Pinnan vaihtaminen ruoriin

Näinpä ja se syy on se, että se puukeppi siinä peräsinakselin päässä ei maksa juuri mitään.

Kuten tuolla edellä jo sanottiinkin, se penkin rakentaminen on vaativin urakka.
Itse ratin laitto on "pulttaa kiinni" projekti sen jälkeen kun istuinlaatikon pohjaan on ensin sen pyöreän reiän sahannut/porannut.
Toinen kysymys on miten kvadrantti tulee peräsinakseliin, joutuuko koko peräsimen sitä varten pudottamaan ja kuinka helposti se kyseisessä veneessä tapahtuu. Siis mikäli tarpeen...

ja se syy kirjoitti:

Näinpä ja se syy on se, että se puukeppi siinä peräsinakselin päässä ei maksa juuri mitään.

Kuten tuolla edellä jo sanottiinkin, se penkin rakentaminen on vaativin urakka.
Itse ratin laitto on "pulttaa kiinni" projekti sen jälkeen kun istuinlaatikon pohjaan on ensin sen pyöreän reiän sahannut/porannut.
Toinen kysymys on miten kvadrantti tulee peräsinakseliin, joutuuko koko peräsimen sitä varten pudottamaan ja kuinka helposti se kyseisessä veneessä tapahtuu. Siis mikäli tarpeen...

Lue lisää

Pinnaohjauksen hyviä puolia ovat:
- yksinkertainen ja varma rakenne
- verraton ohjaustuntuma
- ei vie tilaa satamassa
- mahdollisuus styyrata sprayhoodin suojassa
Rattiohjauksen huonoja puolia ovat:
- vikamahdollisuuksien ehdoton lisääntyminen; pinnaohjaus oltava varalla joka tapauksessa
- ruorimies on aina suojattomassa paikassa, josta lisäksi on vaikea ulottua purjesäätöihin
- rattiohjauksen autopilotti kalliimpi kuin pinnapilotti
- ratti haittaa liikkumista sittloorassa

Itselläni on ollut kaksi rattiohjauksella varustettua venettä (kumpikin >40 ft) ja viisi erilaista pinnaohjauksella varustettua venettä. Kun viimeksi 5 v sitten vaihdoin veneen, yksi edellytys itselläni oli pinnaohjaus (koska veneen koko oli alle 40 ft).
Olisi kiva tietää, miksi joku haluaa pieneen, 33 ft, veneeseen rattiohjauksen. Veneen koko ei sitä varmaankaan edellytä ellei paatti ole poikkeuksellisen raskas ohjata pinnalla. Onko ruoriratti jonkinlainen imagokysymys?

uteliaisuudesta... kirjoitti:

Pinnaohjauksen hyviä puolia ovat:
- yksinkertainen ja varma rakenne
- verraton ohjaustuntuma
- ei vie tilaa satamassa
- mahdollisuus styyrata sprayhoodin suojassa
Rattiohjauksen huonoja puolia ovat:
- vikamahdollisuuksien ehdoton lisääntyminen; pinnaohjaus oltava varalla joka tapauksessa
- ruorimies on aina suojattomassa paikassa, josta lisäksi on vaikea ulottua purjesäätöihin
- rattiohjauksen autopilotti kalliimpi kuin pinnapilotti
- ratti haittaa liikkumista sittloorassa

Itselläni on ollut kaksi rattiohjauksella varustettua venettä (kumpikin >40 ft) ja viisi erilaista pinnaohjauksella varustettua venettä. Kun viimeksi 5 v sitten vaihdoin veneen, yksi edellytys itselläni oli pinnaohjaus (koska veneen koko oli alle 40 ft).
Olisi kiva tietää, miksi joku haluaa pieneen, 33 ft, veneeseen rattiohjauksen. Veneen koko ei sitä varmaankaan edellytä ellei paatti ole poikkeuksellisen raskas ohjata pinnalla. Onko ruoriratti jonkinlainen imagokysymys?

Lue lisää

Lisäisi tuohon ratin plussapuolelle, että mittaristot voi tuoda tuohon rattipylvääseen (en tiedä, onko valmisratkaisua, omani tein itse). Kun ruorimies sitten haluaa seurata kompassia, navigaattoria, lokia yms., eivät muiden miehistön jäsenten liikkumiset ja sijoittumiset vaikuta elektroniikan seuraamiseen.

Pienveneessä menee ratin avulla helposti peräsintuntuma. Peräsintuntumahan on se kiva juttu, jolla pinna/rattimies ennakoi peräsilavan liikkeitä niin "persnäppituntumalla", ettei se jarruta menoa ja samalla pystyy arvioimaan purjeiden oikeaa säätöä suhteessa haluttuun kulkusuuntaan.

Kukin kuitenkin keittää keittonsa itse. Pinnapylväs on kiinteä "kxxxjatke", blondit ja brunetit bikineissä voi vaihtaa joka satamassa.. .. ..

uteliaisuudesta... kirjoitti:

Pinnaohjauksen hyviä puolia ovat:
- yksinkertainen ja varma rakenne
- verraton ohjaustuntuma
- ei vie tilaa satamassa
- mahdollisuus styyrata sprayhoodin suojassa
Rattiohjauksen huonoja puolia ovat:
- vikamahdollisuuksien ehdoton lisääntyminen; pinnaohjaus oltava varalla joka tapauksessa
- ruorimies on aina suojattomassa paikassa, josta lisäksi on vaikea ulottua purjesäätöihin
- rattiohjauksen autopilotti kalliimpi kuin pinnapilotti
- ratti haittaa liikkumista sittloorassa

Itselläni on ollut kaksi rattiohjauksella varustettua venettä (kumpikin >40 ft) ja viisi erilaista pinnaohjauksella varustettua venettä. Kun viimeksi 5 v sitten vaihdoin veneen, yksi edellytys itselläni oli pinnaohjaus (koska veneen koko oli alle 40 ft).
Olisi kiva tietää, miksi joku haluaa pieneen, 33 ft, veneeseen rattiohjauksen. Veneen koko ei sitä varmaankaan edellytä ellei paatti ole poikkeuksellisen raskas ohjata pinnalla. Onko ruoriratti jonkinlainen imagokysymys?

Lue lisää

Mutta et luetellut ollenkaan pinnan huonoja ja ratin hyviä puolia, vai onko niin että niitä ei ole lainkaan?

Lista. kirjoitti:

Mutta et luetellut ollenkaan pinnan huonoja ja ratin hyviä puolia, vai onko niin että niitä ei ole lainkaan?

33 ft vene on pienven ratille. Positiivisia puoli on tuo mittariston seurannan helppous, seisaaltaan ajon helppous verrattuna pinnaan, joka seisaallaan ei tarjoa esim. tukea. Positiivista on myös se, että ratin takana ollaan ohjaajana ja ohjauksen kannalta häiriöttömästi rauhassa, eikä pinna töki ketään hääräävää miehistön jäsentä...
Rattipylväs kiiltävine/muutoin näyttävine releineen voi toki olla kauniskin.

Negatiivista ratissa on tietysti se, että ei ole yhtä ergonomista seurata virtauslankoja veneen laidalle päätä venyttäen. Pinnan jatkeen avulla saavuttaa suht. miellyttäviäkin asentoja, joissa voi ohjata/seurata virtauslankoja partaalle nojaten.

Negatiivisia puolia on peräsintuntuman menetys (jos painetta niin paljon peräsimessä, ettei pysty/jaksa pinnalla kääntää, vika purjeiden säädössä).
Ja alleviivaan tuon aiemman negatiivisien seikan, tilaa menetetään sitloorassa silloin, kun ei tarvi ohjata, eli satamassa.

Negatiivista on myös se, että jokainen liikkuva mekaaninen osa voi hajota. Rattiruorijärjeselmässä niitä tulee väistämättä enemmän.

Pylväs koneistoineen painaa myös, painohan ei ole toivottua välttämättä juuri tuossa kohtaa venettä, kuin yleensäkään kevyemmissä tuulissa.

Pienveneessä kirjoitti:

33 ft vene on pienven ratille. Positiivisia puoli on tuo mittariston seurannan helppous, seisaaltaan ajon helppous verrattuna pinnaan, joka seisaallaan ei tarjoa esim. tukea. Positiivista on myös se, että ratin takana ollaan ohjaajana ja ohjauksen kannalta häiriöttömästi rauhassa, eikä pinna töki ketään hääräävää miehistön jäsentä...
Rattipylväs kiiltävine/muutoin näyttävine releineen voi toki olla kauniskin.

Negatiivista ratissa on tietysti se, että ei ole yhtä ergonomista seurata virtauslankoja veneen laidalle päätä venyttäen. Pinnan jatkeen avulla saavuttaa suht. miellyttäviäkin asentoja, joissa voi ohjata/seurata virtauslankoja partaalle nojaten.

Negatiivisia puolia on peräsintuntuman menetys (jos painetta niin paljon peräsimessä, ettei pysty/jaksa pinnalla kääntää, vika purjeiden säädössä).
Ja alleviivaan tuon aiemman negatiivisien seikan, tilaa menetetään sitloorassa silloin, kun ei tarvi ohjata, eli satamassa.

Negatiivista on myös se, että jokainen liikkuva mekaaninen osa voi hajota. Rattiruorijärjeselmässä niitä tulee väistämättä enemmän.

Pylväs koneistoineen painaa myös, painohan ei ole toivottua välttämättä juuri tuossa kohtaa venettä, kuin yleensäkään kevyemmissä tuulissa.

Lue lisää

Pylväs ja ratti painavat sen 15-20 kg, ei juuri painon osalta ratkaisevaa.
Isossa sitloorassa pinna vie pituudellaan harmittavasti tilaa, varsinkin perhepurjehduksessa, ratti jättää etupuolelle hyvää tilaa nautiskella ja seurustella.
Hyvässä tanko-ohjauksessa ei juuri herkkiä kohtia ole, vaijeriviritykset on asia erikseen, vaan ei kai niitä minnekään enää rakenneta.

Sen verran kirjoitti:

Pylväs ja ratti painavat sen 15-20 kg, ei juuri painon osalta ratkaisevaa.
Isossa sitloorassa pinna vie pituudellaan harmittavasti tilaa, varsinkin perhepurjehduksessa, ratti jättää etupuolelle hyvää tilaa nautiskella ja seurustella.
Hyvässä tanko-ohjauksessa ei juuri herkkiä kohtia ole, vaijeriviritykset on asia erikseen, vaan ei kai niitä minnekään enää rakenneta.

Lue lisää

Ruorissa on luontevampaa seistä/istua kropan "rintamasuunta" eteen, pinna tahtoo ohjata istumaan sivuttain, mikä haittaa tähystämistä.

Sen verran kirjoitti:

Pylväs ja ratti painavat sen 15-20 kg, ei juuri painon osalta ratkaisevaa.
Isossa sitloorassa pinna vie pituudellaan harmittavasti tilaa, varsinkin perhepurjehduksessa, ratti jättää etupuolelle hyvää tilaa nautiskella ja seurustella.
Hyvässä tanko-ohjauksessa ei juuri herkkiä kohtia ole, vaijeriviritykset on asia erikseen, vaan ei kai niitä minnekään enää rakenneta.

Lue lisää

Mutta mistä sen hyvän tanko-ohjausvaihteen tunnistaa ostotilanteessa? Edellisessä veneessäni oli Whitlock Cobra ohjausvaihde (tunnettu merkki siis) ja surkean heikko oli rakenteeltaan. Vaijeriohjausta pitäisin ohjaustuntumaltaan parhaana ja yksinkertaisen rakenteen vuoksi yhtä toimintavarmana kuin pinnaakin. Miten purjehtija joka ei luota vaijeriin tukee maston?

tanko-ohjaus kirjoitti:

Mutta mistä sen hyvän tanko-ohjausvaihteen tunnistaa ostotilanteessa? Edellisessä veneessäni oli Whitlock Cobra ohjausvaihde (tunnettu merkki siis) ja surkean heikko oli rakenteeltaan. Vaijeriohjausta pitäisin ohjaustuntumaltaan parhaana ja yksinkertaisen rakenteen vuoksi yhtä toimintavarmana kuin pinnaakin. Miten purjehtija joka ei luota vaijeriin tukee maston?

Lue lisää

Mutta kun ne on ne rullat ja lukot jotka ei.
Maston vaijerit ei paljoa juokse ja laukkaa rullien kautta.
No jokainen tyylillään, jos tykkää kulkea kylkimyyryä, selkä kierosa niskat kipeenä niin sama se, ratin takana on suorassa naama menosuuntaan.

uteliaisuudesta... kirjoitti:

Pinnaohjauksen hyviä puolia ovat:
- yksinkertainen ja varma rakenne
- verraton ohjaustuntuma
- ei vie tilaa satamassa
- mahdollisuus styyrata sprayhoodin suojassa
Rattiohjauksen huonoja puolia ovat:
- vikamahdollisuuksien ehdoton lisääntyminen; pinnaohjaus oltava varalla joka tapauksessa
- ruorimies on aina suojattomassa paikassa, josta lisäksi on vaikea ulottua purjesäätöihin
- rattiohjauksen autopilotti kalliimpi kuin pinnapilotti
- ratti haittaa liikkumista sittloorassa

Itselläni on ollut kaksi rattiohjauksella varustettua venettä (kumpikin >40 ft) ja viisi erilaista pinnaohjauksella varustettua venettä. Kun viimeksi 5 v sitten vaihdoin veneen, yksi edellytys itselläni oli pinnaohjaus (koska veneen koko oli alle 40 ft).
Olisi kiva tietää, miksi joku haluaa pieneen, 33 ft, veneeseen rattiohjauksen. Veneen koko ei sitä varmaankaan edellytä ellei paatti ole poikkeuksellisen raskas ohjata pinnalla. Onko ruoriratti jonkinlainen imagokysymys?

Lue lisää

autopilotti käytössä tarvittaessa kahdessa sekunnissa, releet aina paikallaan
hyvä kiinnike parissa sekunnissa käyttöön otettavalle avotilan pöydälle
ainoa mahdollinen ohjaustapa kun avotila sijaitsee korkeammalla ja etäämpänä perästä - jolloin purjedus on (kiinteän tuulilasin takaa tasaista ja suojaisaa
jos sekunnin osat eivät ratkaise levanki siirtyy pois käytöstä ja ison skuutti kiinnitetään palomiehenhaalla tukevan ruoripylvään päälle rattimiehen ulottuville

Kestää. kirjoitti:

Mutta kun ne on ne rullat ja lukot jotka ei.
Maston vaijerit ei paljoa juokse ja laukkaa rullien kautta.
No jokainen tyylillään, jos tykkää kulkea kylkimyyryä, selkä kierosa niskat kipeenä niin sama se, ratin takana on suorassa naama menosuuntaan.

Lue lisää

Voi seistä hyvin naama menosuuntaan pinna jalkojen välissä.

Tuossa on pieni totuuden jyvä, mitä tulee tähystämiseen leen puolelle. Toinen ratin selvä plussa oli se edempänä mainittu autopilotin kätevä käyttöön otto ja myös sen asentuminen piiloon. Siinäpä ne hyvät puolet sitten olivatkin. Jos sanoo ruorikulmamittarin korvaavan tuntuman, ei purjehduksesta paljoa tiedä. Aivan sama kuin sanoisi tuulimittarien korvaavan virtauslangat.

Raja, jossa ratti tulee pinnaa kätevämmäksi, menee jossain 35 ja 40 jalan välillä veneen tyypistä riippuen, muutamat isommatkin menevät oikein hyvin pinnaohjauksella. Joka tapauksessa molemmat vaativat istumalaatikon suunnittelun alun perin joko pinnalle tai ratille, vaihto jälkikäteen toiseen on äärimmäisen harvoin luontevaa. Joka tapauksessa rattiin kannatta siirtyä vain, jos siihen on joku pakko. Pakoksi ei tässä lueta imagokysymyksiä.

Juu, paljon fiksumpaa ostaa suoraan ruorilla varustettu.

Mutta de ve kukku de että pinna olisi parempi. Jollekin himopurjehtijalle voi olla. Matkaveneilijälle siinä ei ole mitään etua.

Niin, että yksi äitistä, toinen tyttärestä.
Tunnen monia pinnapurjehtijoita jotka haluaisivat ratin, vaan kun kaikkiin veneisiin ei järkevästi onnisti, kaikilla ei ole taitoja....

aito matkapurjehtija kirjoitti:

Juu, paljon fiksumpaa ostaa suoraan ruorilla varustettu.

Mutta de ve kukku de että pinna olisi parempi. Jollekin himopurjehtijalle voi olla. Matkaveneilijälle siinä ei ole mitään etua.

Lue lisää

Etenkin matkapurjehtijalle on mielestäni erityisen oleellista se, että
1) ohjausjärjestelmä on mahdollisimman luotettava ja mahdollisimman vähän huoltotöitä tarvitseva (pinna täyttää vaatimukset paremmin kuin rattimekanismi)
2) ohjatessa voi suojautua pärskeiltä eli istua sprayhoodin suojassa.
Jälkimmäinen on harvoin mahdollista, jos ohjauspaikka on istuinlaatikon takaosassa oleva ratti. Muutaman tunnin jälkeen kylmissä roiskeissa kyyhöttäminen ei ole kivaa.
"Himopurjehtijoiksi" voisi nimittää vaikkapa VOR-veneiden miehistöjä. Katsokaa itse VOR-videoista kuinka suojaista on rattien takana!
Olisikohan niin, että rattiohjaus on pelkkä muoti-ilmiö? Ehkä alle 35-jalkaiseen veneeseen tulee "isomman veneen tuntua", kun siihen laitetaan rattiohjaus. Leveäperäisissä tarvitaankin sitten tuplaperäsimet ja tuplaratit, mutta se onkin jo toinen juttu. Tuskin kukaan laittaa tuplaratteja pieneen perhepurkkiin?

väitteissäsi... kirjoitti:

Etenkin matkapurjehtijalle on mielestäni erityisen oleellista se, että
1) ohjausjärjestelmä on mahdollisimman luotettava ja mahdollisimman vähän huoltotöitä tarvitseva (pinna täyttää vaatimukset paremmin kuin rattimekanismi)
2) ohjatessa voi suojautua pärskeiltä eli istua sprayhoodin suojassa.
Jälkimmäinen on harvoin mahdollista, jos ohjauspaikka on istuinlaatikon takaosassa oleva ratti. Muutaman tunnin jälkeen kylmissä roiskeissa kyyhöttäminen ei ole kivaa.
"Himopurjehtijoiksi" voisi nimittää vaikkapa VOR-veneiden miehistöjä. Katsokaa itse VOR-videoista kuinka suojaista on rattien takana!
Olisikohan niin, että rattiohjaus on pelkkä muoti-ilmiö? Ehkä alle 35-jalkaiseen veneeseen tulee "isomman veneen tuntua", kun siihen laitetaan rattiohjaus. Leveäperäisissä tarvitaankin sitten tuplaperäsimet ja tuplaratit, mutta se onkin jo toinen juttu. Tuskin kukaan laittaa tuplaratteja pieneen perhepurkkiin?

Lue lisää

Monesti tulee ajetuksi autolla moottoritiellä sataakahtakymppiä ja luotan täysin vanhan koslani monimutkaiseen ohjausjärjestelmään, eikä tule lainkaan mieleen että pinna olisi luotettavampi. Sama tilanne hississä, en huolestu lainkaan vaijerien ja taittopyörien monimutkaisuudesta ja portaita käytän vain kuntoilun vuoksi. Eikä veneessäkään ole koskaan ollut harmia ohjausjärjestelmän vuoksi.

ihan hyvä kirjoitti:

Monesti tulee ajetuksi autolla moottoritiellä sataakahtakymppiä ja luotan täysin vanhan koslani monimutkaiseen ohjausjärjestelmään, eikä tule lainkaan mieleen että pinna olisi luotettavampi. Sama tilanne hississä, en huolestu lainkaan vaijerien ja taittopyörien monimutkaisuudesta ja portaita käytän vain kuntoilun vuoksi. Eikä veneessäkään ole koskaan ollut harmia ohjausjärjestelmän vuoksi.

Lue lisää

Omassa veneessäni sattui kovatuulisena yönä, että ohjaus jumittui äkillisesti ilman mitään ennakkovaroitusta. Siinä tilanteessa ei auttanut edes varapinna, joka nopeasti saatiin paikalleen. Ruori oli totaalisen jumissa. Niinpä jäätiin piihin odottelemaan aamun valkenemista (onneksi sattui avomerellä!). Jumittumisen syy selvisi. Se oli kvadrantin löystyminen, jolloin kvadrantti oli etuosastaan kallistunut tukikehikon sisään eikä päässyt liikkumaan kuin muutaman cm:n.
Eräässä avomerikisassa kaverini veneen rattimekanismin hst-hela katkesi ja vene purjehti maaliin varapinnan avulla. Onneksi varapinna toimi.
Toisessa tapauksessa rattimekanismi petti venettä peruutettaessa. Ilmeisesti peräsinpaine tuli äkkiä sen verran kovaksi, että mekanismi petti jostakin. Varapinna oli, mutta se ei mahtunutkaan kääntymään. Istuinlaatikon reunus ja pedestaali estivät pinnan kääntämistöä. Vene hinattiin satamaan. Oletko kokeillut miten oman veneesi varapinnaa käytetään?
... Näitä vastaavia tapauksia kyllä riittää. On aika turha puolustella rattiohjausta sillä, että autojen ratti toimii moottoriteillä. Eikä auton ohjausjärjestelmä mikään monimutkainen ole verrattuna veneen vastaavaan....
Jos veneessä on rattiohjaus, ohjausmekanismi pitää tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti. Se on omistajan vastuulla.
Kannattaa muistaa sekin, että maston menetys on pienempi ja vaarattomampi harmi kuin ohjailukyvyn menetys.

Sanos musti.. kirjoitti:

Niin, että yksi äitistä, toinen tyttärestä.
Tunnen monia pinnapurjehtijoita jotka haluaisivat ratin, vaan kun kaikkiin veneisiin ei järkevästi onnisti, kaikilla ei ole taitoja....

Lue lisää

veneessäni minulla on ratti ja edellisessä oli pinna, jos autopilottia tai tuuliperäsintä ei ole ohjaajan apuna on pinna parempi matkapurjehduksessa.

pettäähän se! kirjoitti:

Omassa veneessäni sattui kovatuulisena yönä, että ohjaus jumittui äkillisesti ilman mitään ennakkovaroitusta. Siinä tilanteessa ei auttanut edes varapinna, joka nopeasti saatiin paikalleen. Ruori oli totaalisen jumissa. Niinpä jäätiin piihin odottelemaan aamun valkenemista (onneksi sattui avomerellä!). Jumittumisen syy selvisi. Se oli kvadrantin löystyminen, jolloin kvadrantti oli etuosastaan kallistunut tukikehikon sisään eikä päässyt liikkumaan kuin muutaman cm:n.
Eräässä avomerikisassa kaverini veneen rattimekanismin hst-hela katkesi ja vene purjehti maaliin varapinnan avulla. Onneksi varapinna toimi.
Toisessa tapauksessa rattimekanismi petti venettä peruutettaessa. Ilmeisesti peräsinpaine tuli äkkiä sen verran kovaksi, että mekanismi petti jostakin. Varapinna oli, mutta se ei mahtunutkaan kääntymään. Istuinlaatikon reunus ja pedestaali estivät pinnan kääntämistöä. Vene hinattiin satamaan. Oletko kokeillut miten oman veneesi varapinnaa käytetään?
... Näitä vastaavia tapauksia kyllä riittää. On aika turha puolustella rattiohjausta sillä, että autojen ratti toimii moottoriteillä. Eikä auton ohjausjärjestelmä mikään monimutkainen ole verrattuna veneen vastaavaan....
Jos veneessä on rattiohjaus, ohjausmekanismi pitää tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti. Se on omistajan vastuulla.
Kannattaa muistaa sekin, että maston menetys on pienempi ja vaarattomampi harmi kuin ohjailukyvyn menetys.

Lue lisää

suunniteltu, onnettomasti toteutettu tai puutteellisesti huollettu systeemi voi pettää. Jos autot tai hissit eivät ole sinulle riittävän monimutkaisia, ottakaamme pari lentokonetta esimerkiksi: Fouga Magister suihkukoneen korkeus ja sivuperäsimet oli yhdistetty, mikä teki ohjausvivustosta erittäin monimutkaisen. Yksikään kone ei ole tietääkseni pudonnut ohjausjärjestelmän vian vuoksi. Drakenin ohjausjärjestelmä oli toteutettu vaijereilla, ei jumiutumisia koko koneen pitkän historian aikana. Cocordenkaan tarina ei päättynyt ohjausjärjestelmän vikoihin.

Mutta pinna on hyvä ohjaussyteemi sellaiseen veneeseen johon se tyylillisesti tai tilankäytön vuoksi kuuluu.

Matkapurjehtija kirjoitti:

veneessäni minulla on ratti ja edellisessä oli pinna, jos autopilottia tai tuuliperäsintä ei ole ohjaajan apuna on pinna parempi matkapurjehduksessa.

On totta, että tuuliperäsimen kannaltakin on eroa ratti- ja pinnaohjauksella. Pinna on paljon yksinkertaisempi kytkeä tuuliperäsimeen, mikäli tuuliperäsin ei ole täysin itsenäisesti toimiva yksikkö kuten Hydrovane tai Windpilot Pacific Plus (joita käytettäessä veneen oma peräsin lukitaan liikkumattomaksi). Veneen peräsintä liikuttavat tuuliperäsimet, kuten Aries, Monitor, Windpilot Pacific ym, vaativat ruorirattiin erillisen rummun lukitusmekanismeineen. Pinnaan ei sellaista laitetta tarvirta. "Keep it simple stupid" on vanha koettu totuus!

Autopiloteissa kannattaa huomata sekin, että pinnapilotti on yleensä paljon halvempi ja on helpompi asentaa kuin rattipilotti. Pitkänmatkan purjehduksilla kannattaa pitää varalaite mukana, koska elektroniikka kuitenkin pettää ennemmin tai myöhemmin. Se joka väittää toisin, ei todennäköisesti ole vielä seilannut kovin pitkiä reissuja.

huonosti... kirjoitti:

suunniteltu, onnettomasti toteutettu tai puutteellisesti huollettu systeemi voi pettää. Jos autot tai hissit eivät ole sinulle riittävän monimutkaisia, ottakaamme pari lentokonetta esimerkiksi: Fouga Magister suihkukoneen korkeus ja sivuperäsimet oli yhdistetty, mikä teki ohjausvivustosta erittäin monimutkaisen. Yksikään kone ei ole tietääkseni pudonnut ohjausjärjestelmän vian vuoksi. Drakenin ohjausjärjestelmä oli toteutettu vaijereilla, ei jumiutumisia koko koneen pitkän historian aikana. Cocordenkaan tarina ei päättynyt ohjausjärjestelmän vikoihin.

Mutta pinna on hyvä ohjaussyteemi sellaiseen veneeseen johon se tyylillisesti tai tilankäytön vuoksi kuuluu.

Lue lisää

vaikka avaruusraketteja ja muuta hienoa. kuitenkin yksinkertaisia vanhoja koneen hissejä tarvitsee huoltaa paljon vähemmän kuin uusia malleja, joissa korjaaja saa rampata vuosittain useampia kertoja.

ihan hyvä kirjoitti:

Monesti tulee ajetuksi autolla moottoritiellä sataakahtakymppiä ja luotan täysin vanhan koslani monimutkaiseen ohjausjärjestelmään, eikä tule lainkaan mieleen että pinna olisi luotettavampi. Sama tilanne hississä, en huolestu lainkaan vaijerien ja taittopyörien monimutkaisuudesta ja portaita käytän vain kuntoilun vuoksi. Eikä veneessäkään ole koskaan ollut harmia ohjausjärjestelmän vuoksi.

Lue lisää

Aika usein tulee vastaan kirjoissa ja lehdissä matkapurjehduskertomuksissa noita rattiohjauksen jumituksen aiheuttamia ongelmia.