Euroehdokkaat lastenoikeustentissä
20.05.09 10:01
Kehitysyhteistyöjärjestö Planin Lastenhallitus muistuttaa suomalaisia eurovaaliehdokkaita kaikkien maailman lasten oikeuksista. Suuri joukko ehdokkaita on vastannut 12–18-vuotiaiden Lastenhallituksen jäsenten tekemään lasten asemaa koskevaan kyselyyn, jonka vastaukset ovat luettavissa Planin nettisivuilla.
Kyselyyn vastanneet ehdokkaat kertovat mielipiteitään lasten oikeuksista ja asemasta EU:ssa ja kehitysmaissa. Jokainen kyselyyn vastannut ehdokas sitoutui edistämään lasten oikeuksia ja erityisesti kehitysmaiden lapsiin liittyviä asioita, jos he tulevat valituiksi. Kysely lähetettiin kaikille ehdokkaille, joista 56 vastasi määräaikaan mennessä. Vastanneiden joukossa on mm. Arja Alho (sd.), Sari Essayah (kd.), Sirpa Pietikäinen (kok.), Jukka Relander (vihr.), Hannu Takkula (kesk.), Kike Elomaa (ps.) ja Nina af Enehjelm (r.).
Maailman suurimpana kehitysavun antajana ja usean kehitysmaan tärkeimpänä kauppakumppanina EU on merkittävä kehitysmaiden lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukija. Kesäkuun 7. päivän eurovaalit voivat edistää maailman lasten oikeuksien toteutumista, jos uudet euroedustajat sitoutuvat ajamaan lasten oikeuksia ponnekkaasti, Planin Lastenhallitus muistuttaa.
Eurovaalien alla Plan innostaa nuoria vaikuttamaan uudella Kaikella on hintansa Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella -oppaalla. Planin Lastenhallituksen jäsenten yhdessä Eurooppanuorten, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Allianssin kanssa tekemässä julkaisussa nuoret pohtivat mm. puuvillan-, tomaatin-, paperin- ja kännykäntuotannon, siirtolaisuuden ja seksuaaliterveyden kautta EU:n merkitystä maailmassa ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia.
– Vaikuttaa voi monella tapaa ja jokainen varmasti löytää oman tapansa, jos niin haluaa. Opas toivottavasti antaa tähän eväitä, Viliina, oppaan kirjoittamiseen osallistunut Planin Lastenhallituksen jäsen sanoo.
Euroehdokkaiden vastaukset
Kaikella on hintansa EU-vaikuttamisopas
Lisätietoja euroehdokkaiden vastauksista: Plan Suomen lasten ja nuorten osallistumisen koordinaattori Krista Orama 09-6869 8095 ja 040-456 0260, krista.orama[at]plan.fi
Lisätietoja nuorten EU-vaikuttamisoppaasta: Plan Suomen ohjelmatyön asiantuntija, vaikuttaminen ja osallistuminen, Tiina-Maria Levamo 09-6869 8017, tiina.maria-levamo[at]plan.fi
Haastattelu- ja materiaalipyynnöt: Plan Suomen toimittaja Anni Haataja, 09-6869 8044, 050-542 1347, anni.haataja[at]plan.fi
Plan Lastenhallitus kysyy EU-vaaliehdokkailta
Euroopan unioni on ylivertaisesti merkittävin kehitysmaiden lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukija maailmassa. Kesäkuun 7. päivänä Suomessa pidettävät Euroopan parlamentin vaalit voivat olla entistä parempi alku maailman lasten oikeuksien toteutumiselle.
Planin Lastenhallitus halusikin muistuttaa suomalaisia europarlamenttivaalien ehdokkaita kaikkien maailman lasten oikeuksien toteutumisen tärkeydestä haastamalla ehdokkaat vastaamaan lapsen oikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Kiitämme kaikkia, jotka ovat vastanneet kysymyksiin!
1) Mitä hyvää ja huonoa tulee mieleesi lasten oikeuksista ja asemasta
a) Euroopan unionissa?
b) kehitysmaissa?
2) Mikä on mielestäsi tärkein asia YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa? Tiedätkö, kuinka monta vuotta sopimus täyttää tänä vuonna?
3) EU:ssa valmistellaan parhaillaan lapsen oikeuksien strategiaa. Jos sinut valitaan Euroopan parlamenttiin, mikä olisi tärkein lasten oikeuksiin ja kehitysmaiden lapsiin liittyvä asia, johon haluaisit vaikuttaa?
4) Planin Lastenhallitus haluaa varmistaa, että ehdokkaat edistävät kaikkien maailman lasten oikeuksien toteutumista. Jos tulet valituksi, lupaatko edistää lasten oikeuksiin ja varsinkin kehitysmaiden lapsiin liittyviä asioita Euroopan parlamentissa?
Lue tästä ehdokkaiden vastaukset:
http://www.plan.fi/plannetti/juniorplan/lastenhallitus/eu-vaalit/
20.05.09 10:01
Kehitysyhteistyöjärjestö Planin Lastenhallitus muistuttaa suomalaisia eurovaaliehdokkaita kaikkien maailman lasten oikeuksista. Suuri joukko ehdokkaita on vastannut 12–18-vuotiaiden Lastenhallituksen jäsenten tekemään lasten asemaa koskevaan kyselyyn, jonka vastaukset ovat luettavissa Planin nettisivuilla.
Kyselyyn vastanneet ehdokkaat kertovat mielipiteitään lasten oikeuksista ja asemasta EU:ssa ja kehitysmaissa. Jokainen kyselyyn vastannut ehdokas sitoutui edistämään lasten oikeuksia ja erityisesti kehitysmaiden lapsiin liittyviä asioita, jos he tulevat valituiksi. Kysely lähetettiin kaikille ehdokkaille, joista 56 vastasi määräaikaan mennessä. Vastanneiden joukossa on mm. Arja Alho (sd.), Sari Essayah (kd.), Sirpa Pietikäinen (kok.), Jukka Relander (vihr.), Hannu Takkula (kesk.), Kike Elomaa (ps.) ja Nina af Enehjelm (r.).
Maailman suurimpana kehitysavun antajana ja usean kehitysmaan tärkeimpänä kauppakumppanina EU on merkittävä kehitysmaiden lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukija. Kesäkuun 7. päivän eurovaalit voivat edistää maailman lasten oikeuksien toteutumista, jos uudet euroedustajat sitoutuvat ajamaan lasten oikeuksia ponnekkaasti, Planin Lastenhallitus muistuttaa.
Eurovaalien alla Plan innostaa nuoria vaikuttamaan uudella Kaikella on hintansa Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella -oppaalla. Planin Lastenhallituksen jäsenten yhdessä Eurooppanuorten, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Allianssin kanssa tekemässä julkaisussa nuoret pohtivat mm. puuvillan-, tomaatin-, paperin- ja kännykäntuotannon, siirtolaisuuden ja seksuaaliterveyden kautta EU:n merkitystä maailmassa ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia.
– Vaikuttaa voi monella tapaa ja jokainen varmasti löytää oman tapansa, jos niin haluaa. Opas toivottavasti antaa tähän eväitä, Viliina, oppaan kirjoittamiseen osallistunut Planin Lastenhallituksen jäsen sanoo.
Euroehdokkaiden vastaukset
Kaikella on hintansa EU-vaikuttamisopas
Lisätietoja euroehdokkaiden vastauksista: Plan Suomen lasten ja nuorten osallistumisen koordinaattori Krista Orama 09-6869 8095 ja 040-456 0260, krista.orama[at]plan.fi
Lisätietoja nuorten EU-vaikuttamisoppaasta: Plan Suomen ohjelmatyön asiantuntija, vaikuttaminen ja osallistuminen, Tiina-Maria Levamo 09-6869 8017, tiina.maria-levamo[at]plan.fi
Haastattelu- ja materiaalipyynnöt: Plan Suomen toimittaja Anni Haataja, 09-6869 8044, 050-542 1347, anni.haataja[at]plan.fi
Plan Lastenhallitus kysyy EU-vaaliehdokkailta
Euroopan unioni on ylivertaisesti merkittävin kehitysmaiden lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukija maailmassa. Kesäkuun 7. päivänä Suomessa pidettävät Euroopan parlamentin vaalit voivat olla entistä parempi alku maailman lasten oikeuksien toteutumiselle.
Planin Lastenhallitus halusikin muistuttaa suomalaisia europarlamenttivaalien ehdokkaita kaikkien maailman lasten oikeuksien toteutumisen tärkeydestä haastamalla ehdokkaat vastaamaan lapsen oikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Kiitämme kaikkia, jotka ovat vastanneet kysymyksiin!
1) Mitä hyvää ja huonoa tulee mieleesi lasten oikeuksista ja asemasta
a) Euroopan unionissa?
b) kehitysmaissa?
2) Mikä on mielestäsi tärkein asia YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa? Tiedätkö, kuinka monta vuotta sopimus täyttää tänä vuonna?
3) EU:ssa valmistellaan parhaillaan lapsen oikeuksien strategiaa. Jos sinut valitaan Euroopan parlamenttiin, mikä olisi tärkein lasten oikeuksiin ja kehitysmaiden lapsiin liittyvä asia, johon haluaisit vaikuttaa?
4) Planin Lastenhallitus haluaa varmistaa, että ehdokkaat edistävät kaikkien maailman lasten oikeuksien toteutumista. Jos tulet valituksi, lupaatko edistää lasten oikeuksiin ja varsinkin kehitysmaiden lapsiin liittyviä asioita Euroopan parlamentissa?
Lue tästä ehdokkaiden vastaukset:
http://www.plan.fi/plannetti/juniorplan/lastenhallitus/eu-vaalit/
Vastaukset 11
Vanhimmat
Yleinen valheellinen oletus kun on pitää yllä sitä julkisuuskuvaa, että meillä on lapsilla kaikki niin hiivatin hyvin ja niillä, joilla ei ole, lastenSUOJELUMME muka rientää hätiin ja korjaa kaikki epäkohdat lapsen elämässä. Voi kun olisikin!
Olen jo ennenkin kertonut täällä, miten viime lastenoikeuksien päivänä soitin suoraan radio-ohjelmaan, jossa kysymys oli asetettu: "Toteutuvatko lasten oikeudet Suomessa?" Toimittaja vastasi puheluuni musiikkitauon aikana ja kysyin häneltä, saako ohjelmassa sanoa muutaman sanan hoidollisista huostaanotoista. Minulle vastattiin, että ei saa, se on liian arka aihe suorassa radiolähetyksessä.
Miten niin arka aihe! Kenelle? Sijaishuollolle vai poliitikoille? Vai joillekin psykiatreille? Jos Suomessa ei saa puhua suomalaislasten ihmisoikeus-, oikeusturva- ja perusturvaloukkauksista, niin missä sitten?
on hirvittävän paljon korjattavaa, mutta ei se ilman suuria sosiaalisia tulonsiirtoja onnistu sielläkään.
Eikä ainakaan tämän palstan häiriköiden ohjeilla sitä korjata siellä, koska ei saisi korjata suomalaislasten asemaa täällä Suomessakaan. Miksi häiriköt ja ahneet, suvaitsemattomat ihmiset eivät itse painu sinne kehitysmaihin leikkimään jotain sosiaalista eliittiä, niin ei tarvitsisi osallistua lasten aseman korjaamiseen millään tavalla, kun se heille on niin vastenmielistä täällä kotimaassakin.
Haukutaan loisiksi niitä, jotka pakosta joutuvat turvautumaan esim. toimeentulotukeen ja suljetaan silmät kaikkien köyhimpien lasten ahdistukselta. On niin mukava haukkua pelkästään köyhien lasten vanhempia, kun ei itse halua laittaa rikkaa ristiin lasten auttamiseksi. Ja omista sosiaalietuuksistaan samat ahneet häiriköt eivät luopuisi tietenkään suurin surmin!
Kyllä minun kantani on se, että kehitysmaat ovat kehitysmaita, mutta yritetään, siis yritetään edes pitää Suomi sivistysvaltiona siitä huolimatta, miten törkeitä ihmisoikeusrikoksia lastensuojelussamme lapsia kohtaan jatkuvasti tapahtuukin.
huostaanotoista tai kiinnostunut millään tavalla lastensuojelusta, niin silloin äänestäisin sitä puolueesta riippumatta. Olen käynyt RKP:n ja vihreät läpi, eikä kummaltakaan puolueelta löytynyt mitään lastensuojelusta.
Suomen tilanteen huomioiden myöskin, kun monet taas eivät mainineet suomen tilaa juuri lainkaan tai ympäri pyöreästi.
Markku Laukkanen (keskusta)
1) Mitä hyvää ja huonoa tulee mieleesi lasten oikeuksista ja asemasta
a) Euroopan unionissa?
Hyvää: Unionin valtiot huomioivat lasten oikeudet maiden sisäisessä lainsäädännössä ja sosiaaliturvan kehittämistyössään. Euroopan Unionissa lapsen oikeudet on tunnustettu ja hyväksytty periaate, että lapsen etu on ensisijainen myös yhteiskunnallisia päätöksiä tehtäessä. EU kohdentaa resursseja nuorisoon mm. EU:n Nuoriso-ohjelmien kautta.
Huonoa: Taloudellisen alamäen myötä myös lapset kärsivät ja heidän pahoinvointinsa jää usein näkymättömiin, eikä resurssit perheiden ongelmien ratkaisemiseksi tahdo riittää. Työkaluja puuttua lasten pahoinvointiin löytyy liian hitaasti, mm. lasten alkoholinkäytön estämiseksi. Uudet haasteet ovat tulleet nopeasti esille myös median negatiivisten vaikutusten myötä. Lasten henkinen pahoinvointi kaipaa pikaista apua.
b) kehitysmaissa?
Hyvää: Pientä edistystä ehti jo muutaman vuosikymmenen aikana tapahtua lasten koulutuksen ja terveydenhuollon saroilla, mutta…
Huonoa: Maailmanlaajuinen talouskriisi heijastaa vientiin, ulkomaisiin sijoituksiin ja kehitysapumäärärahoihin ja tätä kautta lasten hyvinvointiin.
Niukkenevat varat tuntuvat toki perheiden arjessa kaikkialla maailmassa, mutta erityisesti kehitysmaiden perheiden jo ennestään äärimmäisen alhaisissa tuloissa leikkaukset tuntuvat vieläkin pahemmin.
2) Mikä on mielestäsi tärkein asia YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa?
Se, että laajalti ratifioitu sopimus koskee kaikkia lapsia asuinpaikasta, rodusta, uskonnosta tai mistään muustakaan erottavasta tekijästä huolimatta ja että sopimus velvoittaa vanhemmat toimimaan lasten edun mukaisesti sekä velvoittaa myös päätöksentekijät huomioimaan lasten hyvinvoinnin ja oikeudet niin koulutuksen, terveydenhuollon, sosiaalisen turvan kuin vapaa-ajankin osalla.
Tiedätkö, kuinka monta vuotta sopimus täyttää tänä vuonna?
Sopimus tayttää tänä vuonna 20 vuotta.
3) EU:ssa valmistellaan parhaillaan lapsen oikeuksien strategiaa. Jos sinut valitaan Euroopan parlamenttiin, mikä olisi tärkein lasten oikeuksiin ja kehitysmaiden lapsiin liittyvä asia, johon haluaisit vaikuttaa?
Kehitysmaiden äitien hyvinvointi on tärkein tae myös lapsien hyvinvoinnille.
Voimavaroja onkin suunnattava kehitysavun osalta naisten ja äitien tukemiseen, koulutukseen ja opastukseen. Toinen tärkeä asia on perusopetuksen turvaaminen kaikille lapsille.
4) Planin Lastenhallitus haluaa varmistaa, että ehdokkaat edistävät kaikkien maailman lasten oikeuksien toteutumista. Jos tulet valituksi, lupaatko edistää lasten oikeuksiin ja varsinkin kehitysmaiden lapsiin liittyviä asioita Euroopan parlamentissa?
Lupaan tehdä parhaani.
Vuokko Piippolainen (vasemmistoliitto)
1) Mitä hyvää ja huonoa tulee mieleesi lasten oikeuksista ja asemasta
a) Euroopan unionissa?
Hyvää, että sovittejun oikeuksien tavoitteissa ollaan edistytty, mutta se ei ole riittävää, koska miljoonien lasten tilanne on kaukana EU:n tavoitteista. Hienoja sivukaupalla olevia tavoitteita vain paperilla. Koulutus pitäisi olla ilmaista ja itseoikeus kaikille alle 18-vuotiaille nuorille. Tässä taantuman tilasssa kunnat joutuvat ahtaalle, missä viattomat nuoret joutuvat säästötavoitteiden vuoksi kärsimään. Suunta väärä, koska nuorten pahoinvointi on lisääntynyt, mistä meillä on hirveitä kokemuksia Saksassa, Kauhajoelta ja Jokelasta.
b) kehitysmaissa?
Kehitysmaissa tilanne on vielä heikompi. Usea lapsi kärsii nälästä ja puhtaasta vedestä. Koulutus alkeellista, lapsikauppa kukoistaa ja samoin lapsityövoiman käyttö. Kehitysmaihin lisää apua sekä taloudellista ja fyysistä.
2) Mikä on mielestäsi tärkein asia YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa? Tiedätkö, kuinka monta vuotta sopimus täyttää tänä vuonna?
YK:n lapsen oikeus sopimus täyttää 20-vuotta. Sopimuksessa kaikki periaatteet ovat hienoja. Ei niitä voi laittaa paremmuusjärjestykseen, koska toinen periaate tukee toista. Mutta, jos yhden nostan esiin on lasta suojeltava kaikelta laiminlyönneiltä, julmuudelta ja väärinkäytöltä.
3) EU:ssa valmistellaan parhaillaan lapsen oikeuksien strategiaa. Jos sinut valitaan Euroopan parlamenttiin, mikä olisi tärkein lasten oikeuksiin ja kehitysmaiden lapsiin liittyvä asia, johon haluaisit vaikuttaa?
Nämä ovat kaikki tärkeitä
• Lapsia maailmassa: 2,2 miljardia.
• Lapsia, jotka elävät kehitysmaissa: 86 prosenttia kaikista lapsista. Kehitysmaissa elää 95 prosenttia niistä lapsista, jotka kuolevat ennen viiden vuoden ikää, joilla ei ole mahdollisuutta peruskoulutukseen tai jotka joutuvat pakkotyöhön tai seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.
• Kolmasosa maailman lapsista kärsii aliravitsemuksesta viiden ensimmäisen elinvuoden aikana. Lapsista kuudesosa ei saa peruskoulutusta; suurin osa näistä lapsista on tyttöjä.
• Vuosittain yli 10 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta kuolee tauteihin, jotka
vielä parempi ellei parhain!
Terhi Räsänen
1) Mitä hyvää ja huonoa tulee mieleesi lasten oikeuksista ja asemasta
a) Euroopan unionissa?
Lasten oikeuksia edistetään Euroopan unionissa, mutta ei kuitenkaan
vielä riittävän selkeällä tai sitovalla politiikalla. Lasten oikeudet
ovat osa EU-jäsenmaiden ihmisoikeuksia, mutta kuuluvat edelleen lähinnä
juhlapuheissa sekä julistuksissa. Käytännössä lasten oikeuksia
poljetaan monella eri tavalla. Tämä kertoo lasten heikommasta asemasta
suhteessa aikuisiin ja lapsinäkökulman liian vähäisestä huomioinnista
päätöksenteossa. Se kertoo myös lapsen kasvun ja kehityksen
lainalaisuuksien puutteellisesta ymmärryksestä sekä siitä, että
poliitikot osaavat heikosti soveltaa tuota tietoa.
Yhteiskunnan ja lasten turvallisen kehityksen kannalta on kriittistä,
että työelämän epävarmuus ja talouselämän vastuuttomuus asettavat
lasten hyvinvoinnin sekä terveyden jatkuvalle koetukselle. Lasten
oikeudet vaihtelevat EU:n alueella ja jokaisella maalla on lasten
tasavertaisten hyvinvoinnin mahdollisuuksien edistämiseksi paljon
tekemistä. Se, että tunnustamme lasten oikeudet on hyvä asia, mutta
valitettavasti emme tunnista niiden vaillinaista toteumista
käytännössä. Lapsiperheiden lisääntyvä köyhyys on osoitus siitä, että
yhteiskuntien pitäisi ottaa enemmän vastuuta muun muassa tekemällä
tehokkaampia ja tuntuvampia tulonsiirtoja sekä huomioimalla lasten
näkökulma päätöksenteossa nykyistä huomattavasti paremmin.
Kilpailu- ja suorituskeskeinen kulttuuri on vahvistanut eriarvoisuuden
lisääntymistä ja asettanut lasten kasvuympäristöt epätasa-arvoisen
kehityksen puristukseen. Kehitys on mennyt huonompaa suuntaa kohden,
kun EU:ssa on keskitytty vain talouteen sosiaalisen vastuun ja yli
sukupolvien tehtävän yhteistyön kustannuksella. Meidän on kehitettävä
päätöksentekoamme ja tehtävä konkreettisia sekä sitovia linjauksia
lasten oikeuksien ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Lasten oikeuksia ei ole juridisesti tunnustettu EU:n
perustamisasiakirjoissa. Lissabonin sopimus on lapsen aseman ja
oikeuksien kannalta edistysaskel. Sopimuksen voimaan tullessa lasten
oikeudet kuuluisi ottaa huomioon kaikessa EU-päätöksenteossa.
Sosiaalisen Euroopan rakentaminen edistäisi myös lasten oikeuksien
kehittymistä nykyistä laajemmasta, sitovammasta ja tavoitteellisemmasta
lähtökohdasta käsin.
b) kehitysmaissa?
Lasten oikeuksien edistäminen vaatii myös EU:lta esimerkillisiä toimia
ja kehitystyötä lasten terveyden sekä tasa-arvoisten
elämänmahdollisuuksien kehittämiseksi. Esimerkiksi oikeus
koulunkäyntiin ja opiskeluun vaatii todellista panostusta lasten
oikeuksien edistämiseksi kehitysmaissa.
Järkyttäviä kehitysmaiden ongelmia ovat esimerkiksi lapsikauppa,
lapsityövoima, lapsiavioliitot ja lisääntyvät HIV-tartunnat.
Tyttölasten asema on vielä heikompi kuin poikien. Lasten oikeuksien
edistäminen vaatii paljon kulttuurin kehittymistä ja tietoisuutta
lapsen asemasta ja oikeudesta hyvään elämään. Ja ennen kaikkea
ymmärrystä siitä, että lapsi on lapsi eikä pienikokoinen aikuinen. On
myös muistettava, että maailmassa on tälläkin hetkellä arviolta 300 000
lapsisotilasta yli 30 aseellisessa konfliktissa. Joten sodat ovat
todellinen lapsen elämän ja myös meidän kaikkien tulevaisuuden uhka.
Sotien aiheuttama turvattomuus on monen lapsen arkista kärsimystä,
johon pitää pystyä puuttumaan. Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ei ole
saatu kuriin kehitysmaissa, eikä riittävässä määrin myöskään
kehittyneimmissä maissa.
Lasten arkipäivään kehitysmaissa kuuluu vielä 2000-luvullakin veden
puute, lisääntyvät vakavat sairaudet, puutteellinen terveydenhoito ja
vaatimus työntekoon. Ongelmien poistaminen vaatii myös Euroopan
unionilta lastenoikeuksien tehokasta edistämistä ja sosiaalis-
taloudellista tukemista kehitysmaissa.
2) Mikä on mielestäsi tärkein asia YK:n lapsen oikeuksien
sopimuksessa? Tiedätkö, kuinka monta vuotta sopimus täyttää tänä
vuonna?
YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20 vuotta tänä vuonna.
Sopimuksen tärkeimpänä asiana pidän sitä, että lapsen on saatava
erityistä suojelua ja hänelle tulee lainsäädännöllä tai muulla tavoin
suoda edellytykset ruumiillisesti, henkisesti, moraalisesti,
sielullisesti ja sosiaalisesti terveeseen ja normaaliin kehitykseen
vapaissa ja ihmisarvon mukaisissa oloissa. Säädettäessä tätä
tarkoittavia lakeja lapsen etujen tulee olla tärkeimpänä näkökohtana.
Toisin sanoen lasten oikeuksien tulee näkyä ja tuntua kaikessa
päätöksenteossa sitovasti ja selkeästi.
3) EU:ssa valmistellaan parhaillaan lapsen oikeuksien strategiaa. Jos
sinut valitaan Euroopan parlamenttiin, mikä olisi tärkein lasten
oikeuksiin ja kehitysmaiden lapsiin liittyvä asia, johon haluaisit
vaikuttaa?
Haluan vaikuttaa siihen, että lasten oikeudet toteutuvat kaikilla
yhteiskunnan toiminnan tasoilla. Tärkeintä on muuttaa kulttuurimme
kehityskulkua, joka unohtaa lasten näkökulman tässä entistä nopeammassa
ja kulutu
mainita nämä asiat:
"Yhteiskunnan ja lasten turvallisen kehityksen kannalta on kriittistä,
että työelämän epävarmuus ja talouselämän vastuuttomuus asettavat
lasten hyvinvoinnin sekä terveyden jatkuvalle koetukselle.
Lapsiperheiden lisääntyvä köyhyys on osoitus siitä, että
yhteiskuntien pitäisi ottaa enemmän vastuuta muun muassa tekemällä
tehokkaampia ja tuntuvampia tulonsiirtoja sekä huomioimalla lasten
näkökulma päätöksenteossa nykyistä huomattavasti paremmin.
Kilpailu- ja suorituskeskeinen kulttuuri on vahvistanut eriarvoisuuden
lisääntymistä ja asettanut lasten kasvuympäristöt epätasa-arvoisen
kehityksen puristukseen. Kehitys on mennyt huonompaa suuntaa kohden,
kun EU:ssa on keskitytty vain talouteen sosiaalisen vastuun ja yli
sukupolvien tehtävän yhteistyön kustannuksella.
Se, että tunnustamme lasten oikeudet on hyvä asia, mutta
valitettavasti emme tunnista niiden vaillinaista toteumista
käytännössä. "
"Lasten oikeuksia edistetään Euroopan unionissa, mutta ei kuitenkaan
vielä riittävän selkeällä tai sitovalla politiikalla. Lasten oikeudet
ovat osa EU-jäsenmaiden ihmisoikeuksia, mutta kuuluvat edelleen lähinnä
juhlapuheissa sekä julistuksissa. Käytännössä lasten oikeuksia
poljetaan monella eri tavalla. Tämä kertoo lasten heikommasta asemasta
suhteessa aikuisiin ja lapsinäkökulman liian vähäisestä huomioinnista
päätöksenteossa."
"Lapsiperheiden lisääntyvä köyhyys on osoitus siitä, että
yhteiskuntien pitäisi ottaa enemmän vastuuta muun muassa tekemällä
tehokkaampia ja tuntuvampia tulonsiirtoja sekä huomioimalla lasten
näkökulma päätöksenteossa nykyistä huomattavasti paremmin. "
" Kehitys on mennyt huonompaa suuntaa kohden,
kun EU:ssa on keskitytty vain talouteen sosiaalisen vastuun ja yli
sukupolvien tehtävän yhteistyön kustannuksella."
"Sopimuksen tärkeimpänä asiana pidän sitä, että lapsen on saatava
erityistä suojelua ja hänelle tulee lainsäädännöllä tai muulla tavoin
suoda edellytykset ruumiillisesti, henkisesti, moraalisesti,
sielullisesti ja sosiaalisesti terveeseen ja normaaliin kehitykseen
vapaissa ja ihmisarvon mukaisissa oloissa. Säädettäessä tätä
tarkoittavia lakeja lapsen etujen tulee olla tärkeimpänä näkökohtana.
Toisin sanoen lasten oikeuksien tulee näkyä ja tuntua kaikessa
päätöksenteossa sitovasti ja selkeästi."
Jarl Ahlbeck (rkp)
1) Vilka bra och dåliga saker kommer du att tänka på gällande barnens rättigheter och ställning
a) i Europeiska unionen?
dåligt: alkoholiserade föräldrar bra: skolmöjligheter
Eli huonointa lasten elämässä on alkoholisoituneet vanhemmat. Eiköhän se huonoin asia Suomessa lapselle ole huostaanotto.
Olisi kyllä syytä saada aikaiseksi jokin mielenosoitus, jossa voitaisiin valistaa politiikkoja. Mitä noita muitakin vastauksia katsoin, ei näillä ehdokkailla tunnu olevan mitään tietoa huostaanotoista.
Näistä laittomista huostaanotoista ja sijaishuollon,sossun ym.tapauksista niin laajenee hänellekin tämä todellinen totuus!
Terhi Räsänen - Finland | FacebookTerhi Räsänen (Finland) on Facebookissa. Facebook antaa ihmisille mahdollisuuden jakaa ja lisätä avoimuutta ja yhteydenpitoa maailmassa.
www.facebook.com/people/Terhi-Rasanen/674293352 - Samankaltaisia sivuja -
oikeaa tietoa. Tietääkseni Sirpa Puhakka on vasemmistoliiton edustaja - kun linkin mukaan hän kuuluu kokoomukseen. Vai onko olemassa kaksi Sirpa Puhakkaa politiikassa?
Puhakka, Sirpa (vasemmistoliitto)
http://www.plan.fi/plannetti/juniorplan/lastenhallitus/eu-vaalit/