Kertokaa kokemuksia lapsen kanssa muutosta. Minulla on 5 v tyttö ja mieheni haluaisi kovasti muuttaa pois töiden perässä. Itse olen ikäni asunut täällä, aika pienellä paikkakunnalla ja tytölläni on kaikki täällä myös eli naapureissa kavereita lähes vauvasta lähtien ja mummola 30km päässä. Mieheni painostaa muuttamaan koska täältä ei hänelle töitä löydy. Minulla on sellainen työ et varmasti joka paikassa sitä työtä on, mutta hyvät ihmiset kertokaa. Mulla pelottaa ihan hirveästi sopeutuminen, lapsenkin kannalta kun hänelläkin kaikki täällä ja nytkin joka päivä leikkii kavereiden kans ja kaverit tuon ikäselle niin tärkeitä.
muutto
-m-
5214
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itse aikanaan muutin miehen toiveesta hänen paikkakunnalleen.Olin ikäni asunut silloisella kotipaikkakunnallani.Nyt olen palannut ilman miestä tosin, mutta olen ollut suunnattoman helpottunut ja tullut "ikään kuin takaisin kotiin". Enkä aijo toista kertaa täältä muuttaa ainenkaan miehen tai hänen tavotteiden tai pyrkimyksien takia.
Muutto mahdollistaisi miehellesi ihmisarvoisen elämän. Todennäköisesti miehesi lähtee ennemmin tai myöhemmin jokatapauksessa. (hänen on pakko)
Sinulle jää valinta, perheen säilyttämisestä kokonaisena ja muuttaneena / tai yksinhuolto tutussa paikassa lähellä kavereita ja isovanhempia.
Itse( 2lasta) muutin miehen mukana aikanaan, enkä ole katunut muuttoa koskaan (muutimme miehen opiskelukaupunkiin, ja takaisin sitten myöhemmin.) Nyt lapsia on jo kolme, ja olemme muuttaneet jo parikin kertaa sen jälkeen.
rehellinen. Jos toinen väläyttelee eroa mikäli et muuta tulee se joka tapauksessa. Jos lapsi on pieni tekee aika usein tehtävänsä , eli uusiakin kaveruussuhteita syntyy. Jos koet "uhrautuvasi"voi suhteenne säröytyä. UUsi alku voi olla myös eheyttävä jne. nämä ja kaikki muut vaihtoehdot voivat olla mahdollisia. Istukaa yhdessä rauhassa ja pähkäilkää eri vaihtoehtoja. Kyse on teidän elämästä ei palstalaisten. Miten tämä liittyy uusperhe-elämään?
askel, tai aika harppaus muuttaa tutusta ympäristöstä, 5v lapsi kyllä sopetuu nopeasti ja saa kavereita helposti,mutta aikuinen välillä hitaammin, olisiko muutto kuinka kauas? ja onko lapsen isä paikkakunnalla jossa nyt asutte, tapaavatko he usein, sellainen toimivan isä-lapsi suhteen katkaiseminen voi kyllä pitkällä tähtäimellä olla lapselle haitaksi, mutta jos tuleva koti vaikka 300-400 km päässä niin kyllä viikonloputapaamiset vielä toimii, ja mummolaankin voi viikonloppukyläilylle päästä koko perhe, jos alkaa olla jo 1000 km niin jo hankalampaa mutta kyllä toimii sekin.
Itse muutin vähän kauempaa (ulkomailta missä suomalaisille vanhemmilleni syntynyt) ex mieheni halusta palata suomeen (hän oli aikuisena muuttanut täältä pois. lapsemme sopetu nopeasti minulle alku uutta ja meni nopeasti mutta noin vuoden muuton jälkeen iski paniikki että mitä tuli tehtyä hirveä kotiikävä ja kaikki tuntui tylsältä. Exänikään ei ikinä sopeutunut muuttoon ja riidat ym yltyi yleiseksi tuska tilaksi ja johti eroon, ajattelin ettö lähden kotiin ihanalle koti seudulle kunnes tajusin että lapsille olisi aivan mahdoton ylläpitäää suhdetta isään joten nielin tuskani ja jäin. onneksi, lapseni onnellisia ja tasapainoisia ja minä tapasin muutama vuosi eron jälkeen nykyisen mieheni ja hänen kanssa kotona ihan missä vaan, ihana kunnioittava mies. Joten kaikilla tarkoituksensa.
Lyhyesti siis jos isä lapsella kuvioissa katso että heidän suhde pysyy, lapsi sopeutuu, itsesi kohdalla pitää sinun ja vaan sinun pohtia oletko valmis harppaukseen, jos et ole niin anna miehen muuttaa ja pitäkää suhteenne etäsuhteena siinä sitten näkee onko ikävä niin kova että muutto tuntuukin oikealta myös sinusta.
Onnea valintaan.
en noin heppoisin eväin muuttaisi kun kerran kysytään.