alan olla kertakaikkisen väsynyt mieheni alkoholin käyttöön---joka pe-su sama rumba ja viikollakin pitää olla vähintään pullo kaljaa joka ilta---yhdes oltu pian 40v---ero ollu mieles nykyään joka päivä---miten kestäisin sen sitten---muuten ihan kiva mutta toi juominen---ei jumalauta---mitä teen
olen ihan
loppu.,.,.,
6202
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tai on kyllä jo kehittynytkin, jos joka iltaista on kaljan kans läträily. Oletteko puhunut hoitoon menosta?
Olen sitä mieltä että ne ihmiset siellä AA:ssa vaan paapoo ja hyysää. Jos ei itsellä ole mitään halua lopettaa niin turhaa sitä apua edes hakee. Itse pitää tajuta että nyt menee överiksi ja sitten hakeutua hoitoon jos ei itse selviä viinasta eroon. Mutta ihan kunnon selkärankakin auttaa ja riittää. Tiedän sen itse. Mulla meni "lujaa" yli kaksikymmentä vuotta. Kaikki lomat ja viikonloput oli korkki auki. Viikolla en tosin juonut. Mutta tiesin että olen alkoholisti. Työpaikka säilyi vaikka muutamia rokulipäiviä tulikin. Perhe säilyi myös, kiitos ymmärtäväisen vaimon.
Mutta viimein päätin että nyt saa riittää. Se oli kerrasta poikki ja yhden yhtä kaljaa enkä mitään muutakaan ole sen jälkeen juonut. Täys raittiutta on jatkunut nyt jo 21 vuotta.
Sinulle aloituksen tekijä antaisin sellaisen neuvon, että puhu ensin ja yritä saada mies itse tajuamaan että nyt alkaa olla mitta täysi. Jos ei itse sitä tajua eikä parannusta ala kuulua, ei sinunkaan tarvitse jaksaa ja jatkaa. Jos alkaa syyllistämään ja syyttelemään niin muista, jokainen on vastuussa vain ja ainoastaan omasta elämästään.
Voimia sinulle ja kuuntele sydämesi ääntä...
AA:stakaan ole apua ellei itse halua ja ole tajunnut olevansa alkoholisti.
Se antaa mahdollisuuden keskustella ihmisten kanssa jotka on saman käyneet läpi.
Jotkut ihmiset ei lopeta koskaan jotkut uskonnon kautta ja toiset omin voimin.
Ei ole olemassa väärää tai oikeaa tapaa raitistua.
*
Itse olen avun saanut kohtalotovereilta siksi sanoisin että kaikki mahdollinen kannattaa kokeilla jos miehesi haluaa lopettaa juomisen ja ymmärtää oman tilansa.
A-klinikat, AA, seurakuntien päihdetyö.
Paikkoja on paljon mutta tässä muutama alkuun.
Tämä loppu oli siis tarkoitettu aloittajalle.
Kuin sen, että näytät miehellesi tämän ketjun kirjoituksen "Onko Oikeesti apua?"
Siinä kirjoituksessa on viisaasti sanottu se, mitä ja ennenkaikkea kuka voi alkoholismin 'parantaa'.
Viereltä ei voi kuin antaa lisämotiivia päätöksentekoon, ei juuri muuta!
ja pääsin tulokseen että jos tuo tyyppi on "alkoholisti" niin minä olen kuollut.
Kuollut jo vuosikymmeniä sitten.
Jo 60 luvulta olen nauttinut olutta "Englantilaisittain", eli toistä pubiin ja pubista kotiin. Ja viikonloput "pikkasen" raskaammin. Mökkiviikkoja en alkanut laskemaan kun sitä ei uskoisi kukaan.
Mutta pirteä olen edelleen, hyvässä kunnossa, töissä, kohtuuhyvässä asemassa.
8v. sitten olin ottamatta yli kuukauden, olisin jatkanut, mutta kaverit pakottivat ottamaan, eivät jaksaneet kuunnella minua selvin päin. Seuran ja Avun sanaristikoihin menee alta 15 min.
nuo jotka joka ainut viikonloppu kännitokkuroissaan. Eihän teillä ole minkäänlaista elämää nytkään niin mitäpä siinä miehessä roikut kiinni. Jos sinulle sattuisi jokin vakava onnettomuus ja täytys mennä vaikka sairaalaan, niin onko tuosta sun miehestä apua sinulle, ei varmaan älyäis edes soittaa ambulanssia.