itsensä lisäksi rakastaa ja välittää muistakin.Sellaisen ihmisen itsetunto on kohillansa.
Jos ihminen ei enää jaksa välittää muista..vika löytyy vain itsestä.
Siihenkin tilanteeseen löytyy apua,kun vaan ymmärtää lähteä apua etsimään.
Onnellinen ihminen ei erottele kenenkään lapsia..vaan toteaa että lapsia ovat ja huolehtii heistä ihan yhtä hyvin,olivatpa he sitten omia,puolison..tai vaikk pihalla olevia naapuruston lapsia.
Itsellä kokemus työuupumisesta..ja ihan oikeesta masennuksesta.
Ei enää löytynyt iloa omistakaan lapsista,saatika sitten puolison lapsista..tai ees siitä puolisosta.
Elämä enempi ärsytti,ja kaikki ongelmat tuntuivat aivan uskomattoman suurilta..exätkin alkoi toden teolla ärsyttään,vaikkein niistä aiemmin ees välittänyt mitenkään.
Onneksi ymmärsin lähteä apua hakemaan..olin aina ajatellut että kun äiti perheessä voi hyvin koko muukin perhe jaksaa..ja se on aivan totta.
Oma uupumiseni uuvutti kaikki muutkin perheessämme.
Nyt kun viimeinkin ymmärsi/oppi liikunnan merkityksen omaan mielenterveyteen..on elämisen laatu parantunut..ja tämäkin ihminen lähtenyt eheytymään.
Asiat ei enää ärsytä,ei ees ne isommat asiat...jaksaa paremmin kun fyysinen kunto vauhdilla kohenee.
Lapsetkin tuottaa taasen olemisellaan iloa,ja mieskin on jälleen SE elämäni tärkein aikuinen..sekä miehen lapset hyväksyttäviä,kuten olivat ennen totaalista uupumistakin.
Sanoisin että kun tällä palstalla lukee niitä negatiivisia kokemuksia puolison lapsista tai toisen entisistä puolisoista..se ei oo tervettä.
Kukaan toinen ei voi elämääsi puolestasi elää..eikä siten sinun elämääsi pilata.
Suurimman voiman ammennat itsestäsi,sitä hyvää mikä jokaisessa ihmisessä on..sitä ei kukaan toinen voi sinulta pois ottaa.
Jos ihminen ei enää jaksa välittää muista..vika löytyy vain itsestä.
Siihenkin tilanteeseen löytyy apua,kun vaan ymmärtää lähteä apua etsimään.
Onnellinen ihminen ei erottele kenenkään lapsia..vaan toteaa että lapsia ovat ja huolehtii heistä ihan yhtä hyvin,olivatpa he sitten omia,puolison..tai vaikk pihalla olevia naapuruston lapsia.
Itsellä kokemus työuupumisesta..ja ihan oikeesta masennuksesta.
Ei enää löytynyt iloa omistakaan lapsista,saatika sitten puolison lapsista..tai ees siitä puolisosta.
Elämä enempi ärsytti,ja kaikki ongelmat tuntuivat aivan uskomattoman suurilta..exätkin alkoi toden teolla ärsyttään,vaikkein niistä aiemmin ees välittänyt mitenkään.
Onneksi ymmärsin lähteä apua hakemaan..olin aina ajatellut että kun äiti perheessä voi hyvin koko muukin perhe jaksaa..ja se on aivan totta.
Oma uupumiseni uuvutti kaikki muutkin perheessämme.
Nyt kun viimeinkin ymmärsi/oppi liikunnan merkityksen omaan mielenterveyteen..on elämisen laatu parantunut..ja tämäkin ihminen lähtenyt eheytymään.
Asiat ei enää ärsytä,ei ees ne isommat asiat...jaksaa paremmin kun fyysinen kunto vauhdilla kohenee.
Lapsetkin tuottaa taasen olemisellaan iloa,ja mieskin on jälleen SE elämäni tärkein aikuinen..sekä miehen lapset hyväksyttäviä,kuten olivat ennen totaalista uupumistakin.
Sanoisin että kun tällä palstalla lukee niitä negatiivisia kokemuksia puolison lapsista tai toisen entisistä puolisoista..se ei oo tervettä.
Kukaan toinen ei voi elämääsi puolestasi elää..eikä siten sinun elämääsi pilata.
Suurimman voiman ammennat itsestäsi,sitä hyvää mikä jokaisessa ihmisessä on..sitä ei kukaan toinen voi sinulta pois ottaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Totta puhut kun omat asiat hyvin, ei tarvetta alentavasti mollata tai mitenkään haukkua miehen/vaimon exää tai exän nyksää, voi keskittyä ihan siihen omaan elämään.
Hyvää kesää sinulle
Hyvää Kesää myös Sinulle :)