä oikein (kivitalot yleensä), kuin jotkut toiset (puutalot).
Esimerkiksi ilmarako on edullinen "varmistus" puutalossa sille että rakenne harvenee ulospäin.
**********
Kärjistettynä esimerkkinä nuo ruotsin puurakenteiset talot joissa rakenne ei ole ulospäin harveneva koska ulkopintaan on lisätty suuren vesihöyrynvastuksen omaava EPS. Kosteus jää jonnekin sen vanhan eristetyn kerroksen ja EPS:n väliin.
Kaikki muut paitsi hååkkanit sen tietää.