Huutako teillä saarnaajat?

Lestadiolainen

Joku valitti jossain toisessa keskustelussa että joku Larsson niminen saarnaaja huutaa saarnattaessa. Eiköhän tämä on ihan normaalia lestadiolaisuudessa?

Ainakin meidän suunassa saaarnaajat tyypillisesti huutaa nama punaisena läpi saarnaan. Tässä on eräs Rauhan Sanan seuroissa puhunut miedän suunnan saarnaajan puhe.

http://www.lyrs.fi/puheet/kuuntele.php?puhe=173

Saarnaaja on pietarsaaresta, ja moni muukin alueesta oleva saarnaaja huuta läpi saarnan tuolla tyylillä.

Tässä toinen huutaja:

http://www.lyrs.fi/puheet/kuuntele.php?puhe=107


Tässä kolmas:

http://www.lyrs.fi/puheet/kuuntele.php?puhe=152

Jos teillä on saarnaaja joka huutaa kovemmin kun kolmas, luovutan. Olette voittaneet. Kannattaa kelata puhetta muutama minuuttia, niin varsinainen huutaaminen alkaa. :-)

53

2669

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Saara

      Varsin tutun kuuloista äänenkäyttöä. Tuon saarnaajan mainitsemat synnit: television valo vilkkuu ikkunoista, naiset eivät pidä hameita ja autojen kasettisoittimet, joista pop-musiikki kuuluu.

      Lisäksi tuskallinen kouristuksenomainen pelko siitä onnistuuko säilyttämään uskonsa loppuun asti. Tyypillisesti Kristuksen vanhurskaudestakin puhuttiin, mutta se ei saarnaajan tulkinnan jälkeen sitten kuitenkaan riittänyt.

      Seurakunnan sanottiin olevan "viimeinen siion" joka on torniojokilaaksosta noussut heidän saarnaajiensa levittämänä aina ylös meren rantaan asti Norjan maalla. Alkuunpanijana L. L. L.

      Itseasiassa: Miten eroaa es.lest. lapinvanhimpien saarnoista?

      • Saara

        Ensinnäkin: Eihän tämä mies huutanut! Korosti ainoastaan Kristuksen lahjavanhurskautta, ei omia tekoja vaan uskoa Kristukseen. Äänikin mielestäni maltillinen, ei turhia kiihkoileva tai hurskasta esittävä. Ihan toista luokkaa kuin nro 3.


      • Saara
        Saara kirjoitti:

        Ensinnäkin: Eihän tämä mies huutanut! Korosti ainoastaan Kristuksen lahjavanhurskautta, ei omia tekoja vaan uskoa Kristukseen. Äänikin mielestäni maltillinen, ei turhia kiihkoileva tai hurskasta esittävä. Ihan toista luokkaa kuin nro 3.

        Eli tuo arviointi oli tuolle ensimmäiselle saarnaajalle.


      • Saara
        Saara kirjoitti:

        Eli tuo arviointi oli tuolle ensimmäiselle saarnaajalle.

        En minä tätäkään huutajaksi kutsuisi. Samoin kuin ensimmäinen, tämäkin julisti Kristuksen lahjavanhurskautta. Tekstinkin otti Johanneksen evankeliumista.

        Ainut mitä kaikkien olmen kohdalla ihmettelen, on tuo sanonta "viimeisinä aikoina Herran Henki lepää pohjoisessa maassa" ja rivien välistä kuultuna vain heidän seuroissaan ja seurakuntalaisissaan.

        Tuo ajattelutapa on kyllä aina selkeä lahkohengen tuote. Ensimmäinen saarnaaja kyllä puhui myös juutalaisille tulevasta lyhyestä armonajasta lopunaikana jolloin pakanoiden luku on täyttynyt. Muuten ei tunnu pelastuneita löytyvän muualta.

        Eli samaa pimeyttä ja aivopesua tässä asiassa kuin es.lest. yhteisössä suurella osalla on.


      • teutatess
        Saara kirjoitti:

        En minä tätäkään huutajaksi kutsuisi. Samoin kuin ensimmäinen, tämäkin julisti Kristuksen lahjavanhurskautta. Tekstinkin otti Johanneksen evankeliumista.

        Ainut mitä kaikkien olmen kohdalla ihmettelen, on tuo sanonta "viimeisinä aikoina Herran Henki lepää pohjoisessa maassa" ja rivien välistä kuultuna vain heidän seuroissaan ja seurakuntalaisissaan.

        Tuo ajattelutapa on kyllä aina selkeä lahkohengen tuote. Ensimmäinen saarnaaja kyllä puhui myös juutalaisille tulevasta lyhyestä armonajasta lopunaikana jolloin pakanoiden luku on täyttynyt. Muuten ei tunnu pelastuneita löytyvän muualta.

        Eli samaa pimeyttä ja aivopesua tässä asiassa kuin es.lest. yhteisössä suurella osalla on.

        Minuun jotenkin ottaa tuo, luku kun pakanoiden olisi täyttynyt , Muistelen Es/Lestatoisa sanotun, Kun krisrityiden luku täyttyy (valittuin Luku).


      • Minuunottaa tuo,
        teutatess kirjoitti:

        Minuun jotenkin ottaa tuo, luku kun pakanoiden olisi täyttynyt , Muistelen Es/Lestatoisa sanotun, Kun krisrityiden luku täyttyy (valittuin Luku).

        Oikein sinä Teu vastasit, ei Saaralla ole raamatun ymmärrystä.
        Kyllä se näin vain on, pitää vain periaatteesta olla vastaan.


      • Lestadiolainen
        Saara kirjoitti:

        En minä tätäkään huutajaksi kutsuisi. Samoin kuin ensimmäinen, tämäkin julisti Kristuksen lahjavanhurskautta. Tekstinkin otti Johanneksen evankeliumista.

        Ainut mitä kaikkien olmen kohdalla ihmettelen, on tuo sanonta "viimeisinä aikoina Herran Henki lepää pohjoisessa maassa" ja rivien välistä kuultuna vain heidän seuroissaan ja seurakuntalaisissaan.

        Tuo ajattelutapa on kyllä aina selkeä lahkohengen tuote. Ensimmäinen saarnaaja kyllä puhui myös juutalaisille tulevasta lyhyestä armonajasta lopunaikana jolloin pakanoiden luku on täyttynyt. Muuten ei tunnu pelastuneita löytyvän muualta.

        Eli samaa pimeyttä ja aivopesua tässä asiassa kuin es.lest. yhteisössä suurella osalla on.

        > Ainut mitä kaikkien olmen kohdalla ihmettelen, on tuo sanonta "viimeisinä
        > aikoina Herran Henki lepää pohjoisessa maassa" ja rivien välistä kuultuna vain
        > heidän seuroissaan ja seurakuntalaisissaan.

        Tämä johtui siitä että heitä oli kutsuttuna Rauhan Sanan suvijuhliin saarnaamaan, ja tietysti yritti pyörittää sanoman.

        Saarnattaessa rukoushuoneissa sanoma on kuitenkin selvä, eikä asioita jää tulkinnanvaraisiksi.

        > Eli samaa pimeyttä ja aivopesua tässä asiassa kuin es.lest. yhteisössä suurella
        > osalla on.

        Olen todella iloinen että esikoislestadiolaisuuden tuntijana voit todistaa että olemme samassa hengessä.

        Minun mielestä pikkuesikoisuuden konservatiivinen siipi (http://www.lff.fi) pitäisi yhdistyä esikoislestadiolaisuuteen. Mekin tulisi siirtyä lapinlähetyksen piiriin.

        Tietysti matkalla on monia ongelmia, kuten että pitkähousuja nykyään hyväksytään, jopa niin että moni nainen seuroissakin kantaa pitkähousut, mutta kyllä varmasti nämä ja vastaavanlaiset asiat korjantuu ankarilla parannussaarnoilla.

        Toinen ongelma on muusikki, mitä ymmärtääkseni ei hyväksytä teidän suunnassa. Olen aina ajatellut pitkäperjantaiseuroissa, että olispa meillä aina sama käytäntö kuin esikoislestadiolaisuudessa, kun urkuja ei soiteta.


      • rikasta reppanaa !
        Lestadiolainen kirjoitti:

        > Ainut mitä kaikkien olmen kohdalla ihmettelen, on tuo sanonta "viimeisinä
        > aikoina Herran Henki lepää pohjoisessa maassa" ja rivien välistä kuultuna vain
        > heidän seuroissaan ja seurakuntalaisissaan.

        Tämä johtui siitä että heitä oli kutsuttuna Rauhan Sanan suvijuhliin saarnaamaan, ja tietysti yritti pyörittää sanoman.

        Saarnattaessa rukoushuoneissa sanoma on kuitenkin selvä, eikä asioita jää tulkinnanvaraisiksi.

        > Eli samaa pimeyttä ja aivopesua tässä asiassa kuin es.lest. yhteisössä suurella
        > osalla on.

        Olen todella iloinen että esikoislestadiolaisuuden tuntijana voit todistaa että olemme samassa hengessä.

        Minun mielestä pikkuesikoisuuden konservatiivinen siipi (http://www.lff.fi) pitäisi yhdistyä esikoislestadiolaisuuteen. Mekin tulisi siirtyä lapinlähetyksen piiriin.

        Tietysti matkalla on monia ongelmia, kuten että pitkähousuja nykyään hyväksytään, jopa niin että moni nainen seuroissakin kantaa pitkähousut, mutta kyllä varmasti nämä ja vastaavanlaiset asiat korjantuu ankarilla parannussaarnoilla.

        Toinen ongelma on muusikki, mitä ymmärtääkseni ei hyväksytä teidän suunnassa. Olen aina ajatellut pitkäperjantaiseuroissa, että olispa meillä aina sama käytäntö kuin esikoislestadiolaisuudessa, kun urkuja ei soiteta.

        en muuta voi sanoa!! Ota nyt ihmeessä yhteyttä Lauri Koistiseen Pajalassa, niin pääset tienaamaan autuuttasi ihan varman päälle! Saat pitää valkoisen paidan, maisemakortit ja hatunkin syntinä!


      • Lestadiolainen
        rikasta reppanaa ! kirjoitti:

        en muuta voi sanoa!! Ota nyt ihmeessä yhteyttä Lauri Koistiseen Pajalassa, niin pääset tienaamaan autuuttasi ihan varman päälle! Saat pitää valkoisen paidan, maisemakortit ja hatunkin syntinä!

        Mielenkiintoista.. Pidetäänkö muuten teillä vielä naistenhiusten leikkaaminen syntinä?

        Äitini ei uskaltanut leikkaa hiukset ennen kuin lääkärit löysivät jonkun sortin kasvain kallon ulkopuolella, noin vuosi sitten. Tämän jälkeen jätti hiukset lyhyeksi. Kyllä kaikki vanhat naiset meidän suunnassa pitää hiukset nutturassa.

        Joskus vanhoillislestadiolaiset väittävät että ikkunallista peruskonetta ei ole pidetty syntinä heillä, mitä saattaa olla totta, mutta ainakin meidän suunnassa ikkunallista pesukonetta on ollut moneen kodissa synti.

        Olen myös ymmärtänyt että esikoislestadiolaisuudessa on pidetty ikkunaverhoja syntinä?

        Tässä on muuten toinen puhe erästä saarnaajasta joka vielä on hyvin suosittu meidän suunnassa:

        http://www.lyrs.fi/puheet/kuuntele.php?puhe=29

        Orre aina puhuu synneistä niiden oikeilla nimellä, ja on hyvä parannussaarnaaja.

        Toinen hyvin suosittu saarnaaja meidän suunnassa on Häggman Ähtävästä:

        http://www.lyrs.fi/puheet/kuuntele.php?puhe=202

        Korhonen on ollut väkevä saarnaaja, mutta valitettavasti siirtynyt ajasta iäisyyteen.

        http://www.lyrs.fi/puheet/kuuntele.php?puhe=192


      • Saara
        Lestadiolainen kirjoitti:

        > Ainut mitä kaikkien olmen kohdalla ihmettelen, on tuo sanonta "viimeisinä
        > aikoina Herran Henki lepää pohjoisessa maassa" ja rivien välistä kuultuna vain
        > heidän seuroissaan ja seurakuntalaisissaan.

        Tämä johtui siitä että heitä oli kutsuttuna Rauhan Sanan suvijuhliin saarnaamaan, ja tietysti yritti pyörittää sanoman.

        Saarnattaessa rukoushuoneissa sanoma on kuitenkin selvä, eikä asioita jää tulkinnanvaraisiksi.

        > Eli samaa pimeyttä ja aivopesua tässä asiassa kuin es.lest. yhteisössä suurella
        > osalla on.

        Olen todella iloinen että esikoislestadiolaisuuden tuntijana voit todistaa että olemme samassa hengessä.

        Minun mielestä pikkuesikoisuuden konservatiivinen siipi (http://www.lff.fi) pitäisi yhdistyä esikoislestadiolaisuuteen. Mekin tulisi siirtyä lapinlähetyksen piiriin.

        Tietysti matkalla on monia ongelmia, kuten että pitkähousuja nykyään hyväksytään, jopa niin että moni nainen seuroissakin kantaa pitkähousut, mutta kyllä varmasti nämä ja vastaavanlaiset asiat korjantuu ankarilla parannussaarnoilla.

        Toinen ongelma on muusikki, mitä ymmärtääkseni ei hyväksytä teidän suunnassa. Olen aina ajatellut pitkäperjantaiseuroissa, että olispa meillä aina sama käytäntö kuin esikoislestadiolaisuudessa, kun urkuja ei soiteta.

        Ja voisittehan sitä vielä kiristääkin. Eikö se laulaminenkin ole kuitenkin aika maailmallista? Ja urut vielä? Miten sellaisesta voi selvitä? Kai teillä on kuitenkin joku "raipaniskumenetelmä"?

        Mutta, kehitelkää rauhassa, minä puolestani nautin lahjavanhurskaudestani edelleen. Enkä halua Jumalaa pilkata tekemällä synniksi asioita jotka eivät syntiä ole!

        P.s Näistä suuntauksista mitä LLL:n jälkeen on ilmaantunut, en tunne kuin esikoislestadiolaisuuden.


      • Saara
        rikasta reppanaa ! kirjoitti:

        en muuta voi sanoa!! Ota nyt ihmeessä yhteyttä Lauri Koistiseen Pajalassa, niin pääset tienaamaan autuuttasi ihan varman päälle! Saat pitää valkoisen paidan, maisemakortit ja hatunkin syntinä!

        vetäkää se elämänne niin tiukalle että Lutherkin jää toiseksi, jos vaikka sitten kävisi niin hienosti, että armo kelpaisi!


      • Saara
        Minuunottaa tuo, kirjoitti:

        Oikein sinä Teu vastasit, ei Saaralla ole raamatun ymmärrystä.
        Kyllä se näin vain on, pitää vain periaatteesta olla vastaan.

        Samasta asiasta teun kanssa puhuttiin.


      • siin se on
        Saara kirjoitti:

        Ja voisittehan sitä vielä kiristääkin. Eikö se laulaminenkin ole kuitenkin aika maailmallista? Ja urut vielä? Miten sellaisesta voi selvitä? Kai teillä on kuitenkin joku "raipaniskumenetelmä"?

        Mutta, kehitelkää rauhassa, minä puolestani nautin lahjavanhurskaudestani edelleen. Enkä halua Jumalaa pilkata tekemällä synniksi asioita jotka eivät syntiä ole!

        P.s Näistä suuntauksista mitä LLL:n jälkeen on ilmaantunut, en tunne kuin esikoislestadiolaisuuden.

        On aivan liian yksinkertaista että uskolla ottaisi lahjana vastaan Jumalan järjestämän täydellisen vanhurskauden. Eihän piru sellaista sallisi, kun Kristuksen vanhurskaus siirtää ihmisen kuolemasta elämään ja perkeleen valtakunnasta Jumalan valtakunnan asukkaaksi. Piru tekeekin uskossa matkaan lähteneelle konkelon ja sekoittaa Kristuksen lahjavanhurskauteen varkain ihmisen tekoihin ja tekemättä jättämisiin perustuvaa vanhurskautta. Ihmispoloinen joutuu armon alta pois, lain alle.


      • Saara
        siin se on kirjoitti:

        On aivan liian yksinkertaista että uskolla ottaisi lahjana vastaan Jumalan järjestämän täydellisen vanhurskauden. Eihän piru sellaista sallisi, kun Kristuksen vanhurskaus siirtää ihmisen kuolemasta elämään ja perkeleen valtakunnasta Jumalan valtakunnan asukkaaksi. Piru tekeekin uskossa matkaan lähteneelle konkelon ja sekoittaa Kristuksen lahjavanhurskauteen varkain ihmisen tekoihin ja tekemättä jättämisiin perustuvaa vanhurskautta. Ihmispoloinen joutuu armon alta pois, lain alle.

        ja se on niin totta: ei meiltä ihimisiltä mikääm kelpaa Jumalalle, kaikki on saastunutta, meidän tulee vain kiitoksen kanssa nöyrästi vastaanottaa Jumalan lahjat! Onneksi!


      • käsittelyssä
        Lestadiolainen kirjoitti:

        Mielenkiintoista.. Pidetäänkö muuten teillä vielä naistenhiusten leikkaaminen syntinä?

        Äitini ei uskaltanut leikkaa hiukset ennen kuin lääkärit löysivät jonkun sortin kasvain kallon ulkopuolella, noin vuosi sitten. Tämän jälkeen jätti hiukset lyhyeksi. Kyllä kaikki vanhat naiset meidän suunnassa pitää hiukset nutturassa.

        Joskus vanhoillislestadiolaiset väittävät että ikkunallista peruskonetta ei ole pidetty syntinä heillä, mitä saattaa olla totta, mutta ainakin meidän suunnassa ikkunallista pesukonetta on ollut moneen kodissa synti.

        Olen myös ymmärtänyt että esikoislestadiolaisuudessa on pidetty ikkunaverhoja syntinä?

        Tässä on muuten toinen puhe erästä saarnaajasta joka vielä on hyvin suosittu meidän suunnassa:

        http://www.lyrs.fi/puheet/kuuntele.php?puhe=29

        Orre aina puhuu synneistä niiden oikeilla nimellä, ja on hyvä parannussaarnaaja.

        Toinen hyvin suosittu saarnaaja meidän suunnassa on Häggman Ähtävästä:

        http://www.lyrs.fi/puheet/kuuntele.php?puhe=202

        Korhonen on ollut väkevä saarnaaja, mutta valitettavasti siirtynyt ajasta iäisyyteen.

        http://www.lyrs.fi/puheet/kuuntele.php?puhe=192

        Aina yhä uudelleen täällä jaksetaan jauhaa ikkunallisesta pesukoneesta, kun jotkut ovat ottaneet vitsin täydestä. On muuten vaikea uskoa, että kukaan aito lestadiolainen on niin pönttö, että ostaa pesukoneen sen täyttöluukun sijainnin perusteella. Minulla on se käsitys, että esikoislestadiolainen äitini pani alulle koko jutun sivuluukullisesta pesukoneesta, mutta vitsinä, joka sitten levisi totena tosikon toimittajan välityksellä, ensin juttuna aikausilehteen (Seura?).

        Äitini teki mieli 1960-luvun alussa TV:tä, mutta sitähän meille ei tietenkään hankittu - syntistä kojetta. Vaan sen sijaan hankittiin sivusta täytettävä pesukone, niihin aikoihin uutuus sekin. Vanhojen televisioiden ruudut olivat pyöreäkulmaisia ja muistuttivat kovasti sivusta täytettävän pesukoneen ikkunaa. Äiti oli hyvillään uudesta koneestamme ja halusi esitellä sitä, kun meillä sattui olemaan kylässä suuri joukko esikoiskristittyjä. Näki selvästi, että hän nautti tilanteesta, kun hän julisti salaperäisen näköisenä, että "meille on sitten hankittu televisio". Hän hän kutsui vieraita sitä katsomaan. Muistan vieläkin näiden jäykän hämmennyksen, joka purkautui kuitenkin nauruun, kun he näkivät äidin "television".

        Ymmärsin hyvin, mitä äiti vertauksellaan tarkoitti: itsestä riippuu, mitä TV:stä katselee ja millä mielellä: Aivan samalla tavalla voi katsella pesukoneen sivuikkunaakin ja olla riettaissa ajatuksissa, kun näkee siellä intiimien alusvaatteiden pyörivän. (Käytännössä tosin luulen, ettei likapyykki - varsinkaan oman perheen pyykki - jaksa kenessäkään mitään väristyksiä aiheuttaa, pyöri koneessa mitä pitsipöksyjä, rintaliivejä tai kalsareita hyvänsä).

        Myös esikoislestadiolaisten ikkunaverhoista on levitelty maailman sivu kummallista soopaa. Minulla on ikää lähemmä 70 vuotta, enkä ole vielä tähän ikään nähnyt ainuttakaan esikoislestadiolaista kotia, jossa ei olisi ikkunaverhoja. Vaikka elämän saatossa on tullut kyläiltyä monissa kodeissa ja paljon.

        Kerran lapsena kysyin isältäni näistä ikkunaverhoista. Niistä näet silloinkin kerrottiin samaa lööperiä kuin "lestadiolaisen" tekstissä nyt. Isä sanoi, että kyllä 1900-luvun alkuvuosina saatettiin ikkunaverhoja pitää syntinä sellaisessa tilanteessa, kun perheen lapsilla oli köyhyyden vuoksi yllään risat vaatteet, mutta kodissa oli kuitenkin komeat ikkunaverhot, jotka siinä tilanteessa tulkittiin "mailmankoreudeksi" - ja aivan oikein.

        Esikoislestadiolaisista 1960-luvulla eronneella pienellä ryhmällä "leeviläisillä" on kuitenkin omia erikoisia käsityksiään ja tapojaan. Tämä "kourallinen" ihmisiä on pitänyt tapanaan esiintyä "esikoislestadiolaisina", sekaannuksia aiheuttaen. Heidän nokkamiehiään oleva Lauri Koistinen on myös julkaissut tekstejä "esikoislestadiolaisuuden" nimissä. En ole itse lukenut niitä, mutta esim. vanhoillislestadiolainen teol.tri Seppo Lohi oli ammentanut niistä joskus virheellisesti "esikoislestadiolaista" asiantuntemusta, jota hän esitteli jopa radio-ohjelmassa 1990-luvun loppupuolella (hän ei ollut silloin vielä väitellyt).

        Monet radio-ohjemaa kuunnelleet esikoiset pahoittivat mielensä moisesta itseään koskevien tosiasioiden vääristelystä. Myöhemmin Lohi on kuitenkin tarkentanut näkemyksiään. Leeviläisillä ei ilmeisesti olisi mitään sitä vastaan, että he saisivat edustaa omine tulkintoineen ja tapakulttuureineen koko sitä esikoislestadiolaisuutta, mistä he ovat vuosikymmenet sitten eronneet. He eivät nimitä itseään "leeviläisiksi", vaan "esikoislestadiolaisiksi", vaikka pitävätkin seurojaan muualla kuin Esikoislestadiolaiset ry:n rukoushuoneissa. Oma "lapinvanhimpansakin" heillä on, Lauri Koistinen, joka matkusti Lappiin ja asettui sinne asumaan.

        Lopuksi kuitenkin haluan muistuttaa, että kristillisyyden keskeisimmän sanoman kannalta on kaikki, mitä olen yllä kirjoittanut, toisarvoista. Kristillisyyden ydin on muualla.


      • ihmettellöö
        Saara kirjoitti:

        vetäkää se elämänne niin tiukalle että Lutherkin jää toiseksi, jos vaikka sitten kävisi niin hienosti, että armo kelpaisi!

        Ihmeellistä se tosiaan on, ettei Jumalan armo kelpaa lahjaksi, vaan täytyy ryhtyä itse vanhurskauttamaan itseään omien tekojensa ja tekemättä jättämistensä avulla.


    • teutatess

      KL. Kalle Kuoma , joka oli valtavan tieto puolinen , ja taitava raamatunselittäjä .
      Hän saattoi yhtäkkiä jyrähtää , jotta huonommin laastitusta nitsistäkin puoli laastia
      perus olemukselta hän oli maltillinen , mutta jos sattui olemaan pappi paikalla
      kyllä korvat lämpisi , se oli varma , ja hän ei huutnut jatkuvasti. Vaan ikään kuin tarpeessa, jos havaitsi että pirtin lämmössä alkoi pää nyökkyä tai sillai , sieltä tuli herkästi 140 db , sitä miestä on ikävä .

      • Saara

        tosin hyvin hämärästi. Muistatko teu milloin Luoma kuoli? Siitä muistan hänet, kun sitä saarnatyyliä lapsena imitoitiin. Sisällöstä en silloin ymmärtänyt mitään.

        Niin, pakanoiden luvulla tarkoitan juuri kristittyjä, eli samaa asiaa.


      • sannaa julisti
        Saara kirjoitti:

        tosin hyvin hämärästi. Muistatko teu milloin Luoma kuoli? Siitä muistan hänet, kun sitä saarnatyyliä lapsena imitoitiin. Sisällöstä en silloin ymmärtänyt mitään.

        Niin, pakanoiden luvulla tarkoitan juuri kristittyjä, eli samaa asiaa.

        Minusta Valrid saarnasi aivan kuin esikoiset ennen muinoin.
        Ei Luoma olisi pärjännyt hänelle. Mitä sellainen ylpeä huutaminen ja kiekauttaminen perusti? Astian makua se oli.
        Vänkää kun nämäkin menevät suoraa helvettiin kun ei ole luottamusta Lapinmaan äitiseurakuntaan ja sen vanhimpiin. Eikö kenenkään tunto herää kaiken tämän äitiseurakunta-soopan edessä?


      • teuta
        sannaa julisti kirjoitti:

        Minusta Valrid saarnasi aivan kuin esikoiset ennen muinoin.
        Ei Luoma olisi pärjännyt hänelle. Mitä sellainen ylpeä huutaminen ja kiekauttaminen perusti? Astian makua se oli.
        Vänkää kun nämäkin menevät suoraa helvettiin kun ei ole luottamusta Lapinmaan äitiseurakuntaan ja sen vanhimpiin. Eikö kenenkään tunto herää kaiken tämän äitiseurakunta-soopan edessä?

        Ei kenkään pidä sanoa että menee toinen menee suoraan helvettiin .
        On tarve ajatella kuka on tuomari . Mutta aina voi sanoa, oletko kuullut että helvettikin on olemassa , mieti .


      • kävitkö nurkan takana?
        teuta kirjoitti:

        Ei kenkään pidä sanoa että menee toinen menee suoraan helvettiin .
        On tarve ajatella kuka on tuomari . Mutta aina voi sanoa, oletko kuullut että helvettikin on olemassa , mieti .

        jospa sinä miettisit ennen kun höpiset mitään ymmärtämättä asian vierestä omiasi. saat toki mun puolestani jatkaakin, jos ei mitään järkevää tekemistä ole!


      • Vanha korva
        kävitkö nurkan takana? kirjoitti:

        jospa sinä miettisit ennen kun höpiset mitään ymmärtämättä asian vierestä omiasi. saat toki mun puolestani jatkaakin, jos ei mitään järkevää tekemistä ole!

        Huutavan ääni korvessa -kirja pitää sisällään paljon tekstiä. Tulisi toteuttaa muutakin kuin vain kirjan nimen mukaista kehoitusta.

        Totta varmaan, on otettu tosissaan kirjan nimi, ehkä liiankin yksipuolisesti.

        Toivomme Rauhan sanomaa ja jos tarpeellista niin käyttäkäämme sen lisäksi myös sanoja.

        Toivotaan puhujille sävyisää julistusta, - huutokauppa olkoon aikansa elänyt "henkselien paukutus" - tyyli.

        Tervesin
        "Vanha korva"


      • ei tasaist puhet
        Saara kirjoitti:

        tosin hyvin hämärästi. Muistatko teu milloin Luoma kuoli? Siitä muistan hänet, kun sitä saarnatyyliä lapsena imitoitiin. Sisällöstä en silloin ymmärtänyt mitään.

        Niin, pakanoiden luvulla tarkoitan juuri kristittyjä, eli samaa asiaa.

        Kalle karjahteli kyllä. Mutta aika usein hän myös "mutisi partaansa" siis puhui hyvin hiljaa ja monotonisesti. Huutolaispoika oli. Isävainaa oli hänellä joskus tallirenkinä, ilmeisesti ennen sotia, tai heti sodan jälkeen. Kalle oli boheemi omaperäinen persoona.


      • teutatess
        ei tasaist puhet kirjoitti:

        Kalle karjahteli kyllä. Mutta aika usein hän myös "mutisi partaansa" siis puhui hyvin hiljaa ja monotonisesti. Huutolaispoika oli. Isävainaa oli hänellä joskus tallirenkinä, ilmeisesti ennen sotia, tai heti sodan jälkeen. Kalle oli boheemi omaperäinen persoona.

        Isäsi saattoi olla LH. joka paikkasi siskoni kantpään
        lämmöllä muistan häntä . Sanasi KL.stä muistui mieleen
        hän todella oli vähän boheemi , tietoviisas monilla aloilla
        kerron joskus lisää .


      • Omavanhurskas

        Minäkin muistan esikoiskristittyjen suuresti rakastaman ja kunnioittaman, edesmenneen saarnaajan Kalle Luoman, joka saarnatessaan saattoi lyödä nyrkkiä pöytään ja karjua kauheasti.
        El.kristitty isäni nautti Luoman saarnoista. Etenkin silloin, kun oli "suruttomia" seuroissa, hän oli hyvillään, jos Kalle Luoma sattui olemaan saarnavuorossa: saivatpa nämä kerrankin kuulla oikein ja hyvin saarnattua jumalansanaa.

        Minä taas suorastaan pelkäsin Kalle Luoman vahvaa persoonaa ja hänen suggestiiviseksi kokemaani puhetapaansa, kun hän ääntään narisuttaen paheksui milloin mitäkin synniksi katsomaansa asiaa.

        Nuorena opiskelijana menin kerran seurojen jälkeen sanomaan Kalle Luomalle, että hän saarnasi hyvin. (Olihan minulla ollut täysi työ, kun olin mielessäni vastustanut häntä).
        Hän ei vastannut minulle mitään. Ehkä hän vähän yllättyi, koska semmoinen, saarnaajien saarnojen kommentointi, ei ole eikä ole ollut tapana esikoiskristillisyydessä.

        Minusta tuntui, että hän melkein paheksui minua. Olinhan "kuin rivien välissä" mennyt sanomaan, ettei se ollutkaan mielestäni Pyhä Henki, joka puhui hänen suullaan, vaan hän itse, omalla tavallaan ja omia ajatuksiaan. Minulla oli pitkään tunne kuin olisin ollut jollakin melkein hävytön tai vähintää käyttäytynyt huonosti. Olin rohjennut mennä tavallani arvostelemaan saarnaaja Kalle Luomaa, vaikkakin kehumalla hänen saarnaansa.

        "Väärän koivun takaa" minullakin on ikävä Luomaa. Minulla on näet ikävä kauan sitten edesmennyttä isääni, joka arvosti Luomaa kuin jotakin elämää suurempaa. Kukaan nykyinen saarnaaja ei muuten pysty samaan kuin Kalle Luoma: tekemään minua hyvin ahdistuneeksi ja saamaan minua synnintuntoon tilanteessa, jossa en tietoisesti osaa nimetä tai muista ainuttakaan syntiä, johon muistaisin syyllistyneeni. (Tämmöisiä ajatuksia ei varmaan pitäisi sanoa ääneen, ellei ehdoin tahdoin halua omavanhurskaan leimaa itselleen. Kaikki ovat syntisiä, ja sillä siisti).


      • ihmettellöö
        Omavanhurskas kirjoitti:

        Minäkin muistan esikoiskristittyjen suuresti rakastaman ja kunnioittaman, edesmenneen saarnaajan Kalle Luoman, joka saarnatessaan saattoi lyödä nyrkkiä pöytään ja karjua kauheasti.
        El.kristitty isäni nautti Luoman saarnoista. Etenkin silloin, kun oli "suruttomia" seuroissa, hän oli hyvillään, jos Kalle Luoma sattui olemaan saarnavuorossa: saivatpa nämä kerrankin kuulla oikein ja hyvin saarnattua jumalansanaa.

        Minä taas suorastaan pelkäsin Kalle Luoman vahvaa persoonaa ja hänen suggestiiviseksi kokemaani puhetapaansa, kun hän ääntään narisuttaen paheksui milloin mitäkin synniksi katsomaansa asiaa.

        Nuorena opiskelijana menin kerran seurojen jälkeen sanomaan Kalle Luomalle, että hän saarnasi hyvin. (Olihan minulla ollut täysi työ, kun olin mielessäni vastustanut häntä).
        Hän ei vastannut minulle mitään. Ehkä hän vähän yllättyi, koska semmoinen, saarnaajien saarnojen kommentointi, ei ole eikä ole ollut tapana esikoiskristillisyydessä.

        Minusta tuntui, että hän melkein paheksui minua. Olinhan "kuin rivien välissä" mennyt sanomaan, ettei se ollutkaan mielestäni Pyhä Henki, joka puhui hänen suullaan, vaan hän itse, omalla tavallaan ja omia ajatuksiaan. Minulla oli pitkään tunne kuin olisin ollut jollakin melkein hävytön tai vähintää käyttäytynyt huonosti. Olin rohjennut mennä tavallani arvostelemaan saarnaaja Kalle Luomaa, vaikkakin kehumalla hänen saarnaansa.

        "Väärän koivun takaa" minullakin on ikävä Luomaa. Minulla on näet ikävä kauan sitten edesmennyttä isääni, joka arvosti Luomaa kuin jotakin elämää suurempaa. Kukaan nykyinen saarnaaja ei muuten pysty samaan kuin Kalle Luoma: tekemään minua hyvin ahdistuneeksi ja saamaan minua synnintuntoon tilanteessa, jossa en tietoisesti osaa nimetä tai muista ainuttakaan syntiä, johon muistaisin syyllistyneeni. (Tämmöisiä ajatuksia ei varmaan pitäisi sanoa ääneen, ellei ehdoin tahdoin halua omavanhurskaan leimaa itselleen. Kaikki ovat syntisiä, ja sillä siisti).

        Omavanhurskauutta on se, ettei ota Jumalan lupaamaan ja Kristuksen tarjoamaa vanhurskautta USKOLLA vastaan, vaan alkaa omilla teoillaan ja tekemättä jättämisillään vanhurskauttamaan itse itseään.


      • tämä puheena ollut
        Omavanhurskas kirjoitti:

        Minäkin muistan esikoiskristittyjen suuresti rakastaman ja kunnioittaman, edesmenneen saarnaajan Kalle Luoman, joka saarnatessaan saattoi lyödä nyrkkiä pöytään ja karjua kauheasti.
        El.kristitty isäni nautti Luoman saarnoista. Etenkin silloin, kun oli "suruttomia" seuroissa, hän oli hyvillään, jos Kalle Luoma sattui olemaan saarnavuorossa: saivatpa nämä kerrankin kuulla oikein ja hyvin saarnattua jumalansanaa.

        Minä taas suorastaan pelkäsin Kalle Luoman vahvaa persoonaa ja hänen suggestiiviseksi kokemaani puhetapaansa, kun hän ääntään narisuttaen paheksui milloin mitäkin synniksi katsomaansa asiaa.

        Nuorena opiskelijana menin kerran seurojen jälkeen sanomaan Kalle Luomalle, että hän saarnasi hyvin. (Olihan minulla ollut täysi työ, kun olin mielessäni vastustanut häntä).
        Hän ei vastannut minulle mitään. Ehkä hän vähän yllättyi, koska semmoinen, saarnaajien saarnojen kommentointi, ei ole eikä ole ollut tapana esikoiskristillisyydessä.

        Minusta tuntui, että hän melkein paheksui minua. Olinhan "kuin rivien välissä" mennyt sanomaan, ettei se ollutkaan mielestäni Pyhä Henki, joka puhui hänen suullaan, vaan hän itse, omalla tavallaan ja omia ajatuksiaan. Minulla oli pitkään tunne kuin olisin ollut jollakin melkein hävytön tai vähintää käyttäytynyt huonosti. Olin rohjennut mennä tavallani arvostelemaan saarnaaja Kalle Luomaa, vaikkakin kehumalla hänen saarnaansa.

        "Väärän koivun takaa" minullakin on ikävä Luomaa. Minulla on näet ikävä kauan sitten edesmennyttä isääni, joka arvosti Luomaa kuin jotakin elämää suurempaa. Kukaan nykyinen saarnaaja ei muuten pysty samaan kuin Kalle Luoma: tekemään minua hyvin ahdistuneeksi ja saamaan minua synnintuntoon tilanteessa, jossa en tietoisesti osaa nimetä tai muista ainuttakaan syntiä, johon muistaisin syyllistyneeni. (Tämmöisiä ajatuksia ei varmaan pitäisi sanoa ääneen, ellei ehdoin tahdoin halua omavanhurskaan leimaa itselleen. Kaikki ovat syntisiä, ja sillä siisti).

        henkilö KL sanoi kerran, kuinka kaikkein raskainta saarnamiehelle on jos häntä kiitetään - hän tarkoitti sitä, että aletaan jotenkin häneen luottaa henkilönä eikä Jumalan sanaan. Siis tarkentaen niin, että vain jossakin tietyssä saarnamiehessä "riippuva" henkilö on todella raskas kantaa.

        Ehkä tuo vaikeneminen johtuikin siitä eikä sinun "arvostelemisestasi"!

        Vaikka sitähän sinä varmaan tarkoititkin.

        Mutta miksi pitäisi kiitellä ketään? Ehkä olen itsekin tällä palstalla joskus syyllistynyt siihen, mutta jos oikein syventyy asiaan ja miettii miltä se itsestä tuntuisi - onko siihen aihetta? Se voi todella herättää puhujassakin monia epämiellyttäviä tunteita ja ajatuksia (miellyttävien lisäksi).

        Voihan näissä maallisissa asioissa sitten kiitellä, jos on aihetta :)))))!


      • 1Saara
        tämä puheena ollut kirjoitti:

        henkilö KL sanoi kerran, kuinka kaikkein raskainta saarnamiehelle on jos häntä kiitetään - hän tarkoitti sitä, että aletaan jotenkin häneen luottaa henkilönä eikä Jumalan sanaan. Siis tarkentaen niin, että vain jossakin tietyssä saarnamiehessä "riippuva" henkilö on todella raskas kantaa.

        Ehkä tuo vaikeneminen johtuikin siitä eikä sinun "arvostelemisestasi"!

        Vaikka sitähän sinä varmaan tarkoititkin.

        Mutta miksi pitäisi kiitellä ketään? Ehkä olen itsekin tällä palstalla joskus syyllistynyt siihen, mutta jos oikein syventyy asiaan ja miettii miltä se itsestä tuntuisi - onko siihen aihetta? Se voi todella herättää puhujassakin monia epämiellyttäviä tunteita ja ajatuksia (miellyttävien lisäksi).

        Voihan näissä maallisissa asioissa sitten kiitellä, jos on aihetta :)))))!

        lapinvanhimmatkin, niin inhoaisivat kaikenlaista henkilöpalvontaa. Minua ainakin etoisi sellaiset selkärangattomat palvojat jotka keikkuisi aina sinnepäin kun keikuttaisin.


      • niin niin...
        1Saara kirjoitti:

        lapinvanhimmatkin, niin inhoaisivat kaikenlaista henkilöpalvontaa. Minua ainakin etoisi sellaiset selkärangattomat palvojat jotka keikkuisi aina sinnepäin kun keikuttaisin.

        Olen kuullut vanhimpien saarnaavan heille makeilemisesta eli miellyttämisestä. Sanotaan rakkaat vanhimmat, rakkaat vanhimmat, mutta tietävät joidenkin näin sanovien ajattelevan heistä aivan muuta.

        Eivät itse kaipaa mitään henkilöpalvontaa, mutta minkäs sille voi, jos kristityt heitä rakastavat ja osoittavat sen myös heille. Onko se väärin?! Eikö tässä maailmassa ole tarpeeksi kylmyyttä ja pahuutta? Pitäisikö uskovien veljien ja sisarien olla kuin kylmät kalat keskenään? Pois se meistä. Ollaan iloisia ja vapaita Kristuksessa ja osoitetaan rakkautta toisillemme ja kaikille.


      • 1Saara
        niin niin... kirjoitti:

        Olen kuullut vanhimpien saarnaavan heille makeilemisesta eli miellyttämisestä. Sanotaan rakkaat vanhimmat, rakkaat vanhimmat, mutta tietävät joidenkin näin sanovien ajattelevan heistä aivan muuta.

        Eivät itse kaipaa mitään henkilöpalvontaa, mutta minkäs sille voi, jos kristityt heitä rakastavat ja osoittavat sen myös heille. Onko se väärin?! Eikö tässä maailmassa ole tarpeeksi kylmyyttä ja pahuutta? Pitäisikö uskovien veljien ja sisarien olla kuin kylmät kalat keskenään? Pois se meistä. Ollaan iloisia ja vapaita Kristuksessa ja osoitetaan rakkautta toisillemme ja kaikille.

        rakastaa saa ja pitääkin se näyttää myös. Siitä en tässä nyt puhunut. Puhuin siitä, että usein johtohahmojen ympärillä pyörii ihmisiä, jotka eivät ota vastuuta itsestään ja omasta elämästään, vaan pyörähtelevät aina sinne kuin johtajatkin. Tällaiset ihmiset kiittelevät johtajiaan hyvinä kausina ja syyttävät huonoina aikoina. Taakkahan sellainen ihminen olisi!

        Vaikka olemmekin eri mieltä tuosta Lapinvanhimpien tarpeesta saada ihmisiltä kunniaa, oli kirjoituksesi muuten hyvä.


      • Luomantyttärentyttären
        Omavanhurskas kirjoitti:

        Minäkin muistan esikoiskristittyjen suuresti rakastaman ja kunnioittaman, edesmenneen saarnaajan Kalle Luoman, joka saarnatessaan saattoi lyödä nyrkkiä pöytään ja karjua kauheasti.
        El.kristitty isäni nautti Luoman saarnoista. Etenkin silloin, kun oli "suruttomia" seuroissa, hän oli hyvillään, jos Kalle Luoma sattui olemaan saarnavuorossa: saivatpa nämä kerrankin kuulla oikein ja hyvin saarnattua jumalansanaa.

        Minä taas suorastaan pelkäsin Kalle Luoman vahvaa persoonaa ja hänen suggestiiviseksi kokemaani puhetapaansa, kun hän ääntään narisuttaen paheksui milloin mitäkin synniksi katsomaansa asiaa.

        Nuorena opiskelijana menin kerran seurojen jälkeen sanomaan Kalle Luomalle, että hän saarnasi hyvin. (Olihan minulla ollut täysi työ, kun olin mielessäni vastustanut häntä).
        Hän ei vastannut minulle mitään. Ehkä hän vähän yllättyi, koska semmoinen, saarnaajien saarnojen kommentointi, ei ole eikä ole ollut tapana esikoiskristillisyydessä.

        Minusta tuntui, että hän melkein paheksui minua. Olinhan "kuin rivien välissä" mennyt sanomaan, ettei se ollutkaan mielestäni Pyhä Henki, joka puhui hänen suullaan, vaan hän itse, omalla tavallaan ja omia ajatuksiaan. Minulla oli pitkään tunne kuin olisin ollut jollakin melkein hävytön tai vähintää käyttäytynyt huonosti. Olin rohjennut mennä tavallani arvostelemaan saarnaaja Kalle Luomaa, vaikkakin kehumalla hänen saarnaansa.

        "Väärän koivun takaa" minullakin on ikävä Luomaa. Minulla on näet ikävä kauan sitten edesmennyttä isääni, joka arvosti Luomaa kuin jotakin elämää suurempaa. Kukaan nykyinen saarnaaja ei muuten pysty samaan kuin Kalle Luoma: tekemään minua hyvin ahdistuneeksi ja saamaan minua synnintuntoon tilanteessa, jossa en tietoisesti osaa nimetä tai muista ainuttakaan syntiä, johon muistaisin syyllistyneeni. (Tämmöisiä ajatuksia ei varmaan pitäisi sanoa ääneen, ellei ehdoin tahdoin halua omavanhurskaan leimaa itselleen. Kaikki ovat syntisiä, ja sillä siisti).

        Kalle Luoma oli isoisoisäni. Olen kuunnellut papan saarnoja lukuisia, samalla kun olen kopioinut niitä digimuotoon ja aikoinaan kun hän eli. Minulla on rakkaita muistoja papasta ajatuksissani ja myös fyysisiä muistoja. Papan asiakirjasalkku, rekiturkki 40-luvulta ja legendaarinen "paimen keppi" jolla hän nappasi pikkulapsosia kaulasta "kiinni". Murheellisena seuraan tätä sakramentti asiaa ja siihen liittyviä suuria kysymyksiä. Olisi ihanaa kun pappa eläisi, ja saataisiin hänen kantansa asiaan. Olen itse ollut noin 12 - vuotta Lahdessa seurakunnan luottamustoimissa (kirkkovaltuutettu, seurakuntaneuvoston jäsen ja vähän muutakin). Lahdessa yhteistyö seurakunnan kanssa on ollut toimivaa ja hedelmällistä. Oma mielipiteeni asiaan on että sakramenttit jäisivät evl. kirkolle. Olen kyllä huomannut miten kirkko on maallistunut, mutta en näe että vielä olisi aika ottaa sakramentejä omiin käsiin. Pappa oli huutolaispoikana noin viisivuotiaasta lähtien ja kiersi ensin taloissa joissa ei uskosta ollut tietoakaan. Ruokana vettä ja perunankuoria, nukkumapaikkana pimeä pirtin nurkka. Mutta noin 8 - vuotiaana noin hän pääsi uskovaiseen kotiin ja sai raamatun käteen..............ja siitä pikkuhiljaa alkoi lähes 70 vuotinen saarnaajan taival. Onnelantie rukoushuoneen seinät eivät papan ääntä pysäyttäneet, ääni kuului kansanopiston sillalle asti. Tämän kyllä muistavat he jotka ovat olleet kuuntelemassa papan saarnoja Onnelantiellä ja muuallakin.


      • mitenlieneitsee
        Luomantyttärentyttären kirjoitti:

        Kalle Luoma oli isoisoisäni. Olen kuunnellut papan saarnoja lukuisia, samalla kun olen kopioinut niitä digimuotoon ja aikoinaan kun hän eli. Minulla on rakkaita muistoja papasta ajatuksissani ja myös fyysisiä muistoja. Papan asiakirjasalkku, rekiturkki 40-luvulta ja legendaarinen "paimen keppi" jolla hän nappasi pikkulapsosia kaulasta "kiinni". Murheellisena seuraan tätä sakramentti asiaa ja siihen liittyviä suuria kysymyksiä. Olisi ihanaa kun pappa eläisi, ja saataisiin hänen kantansa asiaan. Olen itse ollut noin 12 - vuotta Lahdessa seurakunnan luottamustoimissa (kirkkovaltuutettu, seurakuntaneuvoston jäsen ja vähän muutakin). Lahdessa yhteistyö seurakunnan kanssa on ollut toimivaa ja hedelmällistä. Oma mielipiteeni asiaan on että sakramenttit jäisivät evl. kirkolle. Olen kyllä huomannut miten kirkko on maallistunut, mutta en näe että vielä olisi aika ottaa sakramentejä omiin käsiin. Pappa oli huutolaispoikana noin viisivuotiaasta lähtien ja kiersi ensin taloissa joissa ei uskosta ollut tietoakaan. Ruokana vettä ja perunankuoria, nukkumapaikkana pimeä pirtin nurkka. Mutta noin 8 - vuotiaana noin hän pääsi uskovaiseen kotiin ja sai raamatun käteen..............ja siitä pikkuhiljaa alkoi lähes 70 vuotinen saarnaajan taival. Onnelantie rukoushuoneen seinät eivät papan ääntä pysäyttäneet, ääni kuului kansanopiston sillalle asti. Tämän kyllä muistavat he jotka ovat olleet kuuntelemassa papan saarnoja Onnelantiellä ja muuallakin.

        Pitää mielenkiinnosta kysyä onkos monen mainesanan mies uudestisyntynyt Jumalan Hengestä, vaiko saanut perintönä farisealaisen jumalisuuden kuoren jonka sisällä vanha mörkö elää ja voi hyvin?


      • teuta01
        Omavanhurskas kirjoitti:

        Minäkin muistan esikoiskristittyjen suuresti rakastaman ja kunnioittaman, edesmenneen saarnaajan Kalle Luoman, joka saarnatessaan saattoi lyödä nyrkkiä pöytään ja karjua kauheasti.
        El.kristitty isäni nautti Luoman saarnoista. Etenkin silloin, kun oli "suruttomia" seuroissa, hän oli hyvillään, jos Kalle Luoma sattui olemaan saarnavuorossa: saivatpa nämä kerrankin kuulla oikein ja hyvin saarnattua jumalansanaa.

        Minä taas suorastaan pelkäsin Kalle Luoman vahvaa persoonaa ja hänen suggestiiviseksi kokemaani puhetapaansa, kun hän ääntään narisuttaen paheksui milloin mitäkin synniksi katsomaansa asiaa.

        Nuorena opiskelijana menin kerran seurojen jälkeen sanomaan Kalle Luomalle, että hän saarnasi hyvin. (Olihan minulla ollut täysi työ, kun olin mielessäni vastustanut häntä).
        Hän ei vastannut minulle mitään. Ehkä hän vähän yllättyi, koska semmoinen, saarnaajien saarnojen kommentointi, ei ole eikä ole ollut tapana esikoiskristillisyydessä.

        Minusta tuntui, että hän melkein paheksui minua. Olinhan "kuin rivien välissä" mennyt sanomaan, ettei se ollutkaan mielestäni Pyhä Henki, joka puhui hänen suullaan, vaan hän itse, omalla tavallaan ja omia ajatuksiaan. Minulla oli pitkään tunne kuin olisin ollut jollakin melkein hävytön tai vähintää käyttäytynyt huonosti. Olin rohjennut mennä tavallani arvostelemaan saarnaaja Kalle Luomaa, vaikkakin kehumalla hänen saarnaansa.

        "Väärän koivun takaa" minullakin on ikävä Luomaa. Minulla on näet ikävä kauan sitten edesmennyttä isääni, joka arvosti Luomaa kuin jotakin elämää suurempaa. Kukaan nykyinen saarnaaja ei muuten pysty samaan kuin Kalle Luoma: tekemään minua hyvin ahdistuneeksi ja saamaan minua synnintuntoon tilanteessa, jossa en tietoisesti osaa nimetä tai muista ainuttakaan syntiä, johon muistaisin syyllistyneeni. (Tämmöisiä ajatuksia ei varmaan pitäisi sanoa ääneen, ellei ehdoin tahdoin halua omavanhurskaan leimaa itselleen. Kaikki ovat syntisiä, ja sillä siisti).

        Saara sanoi nätististi , se on mitä me pystymme sanomaan saarnaajasta . se olisi imitointia.,. Mutta että Pyhän Hengen ,olisi oltava saarnaajan suussa. Saarna on
        tutkittava saarnan jälkeen ,ja silloin saadaan selville , mikä osuus on Jumalan sanaa
        Ja sekin osuus ,mikä ei ollut ..
        .
        Siksi pitää ihmetellä rankasti mielipidettä , että kun he tulee tänne he puhuu Jumalan sanaa ,ja varsinkin jos se sanotaan saarnassa 2-3 kk ennen kuin sitä
        on ollut mahdollisuus ,kuulla ,tälläistä asia pidän Pläsipään tekstinä.nykyään
        on kaiken laista soopaa ,joka vakuutetaan mistä, ja mihin .
        .
        Koska Luoma kuoli , luulen että -79. Hän oli minulle Rakaspappa ,vaikka ei ollut
        mitään sukua ,ja olen kertonut hänestä 1952 saakka näkemiäni ,ja sen ennen
        kuulopuheita. Mutta Hän oli Uudestisyntynyt 100 varmasti ,ja tiesi kaiken siitä
        ja kertoi jos halusi kuulla.
        .
        tuon tytön tautuu ,olla pekan tai heikin Matti ei tainnut mennä koskan aunensa
        vihille , Aaro oli kallen poika ja hänen pojat on isiä tämän ikäiselle tytölle .


      • teuta01
        Luomantyttärentyttären kirjoitti:

        Kalle Luoma oli isoisoisäni. Olen kuunnellut papan saarnoja lukuisia, samalla kun olen kopioinut niitä digimuotoon ja aikoinaan kun hän eli. Minulla on rakkaita muistoja papasta ajatuksissani ja myös fyysisiä muistoja. Papan asiakirjasalkku, rekiturkki 40-luvulta ja legendaarinen "paimen keppi" jolla hän nappasi pikkulapsosia kaulasta "kiinni". Murheellisena seuraan tätä sakramentti asiaa ja siihen liittyviä suuria kysymyksiä. Olisi ihanaa kun pappa eläisi, ja saataisiin hänen kantansa asiaan. Olen itse ollut noin 12 - vuotta Lahdessa seurakunnan luottamustoimissa (kirkkovaltuutettu, seurakuntaneuvoston jäsen ja vähän muutakin). Lahdessa yhteistyö seurakunnan kanssa on ollut toimivaa ja hedelmällistä. Oma mielipiteeni asiaan on että sakramenttit jäisivät evl. kirkolle. Olen kyllä huomannut miten kirkko on maallistunut, mutta en näe että vielä olisi aika ottaa sakramentejä omiin käsiin. Pappa oli huutolaispoikana noin viisivuotiaasta lähtien ja kiersi ensin taloissa joissa ei uskosta ollut tietoakaan. Ruokana vettä ja perunankuoria, nukkumapaikkana pimeä pirtin nurkka. Mutta noin 8 - vuotiaana noin hän pääsi uskovaiseen kotiin ja sai raamatun käteen..............ja siitä pikkuhiljaa alkoi lähes 70 vuotinen saarnaajan taival. Onnelantie rukoushuoneen seinät eivät papan ääntä pysäyttäneet, ääni kuului kansanopiston sillalle asti. Tämän kyllä muistavat he jotka ovat olleet kuuntelemassa papan saarnoja Onnelantiellä ja muuallakin.

        Niin , muistan hänen äänivarat ,vaikkei se siitä pelkästi johtunut , kas kun se
        pikku puoleksi sanottu oli aikanaan laitettu FYLLIT. kunnolla kun se iso puoli rakennettiin siihen ei tullut Fylliä , se oli ensin kesäkäytössä sitten siihen tuli
        parvekkeet, sitten tuli aika että kristillisyys kasvoi kovasti. ja tilat otettiin joka
        aikaiseen käytöön .
        .
        No tottakai se kuului Kansanopiston Sillalle ,kun siitä puuttui eriste äänieriste.
        Lämpöiseksi se sanottiin rakennusteknisesti , kerron sellaisen seinän rakenteen
        Se oli ulkoo siasälle : Rima, Lauta ,tervapaperi, oksapahavi,Runko "2X6 "oksapahvi,
        Lauta ,Pinkopavi . tälläinen rakenne oli tutkittu että se tila joka piti olla fyllille
        se jäikin Hermeettiseksi , eli ilma ei liikkunut joten se oli hyväkin lämmön eriste.
        .
        No Ääni meni osittain seinanläpi paremmin . Mutta juhannuksena oli ovetkin sepposen selällään että kyllä sieltä ÄÄNI pääsi helpolla .


      • Anonyymi
        Luomantyttärentyttären kirjoitti:

        Kalle Luoma oli isoisoisäni. Olen kuunnellut papan saarnoja lukuisia, samalla kun olen kopioinut niitä digimuotoon ja aikoinaan kun hän eli. Minulla on rakkaita muistoja papasta ajatuksissani ja myös fyysisiä muistoja. Papan asiakirjasalkku, rekiturkki 40-luvulta ja legendaarinen "paimen keppi" jolla hän nappasi pikkulapsosia kaulasta "kiinni". Murheellisena seuraan tätä sakramentti asiaa ja siihen liittyviä suuria kysymyksiä. Olisi ihanaa kun pappa eläisi, ja saataisiin hänen kantansa asiaan. Olen itse ollut noin 12 - vuotta Lahdessa seurakunnan luottamustoimissa (kirkkovaltuutettu, seurakuntaneuvoston jäsen ja vähän muutakin). Lahdessa yhteistyö seurakunnan kanssa on ollut toimivaa ja hedelmällistä. Oma mielipiteeni asiaan on että sakramenttit jäisivät evl. kirkolle. Olen kyllä huomannut miten kirkko on maallistunut, mutta en näe että vielä olisi aika ottaa sakramentejä omiin käsiin. Pappa oli huutolaispoikana noin viisivuotiaasta lähtien ja kiersi ensin taloissa joissa ei uskosta ollut tietoakaan. Ruokana vettä ja perunankuoria, nukkumapaikkana pimeä pirtin nurkka. Mutta noin 8 - vuotiaana noin hän pääsi uskovaiseen kotiin ja sai raamatun käteen..............ja siitä pikkuhiljaa alkoi lähes 70 vuotinen saarnaajan taival. Onnelantie rukoushuoneen seinät eivät papan ääntä pysäyttäneet, ääni kuului kansanopiston sillalle asti. Tämän kyllä muistavat he jotka ovat olleet kuuntelemassa papan saarnoja Onnelantiellä ja muuallakin.

        Milloin Kalle Luoma kuoli?


    • Marsupilamiz

      Mulle tulee youtube:ta Hitlerin puhetapa ja painotukset. Anteeksi, en ihannoi Hitleriä, mutta äänipainotukset ovat yhtenevät.

      • teu

        Kun Häet oli kavallettu , ja joutui kiinniottajien käsiin , Ja myöhemmin Hänelle
        kerrottiin että Juudas on hirttänyt itsensä ?


      • asia

        Jos Marsupilamiz väittää, että Hitler käytti samalla tavalla ääntään kuin joku nykyinen atleettinen urheilujohtaja tai sotilaskomentaja tietyissä itselle tai omalle yhteisölle tärkeissä tilanteissa - tai kuin vaikkapa saarnaaja Kalle Luoma seuroissa puhuessaan - niin kuulostaa kyllä vähintään hölmöltä pyydellä tällaista havaintoa anteeksi.

        Tai selitellä, ettei ihannoi joitakuta Hitlerin kaltaista massamurhaajaa. Itsestään selvillä asioilla ei näet ole mitään uutisarvoa. Tai jos on, niiden uutisarvo on siinä, etteivät ne olekaan niin itsestään selviä: Jospa kirjoittaja sittenkin salaa ihannoi Hitleriä, vaikka ei myönnä sitä? Siinä Marsupilamiz on kyllä joronjäljillä, jos hän on sitä mieltä, ettei puheen sisällöllä ole mitään merkitystä, vaan vain puhetavassa.

        Sitä paitsi - toisin kuin hän väittää - Hitlerin ja Kalle Luoman äänenkäyttö ja äänipainotukset eivät ole mitenkään yhteneväiset.

        Suurikokoisen saarnaaja Luoman jyrähtely oli aitoa, kun taas Hitler oli teatraalisesti kirkuvalla äänellä huutava, pienikokoinen mies, joka pyrki esittämään suurempaa kuin olikaan, puolueensa tuella. Häntä ei esimerkiksi saanut äänittää eikä kuvata ns. normaalioloissa. Ja ilmeisesti siksi, ettei suggestiivisin keinoin luotu illuusio suuresta kansanjohtajasta ja miehisestä miesten miehestä olisi rikkoutunut.

        Kun Hitler kävi Suomessa marskimme 70-vuotispäivillä, suomalaiset onnistuivat salaa äänittämään kymmenen minuuttia Hitlerin tavallista puhetta. Se poikkeaa niin paljon tämän normaalista teatraalisesta huutamisesta, että jotkut ovat jopa epäilleet, onko nauhoitus lainkaan aito.

        Jospa Marsupilamiz yrittäisi jatkossa kuunnella, mitä saarnaajilla on sanottavaa. Eikä tuijottaisi vain ulkoisiin.


      • verrattu
        asia kirjoitti:

        Jos Marsupilamiz väittää, että Hitler käytti samalla tavalla ääntään kuin joku nykyinen atleettinen urheilujohtaja tai sotilaskomentaja tietyissä itselle tai omalle yhteisölle tärkeissä tilanteissa - tai kuin vaikkapa saarnaaja Kalle Luoma seuroissa puhuessaan - niin kuulostaa kyllä vähintään hölmöltä pyydellä tällaista havaintoa anteeksi.

        Tai selitellä, ettei ihannoi joitakuta Hitlerin kaltaista massamurhaajaa. Itsestään selvillä asioilla ei näet ole mitään uutisarvoa. Tai jos on, niiden uutisarvo on siinä, etteivät ne olekaan niin itsestään selviä: Jospa kirjoittaja sittenkin salaa ihannoi Hitleriä, vaikka ei myönnä sitä? Siinä Marsupilamiz on kyllä joronjäljillä, jos hän on sitä mieltä, ettei puheen sisällöllä ole mitään merkitystä, vaan vain puhetavassa.

        Sitä paitsi - toisin kuin hän väittää - Hitlerin ja Kalle Luoman äänenkäyttö ja äänipainotukset eivät ole mitenkään yhteneväiset.

        Suurikokoisen saarnaaja Luoman jyrähtely oli aitoa, kun taas Hitler oli teatraalisesti kirkuvalla äänellä huutava, pienikokoinen mies, joka pyrki esittämään suurempaa kuin olikaan, puolueensa tuella. Häntä ei esimerkiksi saanut äänittää eikä kuvata ns. normaalioloissa. Ja ilmeisesti siksi, ettei suggestiivisin keinoin luotu illuusio suuresta kansanjohtajasta ja miehisestä miesten miehestä olisi rikkoutunut.

        Kun Hitler kävi Suomessa marskimme 70-vuotispäivillä, suomalaiset onnistuivat salaa äänittämään kymmenen minuuttia Hitlerin tavallista puhetta. Se poikkeaa niin paljon tämän normaalista teatraalisesta huutamisesta, että jotkut ovat jopa epäilleet, onko nauhoitus lainkaan aito.

        Jospa Marsupilamiz yrittäisi jatkossa kuunnella, mitä saarnaajilla on sanottavaa. Eikä tuijottaisi vain ulkoisiin.

        Vertaus oli hyvä. Kalle Luoman voi jättää pois, mutta Stormo huusi kuin Hitler ja aivan samasta hengestä. Ei Hitler silloin vielä ollut massamurhaaja. Hän oli vain kansanvillitsijä. Kun henki loppuu niin konstit alkaa - saarnaamisessakin.


    • kuuntelija 6

      Vanhoillisuudessa ei huuda kukaan saarnaaja.

      • Huomautus____

        Raamattu kuitenkin kehottaa huutamaan, vaikka en usko, että sinällään kenenkään äänenlaatua tai äänenkäyttöä voitaisiin Raamatun sanalla sanoa vääräksi. Mutta onhan täälläkin sellaisia yrityksiä ollut, mutta ne moitteet eivät kestä Jumalan sanan valossa, vaan ovat sielunvihollisen aikaansaamia.

        "Huuda rohkiasti, älä säästä, korota äänes niinkuin basuna, ja ilmoita minun kansalleni heidän ylitsekäymisensä, ja Jakobin huoneelle heidän syntinsä."
        "Huuda kurkun täydeltä, älä arkaile, anna äänesi kaikua kuin pasuuna! Kerro kansalleni sen rikokset, Jaakobin suvulle sen synnit."


      • Vanha korva
        Huomautus____ kirjoitti:

        Raamattu kuitenkin kehottaa huutamaan, vaikka en usko, että sinällään kenenkään äänenlaatua tai äänenkäyttöä voitaisiin Raamatun sanalla sanoa vääräksi. Mutta onhan täälläkin sellaisia yrityksiä ollut, mutta ne moitteet eivät kestä Jumalan sanan valossa, vaan ovat sielunvihollisen aikaansaamia.

        "Huuda rohkiasti, älä säästä, korota äänes niinkuin basuna, ja ilmoita minun kansalleni heidän ylitsekäymisensä, ja Jakobin huoneelle heidän syntinsä."
        "Huuda kurkun täydeltä, älä arkaile, anna äänesi kaikua kuin pasuuna! Kerro kansalleni sen rikokset, Jaakobin suvulle sen synnit."

        Heikko huokaus kuuluu huutona, - Isän korvassa.
        Sisäinen ääni on huuto vaikka se heikko huokaus olisi.

        Kyllä maailmaan ääntä mahtuu - on vanha sanonta. Toisaalta kyllä jotenkin olen ollut viehättynyt isoäänisiin julistajiin; Kalle L, Iisakki M, Simo S (lukkari), Gunnar J, Topi V:n isä ?.V, ...


        Minua puhuttelee F.A.:n ajatustapa;

        "Saarnaa evankeliumia, minne menetkin. Jos on pakko, käytä sanoja."
        "Fransiscus Assisilainen"



        "Vanha korva"


      • Tulkintaa
        Huomautus____ kirjoitti:

        Raamattu kuitenkin kehottaa huutamaan, vaikka en usko, että sinällään kenenkään äänenlaatua tai äänenkäyttöä voitaisiin Raamatun sanalla sanoa vääräksi. Mutta onhan täälläkin sellaisia yrityksiä ollut, mutta ne moitteet eivät kestä Jumalan sanan valossa, vaan ovat sielunvihollisen aikaansaamia.

        "Huuda rohkiasti, älä säästä, korota äänes niinkuin basuna, ja ilmoita minun kansalleni heidän ylitsekäymisensä, ja Jakobin huoneelle heidän syntinsä."
        "Huuda kurkun täydeltä, älä arkaile, anna äänesi kaikua kuin pasuuna! Kerro kansalleni sen rikokset, Jaakobin suvulle sen synnit."

        Se on profeetalle tietyssä tilanteessa annettu neuvo.
        EI se sitä tarkota, että joka paikassa pitää huutaa kuin pasuuna.

        Kaikkein viimeksi pitää huutaa hysteerisesti, kuten nämä kaverit. Se on selvää suggerointia. Sitten saadaan ihmisiä liikkeelle ja pönttöön. Mistä jumalansanasta tommonen meno on kotoisin?


      • Huomautus____
        Tulkintaa kirjoitti:

        Se on profeetalle tietyssä tilanteessa annettu neuvo.
        EI se sitä tarkota, että joka paikassa pitää huutaa kuin pasuuna.

        Kaikkein viimeksi pitää huutaa hysteerisesti, kuten nämä kaverit. Se on selvää suggerointia. Sitten saadaan ihmisiä liikkeelle ja pönttöön. Mistä jumalansanasta tommonen meno on kotoisin?

        Huomaatko, että minä en tulkinnut, mutta sinä tulkitset ja aivan oman pääsi mukaan ja vähän lisäksi vääristellen ja omia johtopäätöksiä vetäen.

        Vieläkin olen sitä mieltä, että äänenkäyttö ja äänenlaatu eivät ole ratkaisevia. Henkilökohtaisesti en pidä karismaattisliikkeiden tavasta julistaa, mutta luonteasti tilanteeseen sopiva kuuluvankin äänen käyttö ja puhujan luonteelle sopiva esitystapa on OK.

        Luulen, että tässä on monen kohdalla kyse muustakin. Jos ei pidä puhujasta, niin aina löytyy jotain huomautettavaa. Kyllä piru sen taidon ihmiselle antaa.


      • oikein kertoa?
        Huomautus____ kirjoitti:

        Huomaatko, että minä en tulkinnut, mutta sinä tulkitset ja aivan oman pääsi mukaan ja vähän lisäksi vääristellen ja omia johtopäätöksiä vetäen.

        Vieläkin olen sitä mieltä, että äänenkäyttö ja äänenlaatu eivät ole ratkaisevia. Henkilökohtaisesti en pidä karismaattisliikkeiden tavasta julistaa, mutta luonteasti tilanteeseen sopiva kuuluvankin äänen käyttö ja puhujan luonteelle sopiva esitystapa on OK.

        Luulen, että tässä on monen kohdalla kyse muustakin. Jos ei pidä puhujasta, niin aina löytyy jotain huomautettavaa. Kyllä piru sen taidon ihmiselle antaa.

        Mitä on tulkittu? Juttuhan on ihan asiaa: Kysymys oli yhdelle profeetalle annetusta neuvosta.
        Minä olen saanut taitoni Jumalalta: tunnen Hyvän Paimenen äänen. Se ei ole fanaattista huutamista eikä kuulijoiden suggerointia. Saarnojen sisältö jo paljastaa, että Raamattu on kaukana.


    • oionneajaauttuutta

      Toki Jumala lähetti Poikansa sitä varten että pikkumaassa suomi-nimeltään kourallinen vaimoihmisiä pitäisi nutturaa ja maahan laahaavaa sarkahametta, toki se on niin, eikö olekkin!?

      sillä ei niin väliä onko tämä nutturanainen koskaan antanut minkäänlaista todistusta Jeesuksen evankeliumista muuten kuin istumalla ja istumalla ja taas istumalla samassa penkissä jonka tuntee jo hajustakin monen metrin päähän!

      on se evankeliumi vaan niin ihanata siellä nutturan sisällä.

      • teuta01

        Onhan moni ,sormi pystyssä sanonut , kyllä se tulee (Ehtoollinen ) meinaan ,
        Kyllä siinä on niin monta virhettä vieläkin , Kaste Rippikoulu Avioon vikiminen
        Sienaus ; päältä katsottuna aivan liian monta väärää asiaa , jotka vielä rumasti
        on selitetty ja otettu käyttöön (ehtoolinen).
        .
        ENNEN VAHAAN SANOTTIIN ETTÄ PITÄÄ OLLA , KOLME TODISTUSTA , JOS JOKU
        KUOLI ,SELITETTIIN ,OMANTUNNON TODISTUS , SEURAKUNNAN, PYHÄN HENGEN
        TODISTUS . NIISTÄ EI YKSIKÄÄN OLE OIKEA SELLAISIA EI OLE KELLÄÄN.
        .
        No mitä sitten Jeesus sanoi: Henki ,veri ja vesi. ja kaikki oikein käytettynä.


      • Anonyymi
        teuta01 kirjoitti:

        Onhan moni ,sormi pystyssä sanonut , kyllä se tulee (Ehtoollinen ) meinaan ,
        Kyllä siinä on niin monta virhettä vieläkin , Kaste Rippikoulu Avioon vikiminen
        Sienaus ; päältä katsottuna aivan liian monta väärää asiaa , jotka vielä rumasti
        on selitetty ja otettu käyttöön (ehtoolinen).
        .
        ENNEN VAHAAN SANOTTIIN ETTÄ PITÄÄ OLLA , KOLME TODISTUSTA , JOS JOKU
        KUOLI ,SELITETTIIN ,OMANTUNNON TODISTUS , SEURAKUNNAN, PYHÄN HENGEN
        TODISTUS . NIISTÄ EI YKSIKÄÄN OLE OIKEA SELLAISIA EI OLE KELLÄÄN.
        .
        No mitä sitten Jeesus sanoi: Henki ,veri ja vesi. ja kaikki oikein käytettynä.

        voiko niitä käyttää väärin


    • Ei tartte huutaa, äänen vahvistimet on keksitty.

      • Anonyymi

        se on sitä nykyaikaa


    • Kun täällä Kalle Luomaa muisteltiin, niin haluan kertoa yhden muiston.1955-1958 väliseen aikaan asettuu. Kotikylässäni oli talviseurat. Lähetettyinä oli Kalle Luoma, toista en ihan tarkasti muista, voisi olla Antti Vainikka. Isäni sairasteliviimeistä sairasteluaan, joka johti kuolemaan joulukuussa 1959. Paikkakunnan toimeliaisuutta harjoittava Tahvo Jaatinen kuskasi rekipelillä hevosella lähetysmiehet kohtaamaan isääni. Tahvo oli huolehtivainen, että tullaan rukoushuoneelle varmasti ajoissa. Niinpä silloinkin vierailu oli kohtalaisen lyhyt. Kalle ei lähtenytkään rekikyytiin, vaan jäi meille vielä joksikin aikaa ja siinä syntyi siunattu hetki. Mukana oli myös enoni Lauri Tiilikainen ja siinä uudistettiin matkaliittoja Jumalalle kunniaksi. Kun aika tuli Kalle lähti meidän kanssamme kävelemään rukoushuoneelle. Kalle oli silloin jonkin verran yli kuudenkymmenen iältään.

      • Anonyymi

        Kalle kun saarnasi 60-luvulla tuollaiset 2 tuntia parhaimmillaan, niin poikien kanssa käytiin 2-3 kertaa tupakilla välillä. Pisulla muka?


    • Larssonit, joita olen tuntenut, eivät huutaneet kukaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      78
      1805
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1689
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1504
    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      19
      1193
    5. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1184
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1182
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1136
    8. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1131
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      6
      1119
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      7
      1104
    Aihe