Avioero on aina kova koettelemus.
Niin jäävälle kuin lähtevällekin osapuolelle.
Se ei ole mikään ilkkumisen paikka...tosiaankaan!!!
Itse koin sen on eräänlaiseksi kuolemaksi ja surutyötä oli tehtävä. Kukin kuitenkin tavallaan. Mielestäni on hyvä keskustella ja purkaa tuntojaan,
missä sitten itse parhaaksi näkee.
Jos nyt kuitenkin on kova halu ivata meitä "epäonnistuneita",
niin tähän ketjuun voi rääpiä päätään.
Ole hyvä! Anna palaa!
Niin jäävälle kuin lähtevällekin osapuolelle.
Se ei ole mikään ilkkumisen paikka...tosiaankaan!!!
Itse koin sen on eräänlaiseksi kuolemaksi ja surutyötä oli tehtävä. Kukin kuitenkin tavallaan. Mielestäni on hyvä keskustella ja purkaa tuntojaan,
missä sitten itse parhaaksi näkee.
Jos nyt kuitenkin on kova halu ivata meitä "epäonnistuneita",
niin tähän ketjuun voi rääpiä päätään.
Ole hyvä! Anna palaa!
Vastaukset 132
Vanhimmat
Kuka nyt avioerosta päätään haluaisi aukoa???
Minulla ei ole kuitenkaan mitään käsitystä siitä asiasta. 34 vuotta avioliitossa on karaissut minut kestämään lähes kaikkea. Kuten nyt tätä issun ja muutaman muun jatkuvaa parjaamista miehisestä miehestä, jolle essu sopisi parhaiten.
Voisi se tietenkin niikin olla, mutta montako miestä silloin tässäkin yhteiskunnassa olisi, jotka tuollaisia akkoja kauaa katselisi???
Ei kovinkaan monta ja eroja tulisi jatkuvasti.
Avaus muiden joukossa.... Eikö?
Vastauksestasikin voisi sanoa kyllä omituinen.
Onnittelut pitkästä liitosta!
Meidän sukupolvessa tuo on harvinaisuus,
niin turhan helpostikin erotaan :(
tunnen monia pareja jotka ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen ovat heti valmiita eroon.
Minun mielestäni taas avioliitto kestää niin ylä- kuin alamäetkin. Jos jo luonteeltaan on sellainen tyyppi, joka ei pysty sopeutumaan elämän eri muutoksiin, kannattaa pysyä sinkkuna.
"rakastaa niin myötä- kuin vastoinkäymisissä,
kunnes kuolema teidät erottaa" vai miten se meni :)
Kunpa osattaisikin tehdä töitä sen onnistuneen liiton suhteen, eikä oltaisi heti laittamassa kantapäitä vastakkain vaikeuksien ilmetessä.
On kuitenkin tapauksia, joissa se ero on loppupeleissä paras ratkaisu kaikille osapuolille, myös lapsille!!
Sinkkuna on pirun hyvä olla :))
sinulla, mutta kuka täällä siivoisi, pesisi pyykin, tiskaisi ja huolehtisi sairaasta ukosta jollei vaimo???
ja kiitollinen vaimostasi.
Muistathan kertoa sen myös hänelle ?
Näin on niin hyvä.
Ei kukaan krohise sängyssä.
Ei tiputtele kahvia tasoille.
Ei purista hammastahnatuubia väärästä kohtaa.
Ei jätä wc:n rengasta ylös. jne jne
Nämä olivat vain muutamia ajatuksia aamun toimista :))
Ei räksöttäisi jokaisesta roskasta lattiaala.
Ei rähjäisi jokaisesta sukasta tai vaatteesta tuoleilla.
Ei haukkuisi tyhjistä kaljapulloista.
Ei toimisi puolueellsisti.
Ei sanoisi väärää sanaa lähimmäisestä (aviomiehestä).
Ei tuputtaisi essua.
Ei vaatisi rahaa.
Ei ostelisi turhia kotkotuksia.
Ei kasvattaisi viidakkoa olohuoneessa.
Ei pitäsisi ikkunoita auki talvella.
Ei ajaisi pelkääjän pallilta jne. jne.
Kiitos päivän nauruista :)
ihan pikkujuttuja. tuollaisia ongelmia on helppo sopia.
pahempi on että kun huomaa että puolisolla on ihan "väärät" tavat esim. kohdella lapsia. itsekkyys.
huono itsetunto joka ilmenee toisen aliarvioimisella ja alentamisella.
haukkuminen ja huutaminen ja kyvyttömyys keskustelemaan asioista.
eri arvot elämässä noin yleensä.
on ongelmia ja sitten ongelmia.
ne huonot tavat löydetään muista mutta itsessä ei ole mitän vikaa...
löytyy ihan ilman etsimistäkin ;-)))
Kuinkahan moni on valmis purkamaan avioero-tuntojaan tällaisella p*ska-palstalla; saadakseen lisää s*ntaa niskaansa?
Avioeroillekin on oma keskustelupalstansa, mielestäni se on oikeampi paikka - siellä on ´vertaistukea´ eikä kukaan ilku toisen erosta tmv.
Tällä palstalla mikään ei ole pyhää - eikä kukaan kunnioita kenenkään henk.kohtaisia, arkojakaan asioita.
En odottanutkaan, että tähän ketjuun kukaan purkaisi tuntojaan avioeron keskellä.
Vaan...tähän voi nyt heittää sitä sontaa, mitä täällä tosiaankin harrasteaan
naapureiden kanssa ja tiedän ketä levittelee naapureistani levittelee asioitani.
Minä en hyväksy kun käydään kimppuun palstalla käyttämällä sivullisiakin asioihin, mitkä ovat syyttömiä, käytetään hyväksi vaikka avieroakin.
Minä tiedän että, entisen vaimoni kaverit ainakin lukee palstaa ja tarvittaessa tiedoittaa entistä vaimoani, jos hän ei itse lue palstaa, ja varmasti ei tule onnelliseksi, kun kaikella mahdollisella tavalla yritetään käydä kimppuuni, jos ei itse kärsi lukiessa tekstiä avierostamme, josta on kirjoitettu viime vuodesta lähtien.
Tv joku aloituksesta, kun kysyttiin voiko ihminen tulla toimeen ilman telvisiota, kas puskissa joku rääpi eronneesta ystävättärestään, ja sattumoisin ainakin kaksi rekattua tiesi ketjussa, että entinen vaimoni sai telvision ja mulle jäi kaikki muut tavarat.
Tällä palstalle ei vainajatkaan ole pyhää, nekin pitää sekoittaa omiin lapsellisuuksiin, isävainaastakin on monesti kirjoiteltu täällä asiattomuuta, ei häntä edes jätetä rauhaan.
Ihminen on peto toiselle ihmiselle ja miksikään se ei tosiasioita muuta.
! Ihminen on peto toiselle ihmiselle !
Sen olen minäkin saanut kokea .. ihan live-elämässäkin.
Noiden sinun henk.koht. asioittesi levittelyn suhteen olen sitä mieltä,
että olisi parasta kun jättäisit kommentoimatta.
Antaisit olla, ehkäpä se ei herättäisikään niin paljon huomiota
ja moinen ilkeily loppuisi. Toivottavasti.
Minä osallistuin tuohon keskusteluun, mutta minulla ei ollut eikä voinutkaan olla tietoa sinun avioerostasi.
Minä kuulun niihin erittäin harvalukuisiin henkilöihin palstalla jotka eivät televisiota omista, joten vastasin avaukseen, ja totuus on se ettei minulla ollut aavistustakaan sinun erostasi ja siitä että tuo avaus oli sinulle suunnattu.
Olen pahoillani erostasi, meillä jokaisella on taustalla menetyksiä ja voin sanoa sinulle ihan kokemuksesta että kyllä niistä menetyksistä aina yli pääsee, jotenkin.
Niitä menetyksiä on
ja joskus on tuntunutkin,
että onko elämä vain ja ainoastaan pelkkää luopumista!
ja meidän ikäluokallamme elämä on jo siinä vaiheessa että ensimmäisen lähiomaisen kuoleman jälkeen on vain niitä kuolemia.
Väheksymättä avioeron aiheuttamaa surua, tuskaa ja sitä mitättömyyden tunnetta, siitä kuitenkin selviää ja tilanne on erilainen kuin sitten lopullisen luopumisen hetkellä.
Vertasinkin vain eräänlaiseen kuolemaan avioeroa.
Se kun myös vaatii sitä surutyötä,
joka on tehtävä.
Ellei, niin ongelmia tulee. Sitä tarkoitin.
se on "pieni kuolema", ei siitä mihinkään pääse, vaikka ei olisi riitaisa, vaikka kuinka yhdessä sovittu ja vailla suurta dramatiikkaa niin jo pelkästään arkinen elämä muuttuu niin radikaalisti että tottakai se tuntuu, puhumattakaan siitä että se aina kolhii itsetuntoa.
Anneli Saaristolla on tuohon tilanteeseen erittäin terapeuttista musiikkia :)
Vaikka tunnustankin olevani .. hevarikin
ja omaavani suppean määrätynlaisen musiikkimaun, niin myönnettäköön,
että noina "heikkoina hetkinä" iski ihan muunlainenkin musiikki...
Anneli Saaristokin :)
Musiikista saa niin paljon!! Se on elämä!
kun ihmisellä on kaksi tervettä jalkaa "räpylää" ja tervee kädet ja muutenkin on suhkot terve pystyy elämässä tekemään, mitä haluaa, vaikeudet on tehty voitettavaksi.
Mua ei telkkari edes kiinnosta, niitä saa ilmaiseksikin, digiboxini on ihmisellä, joka sitä enemmän tarvii, kun minä, saa pitääkkin sen vaikka ikiomanaan.
Aamulla juuri juttelin ystävättäreni kanssa puhelimessa, onko eräällä lakimiehellä vapaana, teitin kylässä omakotitaloja.
Ystävättäreni, kyl ehdotti Karjalaan muuttoa, mua ei tämä kylä sido, töiden takia kyllä sitoo, mutta muuten olen vapaa, kun taivaan lintu, tekemään mitä haluan.
siihen keskusteluun ja kerroin että meidän olisi vaikeaa elää ilman televisiota.
Toinen vaikea juttu olisi elää ilman pyykinpesukonetta.
Jopa minä tiedän tuttuja jotka hyvästelivät television silloin kun ei enää analogiset kanavat näkyneet.
Käytettyjä telkkuja saa nykyään pienellä rahalla, joten rahallisesti ei kenenkään tarvitse ilman olla.
Minä en tiennyt kenenkään erossa jääneen ilman televisiota tai että aihe olisi suunnattu jollekkin määrätylle ihmiselle. Minusta aihe oli yleinen ketään loukkaamaton.
yksi kappale löytyi Anneli Saaristoa evakon laulu. Musiikin kuuntelua ei mikää voita, eilen myöhään yöhön soi musiikkia, ei jaksa kiinostaa edes elokuvat, niin paljon kun musikki, mitä löytyy riittävästi ja elokuvissa osassa on suojakelmutkin päällä esim, kuntosali ohjelma ja terveellinen ravinto naisille heh heh. Ihan pientä vitsailua, kun teitil naisil on joko tulossa tai menossa laihdutamista, siel pölyyntyy kirjahyllyllä.
valitettavasti on ettei tuubista löydy, uskoisin että ainakin La dolce vita löytyy, mutta minulta löytyisi sitäkin enemmän:)
http://www.youtube.com/watch?v=lCVRbB4roag&feature=related
ilmeisesti opera löytää evakon laulun paremmin, kun muut selaimet.
http://www.youtube.com/watch?v=DXXyFY0IMfg&feature=related
muutamat naurun pyrähdykset, heittä he he heh, oli allekkain kappaleet. Nyt täytyy lähteä ulkoilemaan, ja syödän kasvispizzaa, kun tullaan kotia.
tuskin kenellekkään on. vaikka lähtisi huonosta suhteesta niin aina siihen liittyy kuitenkin vaikeita asioita.
yleensäkkään henkilökohtaisesti en koskaan toivo kenellekkään mitään pahaa tapahtuvaksi vaikka en kaikista pidäkkään.
en kuitenkaan katso eroa "epäonnistumiseksi". joskus on vaan erottava jos yhteiselämä ei suju. en voisi kuvitella itse eläväni liitossa jossa pitäisi taistella jostakin. riitojahan tietenkin tulee mutta ne pitää osata sopia ja kulkea yhdessä eteenpäin.
kaikki asiat on pystyttävä puhumaan selväksi ja kunnioittaa toista. jos tämä ei onnistu niin sitten räpylät irti ja mammonat jakoon.
Käytin nyt vain tuota sanaa :)
Tosiasiassa itse eron ollessa tuore,
koin kyllä olevani maailman epäonnistunein ihminen!!
Tuo toisen ihmisen huomioonottaminen ja kunnioittaminenhan se onkin parisuhteessa se tärkein. Kuitenkin kaksi ihan vierasta ihmistä kun on kimpassa niin konflikteilta ei voida välttyä.....
se siltä tuntuu aluksi. ja en tarkoittanut ettei niitä konflikteja olisi, vaan että ne pitää osata selvittää niin ettei jatkuvasti jotain jää hampaankoloon ja että sitten asiat putkahtaa taas jonkun pienen dispyytin yhteydessä pinnalle.
hyvin usein käy niin että mennään naimisiin tuntematta toisiaan. yleensä suomalaiset miehet ei juuri puhele omista "kummituksistaan". mutta kyllä ne sitten sieltä kapista hiipii ajan mittaan. minäkin erosin lasteni isästä lopullisesti
vuonna -91 suunnilleen.
(ja kas vain, sanoi kasvain ja kasvoi vain) niin uuden löydettyä jäi lapset hänen
ajatuksistaan ihan kokonaan melkein. ja olen tosi onnellinen että erosin. koska
sainhan todeta mikä ihminen hän loppujen lopuksi oli.
ollaan sitten erottu.
Ja hengissä ollaan.Koko sakki :)
miettinyt että eipä lasten isä ymmärrä mitä on menettänyt. lapset ei juuri isästään välitä.
hengissä ollaan ja ihan hyvissä voimissa ;-)))))
parin viikon päästä nuorin ylioppilaaksi. olen tehnyt hyvää "työtä" ja hyvin ylpeä olen ihanista pojistani.
joskus elämää ottaa mutta kyllä se joskus antaakin.
Hieno sakki ja kaikilla menee hyvin.
Meillä on täällä lakkiaiset jo ensi lauantaina...
Vai olenko nyt seonnut kalenterin suhteen...
kovasti teillekkin. suomessa on vissiin eri ajat. meillä on "ulosjuoksu" 5-pvä kesäkuuta.
kysyn nyt tässä että oletko suunnitellut tarjoilut jo? mitä tarjoat?
älä vastaa jos et halua. itsellä vähän stressiä näistä.
päinvastoin. Vahva ihminen olit, kun kykenit irrottautumaan liitosta mille et nähnyt tulevaisuutta.
Etsi jostakin Veikko Lavin kirjoittaman laulun sanat Limberin Hilmasta.
Ennen ainakin niitä Hilmoja oli tässä maassa ihan turhan paljon.
Kirkko sanelee, että kaikki pitäisi kestää, mutta kun ihmisellä on vain yksi elämä elettävänä, niin miksi pitäisi tuhlata tämä aikansa viettämällä sitä helvetin esikartanoissa?
Siis suunnitelmat ei tarjoilut :) Jotensakin näin laitetaan.
Tärkeätä on helppous :)))
Meillä on aluksi pikarillinen kuohuvaa.
Lohikeitto, leivät/patongit iso, monen lajin juustotarjotin
ruokajuomat
Kahvipöydässä täytekakku myös gluteenittomana
pullakranssia, kuivakakkuja, mokkaruutuja,
pikkuleipiä...
Aivan ihania muuten ylioppilaslakki-pikkuleivät.
Naapurini teki niitä tyttärensä lakkiaisiin ja pistin tilauksen heti hänelle :)
Tosi hyvin puit asian sanoiksi. Kiitos!!
Lupaan etsiä Veikko Lavin laulun :)
minä olen tilannut voileipäkakut. toinen lohta ja rapuja jne. toinen kinkku, kananmuna ja jotain muuta.
ajattelin jälkiruuaksi laittaa pannacottaa mitä koekokeilin tässä yksi ilta. sen saa itse päällystää marjoilla. ajattelin ostaa eri marjoja joista saa valita. (lakkoja, vadelmia, mustikoita, mansikoita)
ja lisäksi suklaakakku. laitan jonkun juusto/keksi lautasen sitten mitä voi napostella.
juomaksi meillä tulee viinibooli melonista. viiniä, siideriä ja olutta.
ja limpparia lapsille.
vielä että koska on nuorimman poikani juhla niin jotenkin juhlin niinkuin sitäkin että nämä ovat viimeiset "pakolliset" juhlat jotka järjestän. siksi ehkä enemmän näistä stressaan. sit on mun huki loppu ;-)))))))))))))
Kun on tyttäriä, niin on vielä niitä häitäkin järjestettävänä.
Toivottavasti :D
Meillä on tähän asti ollut aina voileipäkakkuja juhlissa,
mutta nyt minulla on niin pienet kylmätilat, että siksikin luovuin niistä...
meilläkin. mutta ostan ne valmiina ja laitetaan suoraan haettua pöytään.
jää minulta kun on vain poikia. mutta kyllähän nykyisin avitetaan siinäkin. ja monet vanhemmat järjestävät ristiäisiäkin lastenlapsille. eli tuskin ihan työttömäksi jään kuitenkaan ;-))))))))))))))
Monasti nykyään sekä morsiamen, että sulhasen vanhemmat jakavat järjestelyt/kustannukset.
Kyllä niitä juhlia meillä riittää. Jos vaikka lastenlasten määrä tuplaantuisikin lastemme määrästä. Saatikka enemmän :))
Ennen kasvatettiin että aviero olisi joku häpeällinen todella hävettävä epäonnistuminen. Ei siihen aikaan varmaan ollut helppoa eronneilla.
Omat tuntemukset ja ympäristön kuiskailut ja sormella osoittamiset.
Lapsiakin silloin pilkattiin....se on sen eronneen kakara....!!!
Nykyisin suhtaudutaan toivottavasti toisin eronneisiin. On varmasti kova paikka erota. Joillekkin taas helpoitus.
Ei tänäpäivänä enää yh:n lasta katsota ja osoitella mitenkään erityisesti.
Ei ainakaan minun perheessäni ole koettu mitään erilaisutta vaikkei isä saman katon alla asunutkaan. Tietenkin se helpotti tilannetta, että isä oli mukana aina kuitenkin kaikissa päiväkodin ja koulujen pippaloissa...
ns. iltatähti. Heidän tuttunsa tietty saman ikäisiä. Isäni ymmärsi elämää, mutta äitini oli puritaaninen.
Koulussa kun olin ekaluokalla opettajakin kohteli eronneiden vanhempien lapsia erilailla kuin "ehjässä" kodissa kasvanneita. Uskomatonta ja kohtuutonta kohtelua silloin lapsille.
"Ehjä" koti oli usein lapsille paljon huonompi vaihtoehto, kuin se että vanhemmat eroavat. Riitaisa ympäristö herätti lapsissa ahdistusta ja pelkoa. Silloin olivat asunnotkin pienempiä kuin nykyään ja yksityisyyttä tai omaa rauhaa ei ollut.
Vieläkin jotkut katsovat eronneissa olevan jotakuta vikaa?? Minusta uskomatonta nykyaikana.
Se että tunnustaa erehtyneensä ja eroaa osoittaa mielestäni voimakkuutta ihmisessä ja halua pyrkiä eteenpäin. Kun vielä osaisivat olla syyttelemättä itseään, sillä eroon tarvitaan aina kaksi eikä syy mitenkään voi olla vain yhdessä.
Eron yli täytyy päästä, eikä kannata märehtiä menneessä
joskus että hän oli eronnut ensimmäisestä vaimostaan, siksi hän oli ehkä vapaamielisempi.
Hänen ammattinsakin vaati avarakatseisuutta. Avarakatseisuus tulee mielestäni luonteessa.
Isälläni jos jollakin olisi ollut aihetta katkeruuteen. Siksi kuoppainen hänen tiensä alku oli. Vaan eipä ollut katkera.
ihmissuhteista, niistä keskusteluista tosin en kerro sinulle koska tyttärelle eivät kuulu hänen isänsä kaikki mietteet.
melkoisen iäkäs ihminen, jos minun isääni tarkoitat.
Toivottavasti sinulle oli apua hänen kanssa keskusteluistaan.
Mistä päättelet että olisin ollut apua vailla isältäsi?Tarkoitatko sitä että jos sinä keskustelet jonkun kanssa olet vain apua pyytämässä?
En ole kovin montaa vuotta sinua vanhempi joten jos se tarkoittaa minun olevan ikäloppu niin samaa itsellesi sitten vain.
Miten voit ryhtyä loukkaamaan ihmistä josta et tiedä mitään?
Eikö kanssasi voi keskustella mistään ilman että ryhdyt keksimään keinoja ivaileviin kommenteihin?
Minäkin olin ala-ikäinen isäni kuollessa. Hänen työnsä viimeisinä vuosina kuten politiikka.........oli miten sen nyt kauniisti ilmaisisin loukkaamatta ketään ... oli erikoisjärjestelyin järjestettyä.....joten aika harvan ihmisen kanssa hän keskusteli viimeisinä aikoinaan.
Hyvät sulle jos pääsit vaihtamaan mielipiteitä ihanan avarakatseisen kansainvälisen unohtumattoman miehen kanssa.
siitä että olen työasioissa keskustellut isäsi kanssa?
Oletko AIVAN VARMA?
Hän vietti äitini ja minun kanssani. Poliittisten lautakuntien kokouksiin osallistui, ja en usko niissä olleen ala-ikäisiä. Siihen aikoihin muutoinkin oli nuorten vaikeaa saada "lautakuntapaikkoja".
Isälläni oli eräs luonteen piirre, jota ei niin hyväksi katsota, ja se piirre hänessä saneli varsin tarkoin kenen kanssa hän tervehtimistä lukuunottamatta keskusteli. Kukaan kun ei ole täydellinen.
Minä en ole väittänyt tai luullut mitään. Olen vain kertonut sinulle faktoja isäni elämän loppu ajoista.
On hienoa jos olet keskustellut hänen kanssaan Niitä ihmisiä ei monia enää ole elossa.
sinunkin henkilöön menevä jankutuksesi yleisellä palstalla ole aivan asiatonta?
Jokainen meistä omat omaisensa tietää ja tuntee paremmin kuin puskissa huutelevat sivulliset.
Olisi toivottavaa että joissakin ketjuissa voisi keskustella ihan ilman näitä henkilökohtaisia kommentteja jotka ovat suoraan p*rseestä.
Laitan viestin uudestaan vain kirjoitusvirheiden takia.
olleen alaikäinen?
Teet kummallisia päätelmiä tietämättä faktoja.
täysi-ikäinen olit sitä reilusti;)))))))) Näin ollen en kenenkään lähes 100-vuotiaan usko enää kirjoittavan koiramaisiin pulinoihin:-DDD
Miten saat iäkseni lähes sata vuotta?
Kun sinä olit 11 vuoden ikäinen minä olin 23 vuotias.
Jos minä olen nyt satavuotias sinun täytyy olla 88 vuoden ikäinen, eikö niin?
ja hanki OMA ELÄMÄ! Säälittää tuommoiset raukat joilla ei ole muuta kuin joku nettinicki jonka perässä hiihtää ja rääpiä!
rekattuhin joka ei oikkeestaan koskaan ymmärrä mittee sil kirjotellaan, jokatoinen viesti silttäin on "nyt en ymmärrä, minä en ymmärrä, nyt en ymmärrä", onks hää sukkuu sulle, oiskohan ihan kaksossisar, vain onko peräti siun lapseis?
siinä sulla kuluukin kivasti aikaa;)))
Oli hauskaa kuljetella sinua keskustelussa.
Mikäli haluat jatkaa niin voit mainita ihan luvan kanssa, miksi isääni kutsuttiin.
Minä vuonna keskustelu käytiin tai edes lähellä sitä vuotta.
Helpotan hieman,,isäni silloiset puoluetoverit, kollegat ovat yhtä lukuunottamatta manan majoilla. Tämä yksi ainoakin joka oli heistä nuorin, täytti hänkin jo 80 vuotta. Olimme mieheni kanssa onnittelemassa päivän sankaria.
Jos olisit sanonut kyseessä olevan työasian, olisin jopa voinut uskoa sinua.
riidanhaluinen kuin haluat, minä en ymmärrä aggressiivisuuttasi.
Olisit sanonut että sinulle aihe on jonkinlainen punainen vaate niin olisin ohittanut sen.
Luulin että kanssasi voi keskustella mutta luulin väärin.
Ikävää.
joka täällä kehui tietävänsä kuka eräs ex-alkuinen nimimerkki on ja oikein puhuneensa sen työkavereiden kanssa.
Joillekin on hirveen tärkeetä esittää tuntevansa palstalaisten tuttuja. Ihme tyyppejä.
Minusta olisi fantastista keskustella ihmisen kanssa, joka tietää isäni ja on keskustellut hänen kanssaan. Valitettavasti heitä ei ole minun lisäkseni kuin yksi ainoa.
Mieheni ja poikani kun eivät koskaan ole isääni nähneet kuin valokuvissa.
sivullisena tule antamaan ikäviä välihuomautuksia keskusteluun, johon sinulla ei ole osaa eikä arpaa.
Sinänsä jännittävän keskustelun sinä nyt aioit keskeyttää, sanoisinko hieman tökeröllä välikommentilla.
Nyt minä sanon sinulle, eikö sinun suutarin olisi paras pysyä lestissäsi?
Väitätkö että lisäksesi ei ole maailmassa yhtään ihmistä joka on joskus puhunut isäsi kanssa?
Bussikuskeja, sairaanhoitajia, kaupan myyjiä, pankkivirkailijoita, taksikuskeja?
minä nyt vain kommentoin kun niin haluan.
Ilmeisesti olet senverran uusi täällä että et ole vielä hoksannut että tämä ei ole chat, vaan yleinen keskustelupalsta.
Tänäänkin huomaamme miten erilaisia me ihmiset olemme, sinä näet henkilökohtaiset utelut ja jankuttavat komentit jännittävinä, minä taas vaan jankuttamisena.
Nyt minä kysyn sinulta pysyitkö sinä nyt varmasti lestissäsi?
Saunassa oli mukavan lämmmintä, kahvi tippuu ja on leppoisa ilta, jännittävää iltaa sinulle.
jollekki on hirveen tärkeet olla tiätävinäs kuka on kuka, ja kuka kertoi tääl mitä.
Ihme tyyppi.
Eihä tuo muuhu kykene, ainaha se o härkkimäs joka keskustelus, ooks muuten huomannu et on muutes aikas ykstotiin akka.
Onkohan Pukelillakin yhtä tyly ja virheellinen käsitys minusta kuin sinulla, arvoisa pensaspalstalainen.
Sinä olet joko kova valehtelemaan tai huomiokykysi on verrattain surkea, tämänkin päivän aikana olen "härkkinyt", miten huvittava ja typerä sana, vain tässä yhdessä keskustelussa.
Minkä varmasti tajusit. Isäni ei liikkunut busseissa, silloin oli Turussa ratikat. Ratikoiden ajajien kanssa ei keskusteltu, ei myöskään rahastajien.
Edelleen odotan vastausta kysymykseeni. Olit sitten sinä kyseessä tai toinen.
Sairaanhoitajia ei isäni juurikaan tavannut viimeisinä vuosinaan. Lääkäri kävi kotona;) Ostokset hoiti äitini. Pankkiasiat hoiti äitini. Taksia isäni ei juurikaan käyttänyt yksin. Mitä vielä. Pieneksi vinkiksi, tuskin yksikään taksikuski tai muut mainitsemasi ammatinharjoittajat muistaa jotakuta yksittäistä miestä ja yhtäkkiä tunnistaa hänet vuosikymmenten takaa palstalla kirjoittavan umalehtisen isäksi;))
***Mikäli haluat jatkaa niin voit mainita ihan luvan kanssa, miksi isääni kutsuttiin.
Minä vuonna keskustelu käytiin tai edes lähellä sitä vuotta.****
Väitätkö ihan oikeasti että 60-luvulta jokainen isäsi tavannut ihminen on nyt kuollut?
Oliko isälläsi joku sellainen sairaus ettei häntä voinut päästää muiden ihmisten kanssa tekemisiin koska jouduitte eristämään hänet kertomallasi tavalla?
sinun omia oivalluksiasi, joilla totuuden kanssa ei liene mitään yhteistä.:)
Tuo oli loukkaava kommentti ja siksi sen tarkoititkin.
Etsippä googlella ja verestä muistiasi. Silloin voit löytää virallista faktaa isästäni ja hänen toiminnastaan....
Itse kerroit tässä samassa keskustelussa että piditte isäsi erossa muista ihmisistä, miksei sitä saisi ihmetellä?
Minäkin sitä kummastelin mutta joku toinen ehti kysyä ensin.
:-))))))))))))))))))))))))))
Älä kerro kummallisia yksityiskohtia jos et halua ihmisten niihin kiinnittävän huomiotaan.
:-))))))))))))))))))))))))))))))
erosta sopii keskustella missä vain itse parhaaksi näkee, kyllä sitä toista osapuolta on edelleen kunnioitettava niin paljon ettei ainakaan ala hänen nimeään paljastamaan missään keskustelupalstoilla ja kertomaan eroon liittyvistä asioista. HYI SAASTA!
En ole mielestäni tuonut lasteni isän nimeä millekään keskustelupalstalle?? Enkä edes yksityiskohtia avioerostani??
olla sama perässä, mikä yrittää syylistää ja syytellä asioista, mihinkä emme edes ole syylisiä hmm.
Raukkamaista tai miksi kukakin asiasta halua sanoa/ kirjoitaa, tuoda, muiden asioita palstalle tuottaakseen asianosaseile mahdollisesti, vaan pahaa mieltä ja rääpiä asioista vaikka avierosta täällä ja syytellä toista osapuolta, kun asioissa kuitenkin on kaksi puolta, joskus, jopa kolmekin eroissakin.
pilkkaviestejä missään nähnyt. oletko sinä? kuka niitä on kirjoittanut?
vai oliko puskista?
!!!
En tosiaan tarkoittanut että sinä olisit noin tehnyt, kerroin vaan mielipiteeni. Koska tälläkin palstalla näkee kaikenlaista. Mutta ei ollut syytös sinua kohtaan!
yritin viisastella :D
Jos joku esimerkiksi tällä foorumilla haluaa omaa egoaan kohentaakseen pilkata ja ivailla joitakin eron kokeneita niin se on vain ja ainoastaan hänen häpeänsä.
Normaalijärkinen ihminen ei mun mielestäni voisi edes haluta ketään ivata epäonnistuneen ihmissuhteen vuoksi.
Joka siihen syyllistyy ei ole täysillä valoilla liikkeellä.
ja nyt voin alkaa sinullekkin vastailemaan koska sitten kun poistat viestisi niin se näkyy. ja sitä ennen otan kopion siitä.
onko täällä joku jotain avioerosta pilkannut? ja kuka? etköhän taas levittele vaan kiukuspäissäsi perättömiä puheita?
keskusteluahan tääs topicissa on! =)
Muistat nyt oikein tai väärin, ei mitään väliä, mutta törkeätä pilkkaa/ivaa aikuiselta ihmiseltä 'lapselle'...viimeksi kai se 'lapsen' vika on, että on tässä maailmassa, samaten niinkuin vanhempien erotkin...
rva. Haukullinen mikään lapsi ole, vai onko???
Tällaiset jutut on kestettävä, kuin mies se on selvä.
Ja eiköhän meistä suuri osa ole saanut alkunsa jossakin pusikon reunassa, heinäsirkkojen pällistellessä vieressä.
Tiedätkös Pukeli, tuo ruotsalaisen juttu oli taas yksi niistä valheistaan joita jostain syystä keksii jatkuvasti perheestäni ja läheisistäni.
En tiedä onko hänellä joku sairaus vai miksi haluaa levitellä valheita minulle tärkeistä ihmisistä.
Äitini ei ollut lehtolapsi ja hoiti isäni rakkaudella hoivaten loppuun asti, mielestäni on tosi sairasta keksiä valheita hurrille täysin vieraista ihmisistä.
Vastasin 'lapsi' (heittomerkit)enkä tarkoittanut ketään erityisesti, vaan yleisesti ottaen....jokainen meistä on jonlun lapsi...kyllä minusta tuo oli juuri siitä näiden muutamien mainostamasta avarakatseisuudesta kaukana...vai liekkö taas sitä
'ironiaa' :(
omia sukulaisiaan, mikä oikeus tuolla kahelilla muka on mun perhettäni sotkea sairaisiin pähkäilyihinsä?
En tajua miksi hän jatkuvasti hakemalla hakee jotain valheita joita voisi huudella palstalla mun läheisistäni.
Eikö muka mun väkeäni tarvitse jättää provoilunsa ulkopuolelle?
kirjoitin että voin muistaa väärin??????
en ymmärrä alkuunkaan mitä tarkoitat? lapsia syntyy avioliitossa ja joskus sen ulkopuolella. miksi siitä pitäis tehdä pilkkaa? kaikki lapset ovat ihan saman arvoisia huolimatta syntyperästä. (?????????) vai?
rva. Haukullinen. Nostaako se pohjalaisuus taas päätään?
"Mun väkeni" ihan, kun jostain Niskavuori elokuvasta:))))
Kaikki avoliitossa syntyneet lapset ovat au-lapsia, joten ei voi sanoa, että joskus syntyy avioliiton ulkopuolella, koska näyttää siltä, että niitä on jo enemmistö.
ei ole oikein hyvä juttu sekään:))))
Jos minun sukuselvitystä tehtäisiin täällä netissä nauraisin makeasti, voisin jopa tipahtaa tältä jakkaralta.
Voi, kun joku vaivaantuisi:)))))))))))))))
enää millään nätimmällä tavalla nimittää, ei ole täyspäisen touhua mitä on tehnyt pian vuoden.
Ajattele nyt, sillä on joku hiivatin pakkomielle mun perheestäni.
Ei tervettä todellakaan.
olla herjaamista jos muistaa väärin? onko se jotenkin mielestäsi synti ja häpeä olla yksinhuoltajan lapsi? ja se on herjausta? vai?
minuako kutsuit hulluksi? säästän kaikki viestisi ja kaikki näkyy mitä poistat.
Paitsi että ei ainakaan täällä toistaiseksi näkyneiden näytteiden perusteella taitaisi näiden sukuselvittäjien mielikuvitus riittää kuvailemaan puoliksikaan meikäläisen sukulaisten hulluusastetta.
Mutta voisihan sitä hyviä yrityksiä edes lukea!
niin että Majo heitti sen pikemmin kysymyksenä! Eikö apina taas ymmärrä mitä täällä kirjoitellaan??? =)
Laidasta laitaan löytyy.
aina niin tasasella tuulella...aina vähän äkänen! =)
laitojen ulkopuolelta. :D
toista kirjottajaa pitkin nettiä. Olet vastenmielinen ihminen.
Miten saat jatkaa kirjoitteluasi noine juttuinesi. Nyt on haukullinen sellainen homma, että saat siistiä tapasi, jos haluat jatkaa kirjoitteluasi. Monilla on ns. kuppi nurin hullunjuttujesi suhteen.
Et ole terve mutta se ei oikeuta käytöstäsi, tai ylläpitoa sallimaan sen.
oot kellenkään mittä saneleen ?kato sä ny jo omat räpellykseis enste pässi
sivua aihetta, oli pakko heittää karaokena biisi laulaen, ei ehkä sinun musaa, mutta hyvät sanat ja sävel .
http://www.youtube.com/watch?v=pBuYAVAsXLc
Janilla on nättejä biisejä.
Kuuntelen sujuvasti kun ei tarvitse katsella häntä :)
Tässä sinulle vaihtari:
http://www.youtube.com/watch?v=tAbBkrXT920&feature=related
Minä en edes kuuntele sujuvasti, minulle käy vähän reteempi musisointi, niin ja tuosta hänen katselemisestaan, sanonko?
Kielenpäällä on, mutta nielaisen:))))) byäh.
minusta jonkinlainen "kuolema", onhan se aina menetys ja suruaika voi olla hyvinkin pitkä. Olipa sitten naimisissa tai ei. Minun ensimmäisen pitkäaikaisen suhteen loppuminen oli muodollisesti helppo juttu, kun siihen ei liittynyt lapsia eikä oikein edes mitään omaisuutta josta vääntää. :) Mutta kyllä teki pitkään kipeää, vaikka se oli suuri helpotus ja ehdottomasti oikea päätös.
Osallistun tähän biisinlinkityspuoleen, silloin kuuntelin tosi paljon Hectoria. Jostain syystä Hectorin musiikki, siis varsinkin tietyt kappaleet, vaan sai jotain tulemaan ulos. Muistan kun oli oikein kurjaa ja istuin Tromssassa yhden suomalaisen miehen asunnossa viinipullon kanssa vollottamassa, onneksi häneltä löytyi Hectoria hyllystä. :D Muistaakseni juuri tämän kappaleen kohdalla naapurit väänsivät käytävästä sulakkeen irti, ei sitten ymmärretty yhtään hyvän musiikin päälle kolmelta yöllä.
http://www.youtube.com/watch?v=FTP6AekGxqM
Nyt noita on jo ihan mukava muistella, tulee haikea olo mutta ei surullinen eikä ahdistava. Ja monista noista Hectorin biiseistä tulee aina mieleen se aika, ja tosi monenlaiset tunteet.
on varustettu erilaisilla tunne-elämillä.
Itselläni on pitkä avioliitto takana, mutta olen aivan varma siitä jos ero olisi silloin aikanaan ollut edessä,kirjoitan taas saman, (olisin selvinnyt siitä, kun mies)
Mitä ei voi estää se täytyy kestää.
Luulisin ainakin, että miehen takia en olisi kyyneliä vuodattanut.
Motto voisi olla, että jos yks mun jättää luo toisen lähden.
palkasoturi biisi mielen. Jotkut kappaleet tuo muistoja menneisyydestä, jostakin positiivisestä ja joskus surullisistakin asioista, mutta mulle musiikki on kaikki kaikessa aina ollut. Aamulla, jos soi mukaansatempaava musiikki saa mielen virkeäksi kummasti. Käytetäähän musiikkia jopa terapiassakin esim. vammaisille.
Hector ja cumulus.
http://www.youtube.com/watch?v=-E55CMp8yLY&feature=related
taisin silloin rypeä ihan silkassa itsesäälissä, itseni takia lähinnä kyyneliä vuodatin enkä toisen. Pakko myöntää. :) Kunnes sitten bongasin semmoisen ihanan enkelin ja kehittelin pientä sydänsurusta taas, mutta olihan se hitto vieköön sen arvoista.
Vielä tämmöinen hilpeämpi Hector-biisi, tästä tuli ja tulee mulle hyvä mieli. :)
http://www.youtube.com/watch?v=P_jBCPdxqPA
Hänhän on kertonut avioeron olevan yksi elämänsä pahimmista 'epäonnistumisista'....
julkiksilla se kaikki on niin dramaattista.
Jotainhan niille lehdille on kerrottava:)))))
Kun avaan tuon viestini, niin sen yläpuolella on vaal.punainen laatikko, jossa jotain ihme sekasotkua/tekstiä!!??
painovirhe paholainen :D
Ja nyt herjaa:
Väärinkäytön välttämiseksi useiden viestien lähettämistä lyhyen ajan sisällä on rajoitettu.
Hector on kertonut kirjoittaneensa omaelämäkertaa, onko sitä julkaistu? Taisi olla aika pitkä prosessi sen kirjoittaminen... :)
Minä en ole Hectorin esiintymisiä julkisuudessa erityisesti seurannut, mutta olen saanut semmoisen kuvan hänestä, että hän on rehellinen ja jalat maassa pitävä artisti. Ja teksteistä tykkään tosi paljon... :)
En tiedä missä vaiheessa on omaelämänkerta..?
Hector on ensimmäisä artisteja, joita olen päässyt kakarana ihan livenä seuraamaan tanssilavoilla :)
Silloin jorattiinkin oikein kunnolla :D
http://www.youtube.com/watch?v=Lv3kCmLy_IY
Olen saannut täälläkin lukea, että tämä vaan on virtuaalimaailma, monenkin kirjoittajan taholta, et en ketään syytä asiasta.
Mutta homma ei todellakaan kaikille ihmisille olekkaan virtuaalimaailma, vaan paikka, mistä voi saada asioista parempaa apua, kun oikeassa elämässä ja lohtua, ja joillekkin netti voi olla ainut paikka, mistä saa apua kriisiinsä, on se sitten ihan mikä tahansa.
Mutta netti voi olla paikka, mikä kriisiän kärsivä voikin saada, negatiivistä palautetta ja asiat saattavat pahentua entisestään.
Minä tramatisoin ja vedätän välillä, mitäs sitten täällä, mutta tosiasia on etten todellakaan hyväksy, kun sekoitetaan viattomia ihmisiä asioihin, vaikka issu56 sairas äiti sekoitettiin negatiivisessä mielessä eräänä aamuna palstalle, mua ihan oikeasti ei naurattannut se kirjoitus.
Nukkukaa te, ketkä katsovat olevansa viattomia hyvin yönne, minä pikkasen aikaa valvon.
http://www.youtube.com/watch?v=5fHOitOWnro
kerkeän leopardin vierelle sängylle ja nautimme tapella samasta sängyn puoliskosta vaikka tilaa löytyy sängyllä. Minä en avieroani ota negatiivisenä asiana, vaan se on yksi asia elämässä siinä missä muutkin. Kaikki negatiivinen asia, olisi hyvä unohtaa, ja ajatella positiivisiä asioita huonoinakin hetkinä, niin kriisitkin käänty voitoksi ja positiiviseksi asiaksi. Kohta nukkumaan, kait.
solvaamalla ihmisiä. Oletko ajatellut mitä siitä ajatellaan.
Kirjotit eilen naapureista. Kysyin miten naapurit tietävät asianne.
Etkö voi antaa olla. Minä en ole huomannut ainoatakaan kirjotusta, jossa eroasi repostellaan. Ei erosi maata kaada. Yli siitä pääsee. Taisit purkaa pahaa oloasi. Erosi ei ole naapureiden syytä. Ei palstan syytä.
Mitä yhdestä erosta. Anna ajan kulua. Löydät uuden ystävän ja uudet haasteet.
Minä kirjoitin yleisellä tasolla ihmisten kriisistä, en itsestäni, kandee joskus lukea asioita ajatuksen kanssa, mutta kun et lukennut edes erostani mietteitä.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8163609/37985762
ole mikään epäonnistuminen? Vaatii rohkeutta myöntää, ettei liitto toimi. Ja erityisen vaikeaahan sen täytyy olla, koska eivät kai ihmiset mene naimisiin erotakseen vaan rakkaudesta. Itse en ole avioeroa kokenut, joten en voi kuvitella sen herättämiä tunteita.
En tiedä, eroavatko ihmiset nykyään liian "helposti". Siitä olen kohtuullisen varma, että kaikkien parisuhdeongelmien ratkaiseminen erolla ei auta. Ja tällä tarkoitan nyt, että jos ihminen on eroamassa esim. kolmatta kertaa, niin ongelmanratkaisutaidot alkavat olla hieman rajoittuneita.
Olen tasan tarkkaan kanssasi samaa mieltä .. heh!
ole epäonnistumista vaan se että menee naimisiin väärän tyypin kanssa...
edes pakko mennä naimisiin,itse vain kihloissa ja avoliitossa elelen.Kaiken maailman "häähömpötykset" on multa jäänyt kokematta:))Vähänkö harmittaa,,,,
tuosta seuraa, että ainakin osa ihmisistä tajuaa erota juuri siitä oikeasta :)