Sekoitin työelämän ja yksityiselämän. Vaikka mitään ei oikeastaan ole edes tapahtunut, niin hävettää vaan tämä tunne ja siitä syntynyt kiusallinen tilanne niin helvetisti.
Rakastuin työntekijään
todella tyhmä
37
4311
Vastaukset
- meistä
monista naisista rakastuit ;)...?
- todella tyhmä
herkkään ja haavoittuvaiseen. Sellaiseen jota halusi varjella.
- vaan ihminen
Kaunis viesti, jotenkin lyhykäisyydessään herkkä. Aitoja tunteita ei pidä hävetä, olet toiminut korrektisti koska mitään ei ole tapahtunut. Älä piehtaroi häpeässä vaan ole iloinen että sinulla on kyky tuntea.
- häpeät
Eihän mitään tapahtunut, olet lämmin ja ihana ihminen.
Sain hymystäsi voimaa ja tiesin, että rakastan sinua.
Vaikeaa se on minullakin ollut kun on kiellettävä tunteeni sinua kohtaan!- Sinua en ikävöi!!
Tätä viestiä et sitten aikoinasi tunnistanut, sillä nykyisin näyt luulevan (kuvittelet tunnistavan), että kaikki viestit on minulta sinulle. EIPÄ OLEKAAN, erehdyt pahemman kerran! :) Mutta häpeä sinä vain nythän sinulla sitä hävettävää riittää, voit aloittaa, vaikka peiliin katsomalla!
Kiitos, että häpesit sainhan lopulta huomata miltä tuntuu olla työpaikkakiusattu! SINULLE suuri KIITOS siitä!!!!!
(Tiedän, että sinä tuo alkuperäinen kirjoittaja olet, olet jo itsesi paljastanut!) - Niinpä!
Sinua en ikävöi!! kirjoitti:
Tätä viestiä et sitten aikoinasi tunnistanut, sillä nykyisin näyt luulevan (kuvittelet tunnistavan), että kaikki viestit on minulta sinulle. EIPÄ OLEKAAN, erehdyt pahemman kerran! :) Mutta häpeä sinä vain nythän sinulla sitä hävettävää riittää, voit aloittaa, vaikka peiliin katsomalla!
Kiitos, että häpesit sainhan lopulta huomata miltä tuntuu olla työpaikkakiusattu! SINULLE suuri KIITOS siitä!!!!!
(Tiedän, että sinä tuo alkuperäinen kirjoittaja olet, olet jo itsesi paljastanut!)Miehen logiikkaa... nyt vasta olet itsesi paljastanutkin! :) Ei enää epäilystäkään, ettet se sinä olisi ollut!!
- StippaS
En taas tajua mitä vasten tämä täällä häpeä -palstalla on!? :O
Ja mitenkä ihmeessä siis ääh ei voi ymmärtää m i t e n voi rakastua toiseen jos näkee ja kokee vain sen työpuolen ihmisestä? Toisaalta taas jos näkee ja kokee enemmän, että töissä niinkö on koko elämä ja sillä tavalla antaa sille kaikkensa ja päästää ne ihmiset niin veriin niin kun ja jos rakastuu niin mitäs pahaa siinä sitten taas on? Mitä pahaa on rakastua? Ja häpeällistä mukamas? Ja jos alkuperäinen kirjoittaja on nyt johtavassa asemassa niin mitenkä rakastuminen voi vaikeuttaa töiden tekoa? Eihän se sun valtaasi ja asemaasi minnekään vie noin omasta mielestäni kun on kyse töistä.
Voi jestas olen ihan pihalla, en ymmärrä kohta itsekään mitä tänne naputan xD- todella tyhmä
Kyllä minä tunnen hänet niin ihmisenä, naisena kuin myös työntekijänä.
Vaikka mitään ei ole tapahtunut niin silti hän kyllä tietää mitä tunnen häntä kohtaan. Omat vaikeutensa tässä on. Osaanko olla jatkossa objektiivinen? Miltä siitä toisesta tuntuu kun on pakko lähestyä minua työasioissa? Uskaltaako hän jatkossa olla avoin minua kohtaan? En ole mitenkään omistushaluinen tai mustasukkaista tyyppiä saati sitten katkera, mutta tietty epäily minua kohtaan varmasti on joka on toisaalta ihan ymmärrettävääkin. Ehkä se kuuluu osana tämänpäivän epäilevää ihmisluonnetta. Ihan varmaksi en tietenkään tätä tiedä, mutta näinhän ihminen tuppaa toimimaan. Tunteminen on hyvä asia oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Joskus sitä vaan toivoisi ettei tuntisi yhtään mitään siis säästyisi moisilta sotkuilta. Kaikki ottaa asiat omilla tavoillaan. Minä koen tilanteesta häpeää ja katumusta ja viis siitä mille palstalle tämänkin kirjoitan. - näin on käynnyt minulle
todella tyhmä kirjoitti:
Kyllä minä tunnen hänet niin ihmisenä, naisena kuin myös työntekijänä.
Vaikka mitään ei ole tapahtunut niin silti hän kyllä tietää mitä tunnen häntä kohtaan. Omat vaikeutensa tässä on. Osaanko olla jatkossa objektiivinen? Miltä siitä toisesta tuntuu kun on pakko lähestyä minua työasioissa? Uskaltaako hän jatkossa olla avoin minua kohtaan? En ole mitenkään omistushaluinen tai mustasukkaista tyyppiä saati sitten katkera, mutta tietty epäily minua kohtaan varmasti on joka on toisaalta ihan ymmärrettävääkin. Ehkä se kuuluu osana tämänpäivän epäilevää ihmisluonnetta. Ihan varmaksi en tietenkään tätä tiedä, mutta näinhän ihminen tuppaa toimimaan. Tunteminen on hyvä asia oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Joskus sitä vaan toivoisi ettei tuntisi yhtään mitään siis säästyisi moisilta sotkuilta. Kaikki ottaa asiat omilla tavoillaan. Minä koen tilanteesta häpeää ja katumusta ja viis siitä mille palstalle tämänkin kirjoitan.Tunteet, varsinkin suuret ja mahtavat eivät koskaan tule ns. oikeaan tilanteeseen tai aikaan, se on sen jutun juoni. Ymmärrän sinua koska itse olen ollut samassa tilanteessa, nyt en kuitenkaan tunne enään häpeää. Vuosia on tehty töitä yhdessä, jos tunne on samanlainen eikä mitään tapahdu, niin häpeä karkaa ja tulee vain lämmin ystävyys. Meillä näin koska toinen osapuoli oli varattu.
- 76
todella tyhmä kirjoitti:
Kyllä minä tunnen hänet niin ihmisenä, naisena kuin myös työntekijänä.
Vaikka mitään ei ole tapahtunut niin silti hän kyllä tietää mitä tunnen häntä kohtaan. Omat vaikeutensa tässä on. Osaanko olla jatkossa objektiivinen? Miltä siitä toisesta tuntuu kun on pakko lähestyä minua työasioissa? Uskaltaako hän jatkossa olla avoin minua kohtaan? En ole mitenkään omistushaluinen tai mustasukkaista tyyppiä saati sitten katkera, mutta tietty epäily minua kohtaan varmasti on joka on toisaalta ihan ymmärrettävääkin. Ehkä se kuuluu osana tämänpäivän epäilevää ihmisluonnetta. Ihan varmaksi en tietenkään tätä tiedä, mutta näinhän ihminen tuppaa toimimaan. Tunteminen on hyvä asia oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Joskus sitä vaan toivoisi ettei tuntisi yhtään mitään siis säästyisi moisilta sotkuilta. Kaikki ottaa asiat omilla tavoillaan. Minä koen tilanteesta häpeää ja katumusta ja viis siitä mille palstalle tämänkin kirjoitan.oletko sanonut suoraan mitä tunnet häntä kohtaan? Itse olen ymmälläni yhden esimiehen kanssa, olen kertonut tunteeni hänelle, mutta hän ei ole vastannut, haluaisin kyllä tai ei vastauksen. Katseet antavat ymmärtää, epätietoisuus kalvaa.
Jos hän on varattu, tilanne voi muuttua kun olet rehellinen. Mitä jos hän onkin se oikea? Kerro tunteesi, hänkin varmaan arvostaa rehellisyyttä, avoimin kortein on helpompi jatkaa. Minun olisi ainakin saatava tietää totuus, vaikka se satuttaisi. Työpaikkaa voi vaihtaa, jos välillenne kehittyy jotain. Ehkä hänkin häpeää tunteitaan. - 76
76 kirjoitti:
oletko sanonut suoraan mitä tunnet häntä kohtaan? Itse olen ymmälläni yhden esimiehen kanssa, olen kertonut tunteeni hänelle, mutta hän ei ole vastannut, haluaisin kyllä tai ei vastauksen. Katseet antavat ymmärtää, epätietoisuus kalvaa.
Jos hän on varattu, tilanne voi muuttua kun olet rehellinen. Mitä jos hän onkin se oikea? Kerro tunteesi, hänkin varmaan arvostaa rehellisyyttä, avoimin kortein on helpompi jatkaa. Minun olisi ainakin saatava tietää totuus, vaikka se satuttaisi. Työpaikkaa voi vaihtaa, jos välillenne kehittyy jotain. Ehkä hänkin häpeää tunteitaan.Se oli ei niin kuin tiesinkin. Kiitos, kun lopulta vastasit vaikka se kesti ja ei oltu kahdestaan. Hyvä jos jutustelu palaa ennalleen, aikaan ennen minun tunteiden tunnustamista. Mutta en halua olla ystäväsi, vain työkaveri työaikana. Toivottavasti muutkin saavat vastauksen. Nyt on aikaa vaikka uudelle harrastukselle, kun en enää tuhlaa aikaani hänen ajattelemiseen;)
- 76
76 kirjoitti:
Se oli ei niin kuin tiesinkin. Kiitos, kun lopulta vastasit vaikka se kesti ja ei oltu kahdestaan. Hyvä jos jutustelu palaa ennalleen, aikaan ennen minun tunteiden tunnustamista. Mutta en halua olla ystäväsi, vain työkaveri työaikana. Toivottavasti muutkin saavat vastauksen. Nyt on aikaa vaikka uudelle harrastukselle, kun en enää tuhlaa aikaani hänen ajattelemiseen;)
Lauantaina koitit puhua minulle, mutta en kuunnellut, keskeytin sinut aina ja suutuin siitä mitä sanoit, nyt kaduttaa. Mutta pelkään, että saat minut itkemään ja sanasi satuttavat. Haluaisin, että kertoisit, mitä ne pitkät katseesi olivat ja mitä koitit sanoa minulle silloin, kun kerroin sulle ekaa kertaa tunteistani. Voitaisiinko puhua uudelleen lauantaina, kun tavataan taas illanvietossa? Haluan tietää jos olit edes vähän ihastunut. Nyt tuntuu etten kestä, jos sinulla ei ole tunteita minua kohtaan, mutta niinhän se on, mutta miten saan itseni tajuamaan sen. Tänään punastelit, se johtui varmaan siitä, että nolostuit katseestani. Mielestäni minulla on oikeus suuttua sanoistasi, jos koen ettet ymmärrä minua ja tuntuu siltä, että pidät minua tyhmänä. Koitan hillitä itseni, etten tiuski sinulle. Haluaisin olla ystäväsikin, mutta on kai paras, että me puhutaan vain työasioista ja yleisjuttuja. Koska kai ymmärsin kysymyksesi "mitä teet huomenna?" väärin. Voi kun saisin silmiisi sen hellän katseen kun katsot minua, mutta senkin olin kai vain kuvitellut. Haluan, että löydät jonkun ja rakastut, vaikka ajatus tuntuu pahalta. Toivottavasti tämä on vain yksi vaikea päivä unohtaessani sinut, mutta nyt tuntuu vaikealta. Vastaa vaikka tänne niin en voi keskeyttää;) Tiedät miten tunnistan sinut.
- 76
76 kirjoitti:
Lauantaina koitit puhua minulle, mutta en kuunnellut, keskeytin sinut aina ja suutuin siitä mitä sanoit, nyt kaduttaa. Mutta pelkään, että saat minut itkemään ja sanasi satuttavat. Haluaisin, että kertoisit, mitä ne pitkät katseesi olivat ja mitä koitit sanoa minulle silloin, kun kerroin sulle ekaa kertaa tunteistani. Voitaisiinko puhua uudelleen lauantaina, kun tavataan taas illanvietossa? Haluan tietää jos olit edes vähän ihastunut. Nyt tuntuu etten kestä, jos sinulla ei ole tunteita minua kohtaan, mutta niinhän se on, mutta miten saan itseni tajuamaan sen. Tänään punastelit, se johtui varmaan siitä, että nolostuit katseestani. Mielestäni minulla on oikeus suuttua sanoistasi, jos koen ettet ymmärrä minua ja tuntuu siltä, että pidät minua tyhmänä. Koitan hillitä itseni, etten tiuski sinulle. Haluaisin olla ystäväsikin, mutta on kai paras, että me puhutaan vain työasioista ja yleisjuttuja. Koska kai ymmärsin kysymyksesi "mitä teet huomenna?" väärin. Voi kun saisin silmiisi sen hellän katseen kun katsot minua, mutta senkin olin kai vain kuvitellut. Haluan, että löydät jonkun ja rakastut, vaikka ajatus tuntuu pahalta. Toivottavasti tämä on vain yksi vaikea päivä unohtaessani sinut, mutta nyt tuntuu vaikealta. Vastaa vaikka tänne niin en voi keskeyttää;) Tiedät miten tunnistan sinut.
Häpeän/kadun todella, kun "äksyilin" sinulle vuoden aikana enemmän ja vähemmän, anteeksi! Haluan, että voidaan puhua keskenään työasioista, myös muistakin asioista, niinkuin me joskus puhuttiin kaipaan sitä ja keskinäistä vitsailua. Ymmärrän, että en ole sinulle se oikea ja en oikeastaan muuta kuin työkaveri. Toivoisin todella, että voisit antaa anteeksi minulle. Kasvotusten en voi pyytää sinulta anteeksi, koska viimeksikin suutuit minulle. Ymmärrätkö edes, että loukkasit minua paljon, kun mitätöit sanoillasi, minun sinulle kirjoittamat viestit. Halusin niiden avulla saada välimme kuntoon ja haluan edelleen. En voi toivottaa sinulle henkilökohtaisesti hyvää ystävänpäivää. Muistatko kun viime vuonna toivotin sulle töissä hyvää ystävänpäivää? :)
- 76
76 kirjoitti:
Häpeän/kadun todella, kun "äksyilin" sinulle vuoden aikana enemmän ja vähemmän, anteeksi! Haluan, että voidaan puhua keskenään työasioista, myös muistakin asioista, niinkuin me joskus puhuttiin kaipaan sitä ja keskinäistä vitsailua. Ymmärrän, että en ole sinulle se oikea ja en oikeastaan muuta kuin työkaveri. Toivoisin todella, että voisit antaa anteeksi minulle. Kasvotusten en voi pyytää sinulta anteeksi, koska viimeksikin suutuit minulle. Ymmärrätkö edes, että loukkasit minua paljon, kun mitätöit sanoillasi, minun sinulle kirjoittamat viestit. Halusin niiden avulla saada välimme kuntoon ja haluan edelleen. En voi toivottaa sinulle henkilökohtaisesti hyvää ystävänpäivää. Muistatko kun viime vuonna toivotin sulle töissä hyvää ystävänpäivää? :)
Tajusin taas tänään, että haluat katseellasi ja hymylläsi saada minut suostumaan toivomiisi asioihin. Tästä lähtien mietin mitä oikeasti haluan/voin järjestää enkä vastaa enää heti kyllä kun hymyilet nätisti. Viime aikoina olen katunut aikaa jota olen käyttänyt sinun ajattelemiseen ja sitä että olen jutellut sinusta kaikille ja aika monelle ihastumisestani sinuun. Toisaalta sinuun ihastuminen on ollut "ihana" kokemus. Sanoin tänään sinulle asiasta josta muut puhuvat vain selän takana, toin mielipiteeni asiallisesti esiin. Olen ylpeä edistymisestäni ja siitä etten enää väkisin yritä kysellä tekemisiäsi ja jutella yleisesti, koska et halua jutella kanssani. Inhosin sitä kun kyselin ja selitin asioitani sinulle vaikka sinua ei kiinnostanut, olin kuin kissa joka kiehnää ihmistä, joka inhoaa kissoja. Nyt ei ole tarvetta siihen ja huomaan ettei juttusi kiinnosta minua. Pystymme puhumaan ihan normaalisti asioista ilman, että välttelen sinua ja kun juttelen sulle en enää hermostu sinuun. Myönnän, että ajattelen sinua edelleen ja olen ottanut yhteyttäkin vapaa-ajalla, mutta niinhän ne alkoholistitkin saattavat repsahtaa ennenkuin raitistuvat :)
- 76
76 kirjoitti:
Tajusin taas tänään, että haluat katseellasi ja hymylläsi saada minut suostumaan toivomiisi asioihin. Tästä lähtien mietin mitä oikeasti haluan/voin järjestää enkä vastaa enää heti kyllä kun hymyilet nätisti. Viime aikoina olen katunut aikaa jota olen käyttänyt sinun ajattelemiseen ja sitä että olen jutellut sinusta kaikille ja aika monelle ihastumisestani sinuun. Toisaalta sinuun ihastuminen on ollut "ihana" kokemus. Sanoin tänään sinulle asiasta josta muut puhuvat vain selän takana, toin mielipiteeni asiallisesti esiin. Olen ylpeä edistymisestäni ja siitä etten enää väkisin yritä kysellä tekemisiäsi ja jutella yleisesti, koska et halua jutella kanssani. Inhosin sitä kun kyselin ja selitin asioitani sinulle vaikka sinua ei kiinnostanut, olin kuin kissa joka kiehnää ihmistä, joka inhoaa kissoja. Nyt ei ole tarvetta siihen ja huomaan ettei juttusi kiinnosta minua. Pystymme puhumaan ihan normaalisti asioista ilman, että välttelen sinua ja kun juttelen sulle en enää hermostu sinuun. Myönnän, että ajattelen sinua edelleen ja olen ottanut yhteyttäkin vapaa-ajalla, mutta niinhän ne alkoholistitkin saattavat repsahtaa ennenkuin raitistuvat :)
Miksi sanot työasiat minulle nykyään lyhyesti ja " kovin" sanoin ja vältät katsomasta minua silmiin? Katsoin sinua vihaisesti vaikka aiemmin hymyilimme toisillemme, haluan sinun tietävän että en vihaa sinua, minun tunteeni ovat ennallaan, mutta loukkasit sanoillasi minua annan kyllä anteeksi jos sanot välittäväsi minusta. Minun on kai jatkettava vain elämääni sanoithan selvästi et ole kiinnostunut ja olet kyllästynyt minun kiinnostuksen osoitukseeni. Edelleen heikosti toivon että sanot valehdelleesi aiemmin kun sanoit ei. Olen näkeväni tunteita silmistäsi, mutta olen varmaan taas väärässä. Hyvää yötä
- sama kuin ed.
76 kirjoitti:
Miksi sanot työasiat minulle nykyään lyhyesti ja " kovin" sanoin ja vältät katsomasta minua silmiin? Katsoin sinua vihaisesti vaikka aiemmin hymyilimme toisillemme, haluan sinun tietävän että en vihaa sinua, minun tunteeni ovat ennallaan, mutta loukkasit sanoillasi minua annan kyllä anteeksi jos sanot välittäväsi minusta. Minun on kai jatkettava vain elämääni sanoithan selvästi et ole kiinnostunut ja olet kyllästynyt minun kiinnostuksen osoitukseeni. Edelleen heikosti toivon että sanot valehdelleesi aiemmin kun sanoit ei. Olen näkeväni tunteita silmistäsi, mutta olen varmaan taas väärässä. Hyvää yötä
Tänään painotit että sinä olet se työnantaja ja minä olen se työntekijä/alainen, vihjasitko tähän viestiketjuun? Suuttuisit taas ja sinua vituttaisi ja pitäisit epäilyäni sairaana. Itse et ole syytön viime pikkujouluissa halasit pitkään ja tuppasit mun viereeni usein ja kysyit mitä teet huomenna ja loman alussa laitoit viestin. Asetan pikkujouluihin tulon ehdoksi, että et halaile ja pysyt musta väh. 5m etäisyydellä paitsi jos kumoat aiemmat sanasi ;)
- "minä vain"
....tosin jotain tapahtui...en kadu sitä tapahtunutta,minä halusin ja eleistä päätellen myös toinenkin....mutta ilmeisesti se pilas meidän välit...leikinlasku,nauru ja ilo katosi aivan tyystin....toisin olisin tehnyt jos oisin tiennyt mitä menetin... :(
- mariposa<3
Rakkaus ei tunne häpeää.
- tiedän
Hävetä voi sitä, ettei kykene olemaan rehellinen, myös itselleen ja selvittämään asioita.
- vihattu
Tuskinpa tämä mikään "lohtu" on, mutta pointti ainakin. Monet vihaavat ja halveksuvat työntekijöitään jopa avoimesti kykenemättä tuntemaan asiasta edes häpeää. Niin kauan kuin pysyt positiivisten tunteiden puolella, on asiat melko mukavasti. Joillakin ihmisillä torjuttu ihastus ja rakastuminen keikahtavat katkeruuden ja kampittamisen puolelle - toivottavasti et kuulu heihin.
- olen ihastunut...
mun työnantajaani.. Tunteistani en voi puhua hänelle nolaamatta itseäni täysin. Käytöksestäni ihastumisen varmasti huomaa, ja luulen et tunnetta on vähän molemmilla..? Tässä on jo lähtökohdat vähän vaikeat kaikin puolin, monesti mietinkin et eikö olisi voinut vähän helpompi kiinnostuksen kohde löytyä.. En mä oikein voi tehdä muuta kuin odottaa, että hän tekisi jonkin aloitteen.
- se
Olet jo pelännyt elämää
- pitäiskö
Joskus aikoinaan. Ei hävetä.
- herkkä ja haavoittun
Entiseltä pomoltani voisin kysyä, onko nyt hyvä olla kun itse haavoitit oikein kunnolla? Mitään ei tosiaankaan tapahtunut, mutta tiesit itsekin missä mentiin ja mitä minulle teit! Onnekseni pääsi pois ettet enää voi enempää satuttaa! Ehkä joskus vuosien myötä opin antamaan sinulle anteeksi! Jos odotit, että toivottaisin teille onnea niin siihen en vielä kykene.....
- Hymy huuli
En milloinkaan unohda sitä, miten rauha ja hyvä olo laskeutui yllemme kun olimme kahden! Voiko sitä tunnetta enää milloinkaan kokea?
Mutta..... totuus on, etten enää haluaisi sitä kanssasi edes kokea, sillä enää herätät vain sääliä ja halveksuntaa, mutta kaikki on omaa syytäsi.... Olet saanut mitä halusit! - sainko jo sitä ?
=
- murusi sun
- Yrittäjäkö ?
Varattu ?
- Orjako ?
Eiköhän itse tiedä mikä on..... Ja hänen omista kirjoituksistaan löytynee vastaus, ollakko vai eikö olla, oikea henkilö siis!
- Punahilkka.
2009.;)
- Siniilkka.
2011. :(
- susi hukka
Siniilkka. kirjoitti:
2011. :(
Joku osuu sentään oikeaan! Hienoo, hyvä.
- sinihilkka
susi hukka kirjoitti:
Joku osuu sentään oikeaan! Hienoo, hyvä.
Mitähän hyvää ja hienoo siinäkin oli? Mielummin olisin ollut tunnistamatta, kärsin kuukausien unettomuudesta miettiessäni mitä elämässäni tekisin eikä tuo sitä ainakaan helpottanut, päinvastoin sitä oltiin entistä väsyneempiä, kiukkuisia odottaen milloin räjähtää. Väsymykseni loisti kilometrien päähän eikä työpäivän päättyessä jaksanut kuin itkeä uupumuksesta ja hän ei muuta kuin pelkää osaako olla objektiivinen! EI osannut oli täysin piittaamaton ja välinpitämätön, mihinkään ei voinut enää luottaa ettei vain suosita!
Onneksi joskus hetken mielijohteesta järki voittaa ja uskaltaa hypätä tyhjän päälle! Elämäni paras päätös jota en ole katunut päivääkään. Elämä alkoi hymyillä heti tuon päätöksen jälkeen eikä sen jälkeen ole ollut huolen häivää, menneisyydestä on muistona ainoastaan syvä viha häntä kohtaan eli mielummin olisin ollut tunnistamatta tämän ja jotain muutakin....
Jos joltain haluaisin pyytää anteeksi se menisi "ratin taa" ilman sitä hymyä ja sanatonta huolenpitoa olisin ollut täysin hyljeksitty. Kiitos, tunsin sen kyllä ja arvostin sitä! - häpeä
sinihilkka kirjoitti:
Mitähän hyvää ja hienoo siinäkin oli? Mielummin olisin ollut tunnistamatta, kärsin kuukausien unettomuudesta miettiessäni mitä elämässäni tekisin eikä tuo sitä ainakaan helpottanut, päinvastoin sitä oltiin entistä väsyneempiä, kiukkuisia odottaen milloin räjähtää. Väsymykseni loisti kilometrien päähän eikä työpäivän päättyessä jaksanut kuin itkeä uupumuksesta ja hän ei muuta kuin pelkää osaako olla objektiivinen! EI osannut oli täysin piittaamaton ja välinpitämätön, mihinkään ei voinut enää luottaa ettei vain suosita!
Onneksi joskus hetken mielijohteesta järki voittaa ja uskaltaa hypätä tyhjän päälle! Elämäni paras päätös jota en ole katunut päivääkään. Elämä alkoi hymyillä heti tuon päätöksen jälkeen eikä sen jälkeen ole ollut huolen häivää, menneisyydestä on muistona ainoastaan syvä viha häntä kohtaan eli mielummin olisin ollut tunnistamatta tämän ja jotain muutakin....
Jos joltain haluaisin pyytää anteeksi se menisi "ratin taa" ilman sitä hymyä ja sanatonta huolenpitoa olisin ollut täysin hyljeksitty. Kiitos, tunsin sen kyllä ja arvostin sitä!tunteilla liekkimistä taas olipa syytäkin hävetä. toivottavasti saa vielä maistaa omaa lääkettään
- a
A
- munatonko
Häpeätkö sitäkin, että rakastit entistäsi (olettaen sellaisen olevan) tai sitä, että raskastat nykyistäsi (taas oletus) ja muita siinä välissä? Se mitä häpesit on ettei sussa ollu miestä vaan olit pelkuri. Ei se työntekijä ole sen kummempi ihminen kuin muutkaan. Enpä haluaisi kuulla, että joku häpeää sitä että rakastui minuun!
Kenties oletkin tuo häpeä mies joka yritti hienovaraisesti.... - J+H
Minulla on vähän samantapainen juttu... Meillä kotona on työntekijä 16 v. poika. Ihastuin häneen todella. Aloimme txt parin kk jälkeen ensitapaamisen... tuli muutamia suuria puhelinlaskuja ja siihen se jäi. Olen vielä neitsyt ja lupasin hänelle että hän saa kunnian poistaa sen minulta. Kuulin kumminkin että hän oli pian varattu. Itken joka ikinen päivä itseni uneen tämän takia. Hän pelkää että saa potkut jos txt vielä. Oikea petturi!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)664519Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu142229- 251754
- 121498
- 271423
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51298- 101217
- 131136
- 221086
Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä
Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.2911014