Olisiko jollain neuvoja kun meitin uusperheessä 12v tyttö varastelee mun meikkejä?Jäi jo kerran kiinni ja pidin aikamoisen saarnan asiasta mutta nyt teki sen uudestaan.Ei ymmärrä edes anteeksi pyytää.Toisaalta tajuan,koska äitinsä on sellainen kaljasuttura,joka ei juuri itsestään huolehdi mutta silti.Tunt uu vaan niin masentavalta kun omsaa kotona pitää vahtia omia tavaroitaan.Sanoin ekalla kerralla tytölle,että jos tarvitsee jotain niin sanoo ja mä ehkä hankin sen sitten mutta ei vaan niin tapahtunut.Tälläinen on hajottamassa perheemme ja olen ajatellut hankkia oman asunnon,jonne kersoilla ei ole asiaa.Mies on ihana mutta jollain tapaa tuo vanhin saa aina tahtonsa läpi ja häntä ei esim.rangaista millään muotoa.Voisikohan olla mustasukkaisuus tms.kyseessä?Ollaan oltu ihan hyvissä väleissä ja vien lapsia sellaisiin paikkoihin,jonne äiti ei koskaan vie,olen siis yrittänyt mutta aika turhaltahan tuo tämän jälkeen tuntuu.
Varastelu
pettynyt
35671
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
mutta varastajana olivat omat lapseni. Kun isäpuolen kanssa muutettiin yhteen alkoi varastelu. Varastivat rahaa taskuista ja lompakosta. Ainoaksi avuksi osoittautui se, että lompakot pidettii visusti piilossa eikä taskuihn jätetty kolikoita.
Varastaminen on oire. Lapset eiväthyväksy tilannettasyystä tai toisesta. Yhteiselämästä ei tule ei tule mitään ennen kuin lasten kanssa asiat ovat kunnossa.
Ajatuksesi hankkia oma asunto on viisas. Jokin asia hiertää sinun ja lasten tai ehkä miehen ja lasten välillä. Ne kannattaa selvittää rauhassa ja jos sitten tuntuu siltä, aloittaa uudelleen. Jos yhteiselämää jatkaa väkisin, tilanne ainoastaan kriisiytyy vähä vähältä. Mieluummin siis aikalisä, kissa pyödälle ja uusi aloitus selvillä sävelillä.
uutta asuntoa,jos teini varastaa meikkiä?Ongelmahan on meikin varastaminen,ei se ole sen luokan ongelma,että aikuisen ihmisen täytyy hankkia itselleen uusi asunto.Älä pakene ongelmaa,vaan tee sille jotain.
Kissa pöydälle ja joku selvitys tähän tilanteeseen.Luultavasti nuori ei ole joutunut vastuuseen edesottamuksistaan,joten käytös voi jatkua.Selkeä rangaistus varastamisesta,jätetään kuukausiraha maksamatta tms.Pohtia voi myös sitä onko mielenosoitus uusperhetilanteen johdosta vai mikä on perimmäinen syy.
Muutat omaan asunoon miehestäsi erilleen koska kersa varastelee meikkejäsi? Missä on suhteellisuudentaju? Hommaat meikeillesi lukollisen kaapin, eiköhän homma ole sillä hoidettu.
Lainaapa kersalta jotain, äläkä palauta.
Kyllä mun suhteellisuudentajuni on tallella.Ekalla kerralla puhuttiin asiat ja tyttö lupasi,ettei tee sitä toiste,kunnes taas teki.Onko sinun mielestäsi oikein,että ihmisten pitäisi omassa kotonaan pitää tavaroitaan lukitussa kaapissa ,siksi,ettei pissis niitä pöllisi?Mitä seuraavaksi lukitsen kun ja jos asiat pahenee?En ole hänen äitinsä, joten kasvatusvastuu ei ole mulla,isänsä on mun puolella ja on jutellut sen kanssamutta näköjään ilman tulosta.Äitinsä ei tiedä asiasta enkä usko,että häntä edes kiinnostaisi tietää kun on sellainen kun on.Jos minä kertoisin äidille niin ihan varmasti hän syyttäisi mua valehtelusta:)
12 vuotias lapsi on pissis ja äitinsä kaljasuttura,niin on ihan hyvä,että muutat omaan asuntoon miettimään omaa käytöstäsi ja asennettasi sillä peiliin katsominen ei olisi paikallasi pahasta.
kirjoituksestasi henkii ogelman ydin. Suhtautumisesi lapseen on aika ikävä ja lapsi aistii senvaikka yrittäisit kuinka esittää muuta. Mielestäsi miehen tytär on pissis, etkä samaan talouteen muutettuasi kuitenkaa katso, että kasvatusvastuu kuuluisi sinulle.
Kyllä kasvatusvastuu kuuluu kaikille samassa taloudessa asuville aikuisille. Lapsesta täytyy myös oikeasti pitää ja nuoruutta tulee ymmärtää. Äidin syyttäminen kaikesta ei auta myöskään asiaa. Ongelma on teidän kodissanne ei äidillä. Syy on sinun ja lapsen suhteessa ei äidin kasvatuksessa tai välittämisessä tai välinpitämättömyydessä.
Jos muuttaa yhteen miehen kanssa jolla on lapsia on otettava koko pakka tai ei mitään. On naiivia kuvitella, että voi elää perheessä jonkinlaisessa suojakuplassa ja seurustella "vain" isän kanssa.
Oman asunnon hankkiminen on hyvä ajatus. Mieti tarkkaan mihin olet valmis ja mihin sinulla on kykyjä ja rahkeita. Jos hiukankin epäilet, älä lähde emännäksi perheeseen, vaan etsi yksinäinen mies.
tyttöä pissikseksi..kertoo sen mitä oikeasti miehesi lapsesta ajattelet.
Joten,kun seuraavalla kerralla katsot peiliin..tee se ajatuksella,ja mieti löytyiskö vikaa myös sinun asenteestasi?
Oma 13v tyttäreni ei vie minulta meikkejä,eikä muutakaan ilman lupaa..ei koskaan.
Itse kunnioitan häntä,ja hän minua.
Ja jos kerran asut tytön isän kanssa..osa kasvatusvastuusta kuuluu myös sinulle...vastuu toisen lapsesta syntyy pakostakin jos yhteistä huushollia asutte.
Ei kasvatusvastuu ole aina ja vain biologisella vanhemmalla.Ja nimenomaan siksi ettet ole tuon lapsen äiti,sinun pitäisi osata olla turvallinen aikuinen.
Ja jos vieläkin jokin hiertää..tuon ikäinen lapsi jo tekonsa ja teon seuraukset ymmärtää..joten ei kun puhumaan uudelleen..
saa pissikeksi kutsua.
Mitä kertoo tytöstä että varastaa omiltaan?
tämä nainen syyttää toisen lapsia omien lasten tekosista, jotta saa isän ja lapsen välit sammumaan.
uusperhe äitinä en tajua miten joku voi kuvitellakkaan että vaika minä haluasin rakkaan mieheni kärsivän lapsistaan erkaantumisesta.
Rakkausdessa on kyse toisesta välittämisestä ja kun välittää niin se taas tarkoittaa että toivoo ja työskentelee sen eteen että sillä toisella kaikki hyvin.
Sulle on joka asiaan vain samanlainen mahdollisuus.
Uusikko on paha, haluaa erottaa isän ja lapset.
Haukkuu äidin, liitto on kulissi,
edellisen liiton lapset on aina ihania, hyviä ja sorsittuja.
Maailmaan mahtuu monenlaista,
niin hyvää kuin pahaa.
Minä taas luulen että kirjoittajalla on oikea ongelma lapsesta,
ja tilanne vaatii puuttumista.
miehen tytär nyt 13 v. varasti tyttäreltäni rahaa. Pidettiin iso puhuttelu ja vakuuttelut ettei tee enää toiste. Paskan marjat, saa olla koko ajan kärppänä, ettei vie koruja yms. Ne ovatkin hyvässä tallessa...
Meillä oli sama ongelma mieheni 15 vuotiaan tyttären kanssa. Kaikki rahat, karkit, meikit, cd:t ja jopa minun tyttärieni vaatteet hävisivät tämän neidin matkaan. Kun otin asian puheeksi, niin mitään ei myöntänyt. Aina minä olin se hullu, joka yrittää mustamaalata häntä. Varastelua oli ilmennyt jo ns. perusperheen aikana eli silloin kun äitinsä ja isänsä elivät yhdessä. Kerran sain hänet kiinni rysän päältä ja silloin en antanut periksi vaan laitoin kovan kovaa vastaan. Siinäpä sitten tytär muutti äitinsä luokse. Ei ole kyllä vielä ikävä tullut, vaikka tilanteesta on kohta 3 vuotta. Ihanaa kun ei tarvi jatkuvasti piilotella rahojaan, korujaan ja muuta omaisuuttaan. Mieheni pojan kanssa tulemme mainiosti toimeen. Ei ole ollut moisia ongelmia. Tytär on nyt 18 v ja kuvittelee olevansa koko maailman napa.
kun tyttö muutti äidilleen?
Sekö ratkaisu ongelmiin- lapsi/nuori muualle?
Kyllä kotoaan varastelu oire jostain ja jos se pyyhitään maton alle siirtämällä hän jolla ongelmia niin hukassa on perhe arvot.
Vanhempien tässä tapauksessa myös isän otettava vastuu lapsensa tekemisistä (toki päävastuu tekijällä itsellään) ja jos jatkuvaa ongelmakäyttäytymistä eikä vaan muutamna kerran rajojen hakemista niin kyllä nuorelle tulisi hakea apua.
Mitä jos tämä tyttö alkaa oirehtiin muulla tavalla?
Masentuu kenties tekee jossain vaiheessa itselleen jotain isäkö (ja sinä) sinä vaiheessa sitä mieltä että äidin olisi pitänyt tilanteen hoitaa?
Tytön teillä asuessa isän olisi pitänyt käyttää aikaa tyttöön, keskustella hänen kanssaan kaksistaan ja muutenkin käyttää häneen aikaa yrittäen vaikka leffaillan ym. yhteydessä saada selville mikä on nuoren tytön sisällä niin huonosti että hän näin reagoi, voi olla mustasukkaisuutta sinua kohtaan tai aikuiseksi kasvamisen tuskaa (osalla nuorsta tosi rankkaa) tai se ettei vielä käsitellyt vanhempiensa eroa, masennus tai mikä tahansa kun syy oireiluun on selvinnyt niin sitten hoito sen mukainen, joillekin riittää se tunne että on yhä se tärkein(niinkuin lasten tulisi olla) isänsä elämässä ja ettei uusi vaimo uhka sille, toiset taas tarvitsee ammattiauttajaa eli terapiaa jossa saa purkaa tunteitaan.
Pelottavaa että ratkaistaan ongelma siirtämällä oireilija sen sijaan että paneuduttaisiin oireilun juurisyyhyn.
voisin lyödä vaikka vetoa että nämä hyvien neuvojen antajat ja syyllistäjät eivät itse ole koskaan olleet vastaavanlaisessa tilanteessa. Joten omasta kokemuksesta tuskin puhuvat. Näinhän juuri pitäisi toimia (jos on kasvatusoppaiden esimerkki-ihminen vailla tunteita ja omia ajatuksia) Eli luulen vahvasti että jos te muiden neuvojat joutuisitte itse käymään läpi asioita, joita uusperheessä pahimmillaan voi olla, niin huomaisitte että näiden teidän neuvojenne mukaan ei aina tilanteet mene, vaikka itse ehkä niin haluaisikin. Et voi päättää että muut reagoidovat asioihin sinun toivomallasi tavalla, eli jos ja kun sinä haluaisit asiallisesti hoitaa lasten ongelmiin paneutuen asiat, niin jos muut asianosalliset eivät näin jostain syystä kykene tekemään, niin silloin et voi asialle mitään. Ja kas, juttu ei mennytkään sinun antamiesi hienojen kasvatusopas-ohjeiden mukaan. Voi olla että se ehkä jotain tunteita myös sinussa herättäisi?? vai kuinka?
samaa uusperheessämme ja annetut neuvoni siis meillä kokeiltu ja hyviksi havaittu, ei mistään kasvatusopeista luetut.
Meillä syyksi varasteluun paljastui murrosikäisen tytön mustasukkaisuus isän suhteesta,
oireilu ei kyllä alkanut välittömästi ,vasta kun suhteemme vakaa ja pysyvä., ja yhdessä elämistä jo jonkun aikaa takana siksi vähän yllättäen tuli meillä nämä tapahtumat.
Mutta isän sinnikään (tietysti tuin häntä) keskustelun ja yhdessä olen myötä tyttö ymmärsi että hän yhtä tärkeä kuin ennenkin ja minä en uhkana heidän isä-tyttö suhteelle.
Minulla nykyään kyseiseen tyttöön hyvät luottavaiset välit, ja pystyn jättämään jopa kolikoita avoimesti pöydälle ilma että ne häviää.
Kyllä tiedän että kaikki me reagoimme eri tavalla ja myös sen että vaikka lapsillemme haluamme vain parasta emme siinä aina onnistu, mutta silti mun mielestä kauhe tapa ratkaista ongelma on "siirtämällä" oireileva lapsi/nuori koska se ei millään tavalla poista oireilun syytä vaan voi lisätä ongelmia tämän tytön kohdalla (yksi hylkäämisen tunne lisää).
Mielestäni on myös vanhempien vatuulla ajatella myös asiaa lapsen näkökulmasta ymmärään hyvn turhauteneisuuden tunteen etenkin jos suht tuorre yhdessä asuminen ja lapsi ei "oma" siksi korostan että lapsen vanhempi tässä tapauksessa isä ottaisi enemmän vastuulleen asian käsittelyn.
Enkä todellakaan usko että voin muiden asioille mitään tai muiden reaktioita muuttaa voin vain kerta omista kokemuksista ja siittä mikä meidän joskus hankaluuksisskin olavan uusperheen arjen on "pelastanut".
En silti ymmärrä miten voit kokemuksiani noinkin rankasti " halventaa" ja mikä tarve sinulla siihen on, palsta lienee tarkoitettukin vertaistukeen eli samaa kokeneet pystyy omia kokemuksiaan jakamaan, vai tarkoitatko että koska meillä kyseinen ongelma ratkesi niin minä en saa asiasta kertoa mutta jos ei oltais ratkaisua löydetty tai päätytty siihen että tyttö muuttaa kotoaan pois niin silloin minulla olisi lupa siittä kirjoittaa??? ihmettelen kovasti.
Olen viestin kirjoittaja, jolle vastasit aiemmin. Meillä tilattiin nuorelle aika ammattiauttajalle, muttei häntä saatu sinne menemään ja väkisin siitä ei tule mitään. Hän olisi halunnut muuttaa alunperinkin äidilleen, mutta äiti ilmoitti ettei huoli. Isänsä yritti keskustella tyttärensä kanssa moneen otteeseen, muttei asiassa päästy puusta pitkälle, koska hän ei suostunut puhumaan asiasta mitään. Ja oman lisänsä ongelmiin toivat mieheni sukulaiset, jotka syöttivät nuorille kaiken maailman puppua. Esim. että miehelläni ei ole enää rahaa antaa lapsilleen niin paljon sen takia, koska kaikki rahat menevät minuun ja lapsiini. Asia ei todellakaan pidä paikkaansa, vaan meillä on molemmilla omat tulot ja menot. Yhteiset asumiskulut maksamme puoliksi. Ei vaan tule mieleen kenellekään, että miehelläni on taas velat niskassa jo kerran maksetusta talosta. Maksan yhteiselle ruokatilillemme suurimman osan, koska asun hänen talossaan ns. ilmaiseksi. Joten vielä kerran, olemme yrittäneet kyllä mielestäni aika paljon, mutta ikävä ei ole tullut tätä neitiä sen jälkeen kun äitilleen muutti. On elämäollut senverran rauhallista. Joka toinen viikonloppu tulemme toimeen.
Tämä tyttö on ilmoittanut halunsa muutta meille eikä äidilleen.Huvittavaa on se,että tälläkin palstalla mollataan nykyisiä, jotka tahtoisivat kasvattaa lapsia niin eikös ne äidit sieltä hyökkää ja huuda,ettei vastuu lapsista ole nykyisillä "naikkosilla";)
Ja se,että sanoin likkaa pissikseksi ,ei ole vars,haukkumista.Kannattaisko joidenkin hellittää pipon narua hieman?Juteltiin tänään uudestaan asiasta ja kysin,josko hän on mustasukkainen isästään?EI kuulemma.Sanoin,että isä rakastaa häntä edelleen yhtä paljon ja minuakin mutta eri tavalla kuin lasta.Aion nyt hetken aikaa vielä katsella tilannetta ja ehkäpä järjestän pienen houkuttelevan ansan,koska olkoon mikä tilanne tahansa niin varastamista en hyväksy missään muodossa.Kiitos monelle asiallisista kommenteista ja niille,joilla ei näitä ongelmia ole ollut,voin sanoa,ettei helpotusta pelkästään opuksista löydy.Toivokaa,ettei ongelmia tule.
Tuo ikä muutenkin sellainen lapsella/nuorella että kaikenlaista tyhmää tulee kokeiltua.Mutta jos saatte asiasta sovun,voi olla että muutaman vuoden kuluttua välinne ihan mainiot.
Oma lapsi sai hiukan vanhempana jonkun älynväläyksen näpistää kaupasta,jäi kiinn(onneksi).Asiaa selvitettiin,sossun keskustelu myös ja nyt muutama vuosi mennyt niin hyvin ahkera ja kehityskelpoinen nuori aikuisen alku hänestä kasvanut.Tsemppiä teille.
tuo mustasukkaisuus kyseessä tarkoita että se jokaisella olisi sama. Ja hyvä että aisasta olet avoimesti jutellut, meilläkään tyttö ei kysellessä kyllä asian laitaa myöntänyt. ( ja moniko aikuinen suoraan myöntää että huono käyttäytyminen ja esm, nalkuttaminen johtuu mustasukkaisuudesta)
Päätimme vaan kun minulla tuli tunne että lyön päätä seinään että tytön isä käyttää paljon aikaa ominpäin tytön kanssa kyselee ja huolehtii, alussa tytöllä että en mä halua miksi me kaksistaan elokuviin ym, mutta ilmiselvästi nautti ja samalla kun tytön omat hetket isän kanssa lisääntyi ja minä varasteluasiassa peräännyin niin tavaroiden "häviäminenkin" loppu, vieläkään tyttö ei omin sanoin ole ilmaissut että kyse oli mustasukkaisuudesta mutta isän sanalliset vakuuttelut välittämisestä ja tyttöön käytetty aika on siis tuonut tuloksia ja siksi mieheni ja minä päätellyt että kyllä se siittä oli kyse.
Joten vielä tarkentasin siis meillä toimivaksi todettuun että isän ehkä kannattaisi ottaa ohjat enemmän käsiin ja hoitaa lapsensa kanssa keskustelut asiasta.
Enkä siis missään nimessä väitä että toimii joka tapuksessa kerron vaan että toimii meillä. Ja ihanaa kun tytöltä aamuisin saa huomenta toivomuksen halauksen kanssa ja tuntuu että täysin kadoksissa oleva luottamus ja kunnioitus on meidän välillä vahvana.
Rankkaa se oli ajoittain mutta nyt hyvä.
pieni kultakutri, oi oi oi... varas lähempänä kuin arvaatkaan..!
Voi voi sulle.Katsos kun mun oma lapsi on jo ihan omillaan eli eipä nyt sattunut pilkkasi:)Oma ei ole ikinä pöllinyt mitään,sen verran aikoinaan oli asiasta puhetta.Ketäs sitten syyttäisi seuraavaksi?Mun vanhaa äitiä vaikka........
vaikkei enää sun luona asu, jopa se on oiva paikka varasteluun, kun ei hätä voi syyttää... heh, oletkos tullut ajatelleeksi, että oma lapsesi käy sun luona varkaissa??
olet.
Vedä nyt jotain nappeja ja häviä kirjoittamasta
ihan paskaa.
Kyllä kirjoittaja ihan varmasti tietää paremmin kuin sinä
(aivan ulkopuolinen mäntti) kuka heillä varastaa ja kuka ei.
Jäjen käyttö on sallittu tälläkin palstalla.
rahaa, ihan kaikki mitä irti saa. Yks päivä se oli hinannu meidän uuden nojatuolin omaan huoneeseen. Sitten se meni jääkaapista varasti kaikki 2 litraa jätskii ja söi ne. Luulen että mun maksukorttikin on sen vintiön käsissö. Kaikki se lapsi vie, mun lapselta se varasti kirjahyllyn ja kaikki 200 videoo ja säästöt. Nyt se taas suunnitelee jotain tuolla omassa huoneessa. Ei mun lapsi koskaan ole mitään varastanut, aina kysyy luvan saako ottaa vaikka leipää tms. Mutta mihen lapsi, voi että se on oikea kääntäjä.
Panes ruotuun tollanen kersa.Kaikki viedyt kamat pois sen huoneesta nyt ensin ainakin.Tosi ikävää tuollainen.Sitten kai asiasta pitää jutella,jos ette itse kykene niin tuohan pitää ohjata jonnekkin.Me voidaan vielä puhua,ainakin toistaiseksi.
on kuitenkin se toisen puolison varastanut suttura , joka täällä haukkuu , mustamaalaa toisten lapsia , vihittyjä puolisoita jne. Siinä kyllä materiaaliset vahingot on kuin myrsky vesilasissa. Varastaminen on aina väärin ja perisyntikin jos tarkkoja ollaan.
teillä oli mahtava suhde rakastit ja kunnioitit miestäsi ja hän piti sua kun kukkaa kämmenellä ei riitoja ei mitään molemmat sai olla omia itseään , mitään ei kummankan tarvinut niellä, niin arki kuin juhlakin sujui ja ja elämä hymyili ja sitten ihan tyhjästä kun miehesi sinulle aamusuukon poskelle mojautti vieras nainen tuli ja hänet varasti vei mennessään eikä paluttanut, voi voi vooooi.
ja särkee toisten perheet ihan syyttä vain sen tähden, ettei itsellä ole mitään, niin e imuillakaan asa olla. ei ajatella edes lapsia, jotka jää ilman isää.
Sitten on pokkaa väittää että liitossa on vikaa kun pari eroo, eikä uusikko tunnusta, että itse on toisten liiton hajottanu. Kyllä sekin on tavallaan varkaus, viedä toisten mies ja lapsilta isä.
katkeraa raukkaa.. Minä onnellinen uusperheen äiti ei tarvetta olla mistään onneton ja itse asiassa minulla oli elämä jo ennen kuin mahtava ihana mieheni iski silmänsä minuun, toki hän oli jo eronnut niinkuin minäkin, mutta tämä uusperhe siunaus meille mahtava sellainen josta kiitollinen joka päivä.
lapset ei ole menettänyt äitiään eikä isäänsä ei minun eikä hänen.
Ja jos sinä niin sokea ettet edes tajunnut että liitossanne vikaa niin ihme että mies odotti kunnes joku hänet haki noin itsekeskeiseltä omaa napaa tujoittajalta luulisi että mies olisi lähtenyt jo paljon nopeammin jo ennen lapsia mutta hän varmaan aika nyhverö koska eihän sinunlaisesi katkera olio kunnon miestä olisi saanutkaan.
ainoaan kirjoitukseen sinun pitää
saada nuo omat naikkosesi tuotua.
Tämäkään varastamis kirjoitus ei liippaa
edes läheltä sinun ongelmaasi.
Ole hyvä ja pysy pois sieltä missä sinua ei tarvita.
Hoida itsesi kuntoon, niin ehkäpä tuo 15 vuotta
vanha asia viimein helpottaa...
sinun takia.
Itse niin halusit ja sen myös sait.
Joten älä täällä sitä itke.
Ja tehän asuitte jo erillään, joten ei ollu enää
"sun mies".
Minä olen eronnut ja kyllä mun lapsilla on isä yhä edelleen.
Sorry mutta kyllä sulla taitaa nyt mennä puurot ja vellit sekaisn kun tuollaista katkeraa sontaa kirjoitat.Mene hoitoon tai ole edes hiljaa.Kenenkään perhettä tässä ei olla rikottu tai miten sen nyt ottaa kun tapaa kolme vuotta yksin asuneen miehen?Huh huh....Olisi mielenkiintoista tavata sinut ihan livenä ja kuunnella noita juttuja ja taustoja niihin.Mutta hei.,lääkkeet auttaa,sinuakin.
varastaa hänen lompakostaan aina rahaa. Ottaa kysymättä ja sanoo sitten kun mies huomaa sen, että ai niin unohdin, Mutta on jo tuhlannut miehen tienaamat rahat. Meillä on exän kanssa hyvät välit, soitellaan ja tapaillaan, ja ollaan toisillemme se olkapää kun on murheita.
Mutta toi on jo melkoista touhua, että tyttöystävää vetää miehen rahat lompakosta. että uusioissakin on varkaita.
rakastavaiset toistenne olkapäät ole sitten vielä yhdessä????