Meillä tuli ero nelisen vuotta takaperin. Ex-vaimo on sellaista sorttia, että tuskin koskaan välit paranee. Vieläkään ei oikein olla väleissä. Uusi nainen mulla taisi olla liikaa hänelle. Nyt ollaan uuden kanssa jo komatta vuotta naimissa ja onnelisia ollaan.
Ex-vaimon kanssa meillä on kaksi ihanaa lasta. Vanhin poika jo 19 ja ylppärijuhlat nyt tulossa. Ex-vaimo, äiti siis, järjestää juhlat eikä halua kutsua minua saati uutta vaimoani juhliin sillä ne pidetään hänen kotonaan, eli entisessä yhteisissä kodissamme missä lapset pääsääntöisesti asuvat. Myöskään minun vanhemmat eli poikien isovanhemmat tai sisareni, joka on vanhimman pojan kummi, on jätetty kutsumatta. Ex vaan ilmoitti että minä saan järjestää omat juhlat erikseen jos tahdon mutta hänen kotiinsa ei ole asiaa. (tämäkin siis vain sähköpostitse, emme ole puheväleissä).
Suoraan sanottuna minua v****taa tällainen jo lastenkin puolesta niin paljon että en meinaa mitään juhlia järkätä. Vaimoni kanssa onnitellaan poikaa juhlissa koululla ja menköön sitten äitinsä luo tapaamaan äidin puolen sukulaisia pelkästään. Ehkä ex ymmärtää jossain vaiheessa oman katkeruutensa ja itsekkyytensä vaikutukset lapsiin.
Miten teillä muilla juhlakuviot menee? Mitä sitten kun on esim. häät? Niitä on vähän vaikea ruveta järkkäämään kahteen otteeseen..
Ex-vaimon kanssa meillä on kaksi ihanaa lasta. Vanhin poika jo 19 ja ylppärijuhlat nyt tulossa. Ex-vaimo, äiti siis, järjestää juhlat eikä halua kutsua minua saati uutta vaimoani juhliin sillä ne pidetään hänen kotonaan, eli entisessä yhteisissä kodissamme missä lapset pääsääntöisesti asuvat. Myöskään minun vanhemmat eli poikien isovanhemmat tai sisareni, joka on vanhimman pojan kummi, on jätetty kutsumatta. Ex vaan ilmoitti että minä saan järjestää omat juhlat erikseen jos tahdon mutta hänen kotiinsa ei ole asiaa. (tämäkin siis vain sähköpostitse, emme ole puheväleissä).
Suoraan sanottuna minua v****taa tällainen jo lastenkin puolesta niin paljon että en meinaa mitään juhlia järkätä. Vaimoni kanssa onnitellaan poikaa juhlissa koululla ja menköön sitten äitinsä luo tapaamaan äidin puolen sukulaisia pelkästään. Ehkä ex ymmärtää jossain vaiheessa oman katkeruutensa ja itsekkyytensä vaikutukset lapsiin.
Miten teillä muilla juhlakuviot menee? Mitä sitten kun on esim. häät? Niitä on vähän vaikea ruveta järkkäämään kahteen otteeseen..
Vastaukset 57
Vanhimmat
tehdä tämän juuri omalla tavallaan. Te voitte järjestää ne juhlat itse,jos haluatte, niin se vaan menee, myös tulevissa häissä,tahi hautajaisissa. Ketään et voi pakottaa sulattamaan kaikkia ihmisiä,oli kysymys sitten mistä tahansa.
Mites häät ja hautajaiset, tai lakkiaiset voi järjestää kahteen kertaan. Vihitäänkö pari kahteen kertaan vai, lasketaan vainaja hautaan ja nostetaan ylös ja uudestaan hautaan vai lakkiaiset armeija tyyliin lakki päähän lakki pois. Kyllä se nyt vaan on niin että aikuisten pitää käyttää järkeään ja niellä määrätyissä asioissa katkeruutensa.
tässä hyvä esimerkki, olin juuri ennen lakkiaisia heittänyt ukkoni pihalle, kun taas kerran narahti, no juhlat järjestettiin yhdessä, exäni tuli sinne kännissä käsipuolessaan tyttönsä ja sekin kännissä.
Veljeni joka ei ole koskaan pitänyt exääni ei voinut sietää tätä juoppolallia ja riitahan siitä tuli ja turpajuhlat ja koko exän suku suuttu minulle kun koitin tilanetta rauhoittaa.
No parin vuoden päästä oli toisen poikani lakkiaiset, niin sillon järjestin vain omalle suvulleni juhlat ja exä omalles ja poika oli ekaksi meillä ja sitte siityi omalla autollaan isälleen juhliin, onneksi exä asui vain kahden km päässä.
Tästä järjestelystä oli kaikki tyytyväisiä ja säästyttiin tappeluilta.
Tässä oli mielestäni järkeä.
Meillä oli vastaava tilanne vuosi sitten. Kysyimme yo:lta haluaako hän juhlia (saada rahaa) isän puolen sukulaisten kanssa. Halusi ja järjestimme juhlat sunnuntaina, kaikki meni ok.
Lasten äiti saa valita ketä kutsuu, kun juhlat järjestää ja maksaa. Herää kuitenkin kysymys eikö se ole nuorenkin koti ja nuoren juhlat, eikö juhlittava saa vaikuttaa ketä kutsutaan ? Jos äiti kunnioittaisi lapsen saavutusta... ja nielisi katkeruutensa. Vaikka vituttaisikin kestiä ex-miehen sukua, on se juhlittavankin suku. Harvassa on niin aikuisia äitejä. Tällainen avarakatseisuus kantaa kuitenkin jatkossa suvaitsevaisuuden hedelmää.
Yksi vaihtoehto (ei tosin teidän tapauksessa) on tilata pitopalvelu tai ravintola- tarjoilu ja maksaa juhlat puoliksi.
Voittehan mennä yo, isä, uusi puoliso, sisarukset, kummit jne vaikka porukalla syömään sunnuntaina ja pappa maksaa. Vai onko kyse siitä, että et raaski panostaa lapsesi yo-juhliin, käyt vaan puku päällä pokkaamassa satasen lahjakortin kanssa....
Jos eroperheet,uusperheet järkkää juhlia niin harvoilla on mitään yhteisjuhlia. Häät varmaankin hiukka eri asia kun lapset aikuisia ja itse päättävät ketä juhliinsa kutsuu. Mutta niin kauan kun alaikäisen nuoren huoltajat juhlat järjestää kotonaan niin ymmärrän ettei kotiinsa halua exää ja exän sukulaisia välttämättä enään juhliin vaikkei missään riidoissa ollakkaan. Tuskin se nyt on vaikeaa teillä joku kakku väsätä ja pienimuotoiset juhlat järkätä omien sukulaistenne parissa. Olin eroperheen rippijuhlissa ja kirkossa olimme kaikki mutta kummatkin suvut juhli erillään eikä siinä ollut mitään ihmeellistä, mitään riitojakaan ei ollut. Lapsille ja nuorille on paljon luontevampaa ettei vanhempien eron jälkeen enään ole yhteisiä sukujuhlia.
Jotkut vieraat käyvät molemmissa juhlissa, esim. yhteiset naapurit, ystäväperheet,kummit ja miksei ex-sukulaisetkin jos ovat ex:n henk.koht.ystäviä ja muutenkin tekemisissä ja kutsuttu on. Olin eräissä rippujuhlissa, jossa vanhemmat olivat sopineet, että ruokatarjoilun toisen luo ja kahvituksen toisen luo ja seuraavalla lapsella toisinpäin. 75% vieraista kävi molemmissa paikoissa.
niin että kun kyse lasten juhlista niin lapsi päähenkilö ja aikuiset pitää mölyt mahassa ja jos jollekkin aikuiselle se ei sovi niin se hänen asiansa.
Olemme nyt jo aikuisilta lapsiltamme saaneet paljon kiitosta (vanhemmat ja uusikot suvut ym) siittä että olemme nämä asiat pystynyt aikuismaisesti hoitaa.
Ei ne silti ole mitään eronneiden yhteisjuhlia ollut vaan lapsen juhlia jossa ylioppilas ripille päässyt tai synttärisankari päähenkilönä.
En näe mitään eroa näissä juhlatilanteissa ja esm häissä.
Miksi aikuinen saa määrätä juhlan kulun, ainakin meidän lapset on jälkikäteen sanonut että se että omat jopa riitaisat vanhemmat pystyy juhlia lastaan saman katon alla sillon kun lapsen tärkeä päivä on ollut arvokkaampaa kuin yksikään lahja tai rahakirjekuori.
Emme siis pidä muuten mitään yhteisjuhlia en men esm exän synttäreille tai mieheni exän ym mutta lasten ja nykyisin jo pienten lastenlapsemme juhlat hoidamme sivistyneesti.
Ja kun tätä olemme harjoitelleet niin ei se tunnu enään yhtään edes oudolta. siinä olimme juuri viikonloppuna yhden lapsenlapsen 5 v synttäreillä hänen mummo ja minä yhdessä vieraille kahvia keittelemässä.
Onhan se aikuisten heikkoutta jos ei edes muutamaa päivää vuodessa pysty katkeruuttaan nielemään. Ja se että ei sitten kutsuta toisen vanhemman sukuakaan?
Mitä hittoa en minä ainakaan eronnut kuin silloisesta miehestäni en hänen sisaruksistaan ja vanhemmistaan suhde heihin tietysti ei niin tiivis mutta on säilynyt olisihan se aika outoa jos ihminen jonka minäkin lapselleni kummiksi valitsin yhtäkkiä ei olisi kotiini tervetullut koska olen eronut hänen veljestään?
Ihme porukkaa täällä onneksi tuntemissani eroperheissä ajatellaan kuten me lasten asiat lasten näkökannalla, en tunne enkä tiedä yhtään perhettä joka tekee niin että jakaisi juhlia. tiedän toki yhdet isovanhemmat jotka ei ex miniän kotiin suostu astumaan koska niin loukkaantuneita häneen (vaikka mies jätti) mutta se enemmän heidän ongelma he jää ilman juhlia yrittää sitten kompensoida isoilla rahatukuilla mutta siinäkin lapset sanoo että miellummin kun rahaa he näkisi omat läheisensä käyttäytyvän kuten aikuiset.
Hyvä, että teillä hoidetaan asiat sivistyneesti. Lähiäipällä on oikeus valita vieraat kotiinsa. Hän valitsee katkeruuden suvaitsevaisuuden ja lapsensa arvostuksen sijaan. Joissain tapauksissa voi olla rahasta sen verran tinkaa, että 20 ex-miehen sukulaista kakkua syömässä kaataa talouden ?
ja sihen kuuluu myös isä, mutta ei hänen uusikkoa. Kukapa ex vaimo haluu että heidän lastensa juhliin, jotka hän on maksanut tulee ex miehen uusi nainen syömään ja juhlimaan? Miksi pitäisi tulla? Se on sukujuhla. Eri asia jos tämä uusikko maksaa oman syömisensä ja auttaa järjestelyissä rhallisesti ja siivousvoimalla, mutta ei ilmatteeks syömään. Onhan hän jo perheestä miehen saanut ilmaseksi.
tuon rahaasian onki helpomi ymmärtää kaikkia ei voi kestittää, ja jos välit huonot niin tuskin isä osallistuu omalta osaltaan maksuihinkaan, jos ei vaikka tajua hänkään että juhla lapselle eikä suinkaan lähi äidille.
Lissukka on palannut....
useimmissa perheissä esm, meillä
että minä kuulun miehenikin lasten perheeseen, kun heillä rippi ja ylppärijuhlat niin oltiin jo senverran kauan oltu naimisissa että ihan sain kutsun siinä missä muutkin.
Ihan samalla tavalla mieheni on ollut kotonamme minunkin lasten juhlia järjestämässä, lasten isä uusikkoineen ja isän suku kutsuttu samalla tavalla kun minunkin suku.
Ja hei mieheni suvustakin esimerkiksi hänen sisko joka todella tiivisti läsnä meidän arjessakin oli perheineen myös kutsuttu.
Tuolla ajattelu tavallahan jos äidillä uus mies joka kenties jo kymmenenkin vuotta asunut lapsen kanssa saman katon alla joutuisi lähtemään juhlien ajaksi omasta kodistaan.
Meillä siis sukusiteisiin katsomatta juhliin kutsuttu henkilöt jotka laäheisiä ja tärkeitä lapsille. Ei minunkaan suvusta kaikkia serkun kummin kaimoja vaikka olisi miten verisukua.
Ja oletko sinä siiteen ex miehestäsi joutunut maksamaan? jos uusikko hänet ilmaiseksi sitten sai??
Oletpahan kummallinen, minä ex mieheni ihan ilman kassakuittia ja niin tämän nykyisenkin rakkaan vaikka hänelläkin exvaimo oli olemassa.
mutta jos sillä on joku suttura, niin sitä ei saa kutsua. Aivan ymmärrettävää. Eihän kenenkään sukujuhlissa ole ulkopuolisia ihmisä.
Valitettavasti.
vaihtuvia puolisoita, lapsia siellä täällä, eikä oikein koskaan ole varmalla pohjalla mikään.
ei yksin niitä juhlia maksa.
Ollaan joo tiukkaa ja rajataan vieraita:
Pertti saa tulla, mutta Maija ei...
Mutta rahaa ollaa käsi ojossa pyytämässä myös isältä:
"Meidän lapsemme pääsi ylioppilaaksi"
Maksaja päättää ja jos molemmat maksaa,
molemmat saa kutsua vieraita,
oli paikka mikä hyvänsä.
Ja ainahan voi vuokrata jonkun juhlatilan,
silloin ollaan "ei kenenkään maalla"
olen samaa mieltä. Kyllä on tyttären parempi olla yksinäinen marttyyri ja naama norsunv***lla määrätä, miten kaikkien muiden tulee elää.
laitoimme postiin kirjeen vain isän nimellä. Kortissakin luki, että olet tervetullut lapsemme juhliin... jne... eoli kun ei ollu ämmän nimee siinä ei se ämmä sitten onneksi tullu. Olisin käännyttänyt sen pois jos olisi kutsumatta tullut. Ei onneksi tullut kirkkoonkaan, sieltä ei voi käännyttää kuokkavieraita pois. Mutta mies varmasti sanoi ettei saa tulla, koska juhlat ovat hänen lapsen.
Jo vuosien ajan on meidän lastemme juhliin mahtunut kotiini omat sukulaiset ja myös exmiehen sukulaiset ja samaan aikaan.Jotenkin hienoa,minun vanhemmat jutustelee exäni veljien kanssa kuin konsanaan vanhojen tuttujen.
Ei muuten niin paljon juhlita,mutta lasten juhliin on kaikki olleet tervetulleita ja ovat kyllä kutsua noudattaneet.Ja ihan luontevalta tuntuu,aika tietysti tekee myös tehtävänsä.
Lapsemme häät järjestimme exän kanssa puoliksi,kivasti meni koko tapahtuma ja myös meillä on lapset arvostaneet sitä,että isä ja äiti unohtaa vanhat kaunat ja pystyy yhteistyöhön,kummankin suvun jäsenet saavat olla tasapuolisesti läsnä.
opit mennyt perille.Tuon vuoksi yritän opettaa lapsilleni toisten ihmisten kunnioittamista,ettei tulisi samanlaisia kuin sinun kasvatusmenetelmillä.
joudu sen ämmän rooliin,jota ei kutsuta,vaikka muut kutsutaan.
Sanon ihan rehellisesti,että olen yksi näistä ämmistä, joita ei kutsuta mukaan miehen suvun juhliin. Mitään pahaa en ole heille tehnyt, mutta eivät hyväksy muuta kuin ensimmäisen vaimon sukuun. Suoraan sanoen olen helpottunut, koska ei tarvitse olla tekemisissä heidän kanssaan väkisin, koska tunnelma on suoraan sanottuna kireä, kun joudumme olemaan tekemisissä. Ensi viikonloppuna se kireys on taas edessä, kun on lasten juhlia, mutta kyllä sitä päivän kestää.
viikonkin juhliin, vaikka alussa sanoit ettei sinua niihin kutsuta,...vähän outoo???
Että ompa ihme sakkia kun olet eronnut kun itse en ole eronnut ikinä. No minä olen nähnyt ja käynyt jaetuissa eroperheiden lasten juhlissa enkä näe niissä mitään ihmeellistä. Jos ei ole ollut eroperheissä yli kymmeneen vuoteen enään mitään yhteis suku juhlia niin aika oudolta sellaiset tuntuisi. Aika kummalliselta sekin tuntuu jos lapset/nuoret muka piittaisi sellaisesta juhliiko koko suku yhdessä vai erikseen, pääasia on vain se raha ja krääsä mitä saa?
lapsille vaan ollut raha ja krääsä tärkeimpää, he vieläkin muistelee omia ainut laatuisia rippi ja ylppäri juhlia hyviä iloisia muistoja muistoihin ei liity mitä sai lahjaksi mutta kyllä voimakkaasti se kuka oli läsnä.
Eli kyllä suurinosa lapsista ja nuorista vähemmän pinnallisia kun uskot onneksi minun ja mieheni lapset ainakin on, ja itse asiassa tuttunikin lapset aina on tullut halaus ja kiitos että otulen paikalle yhtä sydämmellistä kiitosta en ole saanut jos en paikalle ole ehtinyt /päässyt ja laittanut kortin rahaa kuoressa.
Siinä ihan oikeassa että esimerkiksi minun sukujuhliin exääni ei kutsuttu eikä tietenkää ilmaannu mutta jos nyt käytetään ylioppilasjuhlaa esimerkkinä niin se yksi ja ainutkertainen tapahtuma eikä koulukaan lakittamista tee kahta kertaa vaan siksi että joidenkin nuorten vanhemmat eronnut.
Omien lapsieni sukuun kuulun tietysti ihan verisiteelläkin ja niin myös heidän isä minun ex mieheni, ja meidän molempien lähisuku eli lapsen sukuun kuuluu molemmat sukuhaarat joten totta kai jos pitää tämän tyyppisiä juhlia sukujuhlina niin molemmat puolet paikalla.
Me ei niinkään olla painotettu sukulaissuhdetta juhlakutsuja kirjottaessa vaan läheisiä ihmisiä siis lapsille läheisiä, toki suuri osa on heille sukua mutta mukana myös minun nykyinen mieheni ja heidän isän uusikko, samalla tavalla minun paras kaveri joka jakanut minun kanssa surut ja ilot vuosien varrella ja ollut läsnä koko lasten elinajan on ehdottomasti kutsulistalla joka juhlaan vaikka hän ei suku edes kaukaisesti.
Sattumaltako eksyit uusperhepalstalle kun et ikinä edes eronnut?
ja todellakin maksanut yksin joka juhlat, joita lapsillemme olen laittanut. Puolet pienemmistä tuloista kuin mitä lasten isällä on.
Siltikin juhlat ovat olleet lasten; ripillepääsyt ja valmistumiset. Lapset ovat itse laatineet kutsuvieraslistan, johon en tietysti ole puuttunut. Aikuiset osaavat kyllä kunnioittaa omaa lastaan edes sen verran. Tai ainakin toivottavasti...
Meillä ei ole ollut näin.Olen kutsunut lasteni juhliin myös isän puolen sukulaiset ja se on ollut lapsillenikin luontevaa.Haluavat nähdä myös isän puolen serkkujaan ja setiään ja tätejään.
Minun sukulaisenikin ovat olleet ihan mielissään,kun tavanneet exäni sisaruksia,jotka ovat kuitenkin tuttuja heille.Tervehtimiset sujuneet kuin vanhoilta tutuilta konsanaan.Olen niin kiitollinen tästä asiasta.Hienoa elää niin,että voidaan olla väleissä kuitenkin vaikka yhteiselo ei meillä kestänytkään exän kanssa hamaan hautaan saakka.
Ymmärrän kuitenkin sen,että joissain tapauksissa on parempi vaihtoehto pitää eri juhlat,jos on oletettavaa,että tapahtumasta ei ole tulossa onnelliset ja riidattomat juhlat.
itse olen ollut tänä keväänä rippijuhlissa, jossa ripille päässeen vanhemmat ovat eronneet samoin kun hänen kumminsa. Silti kaikki juhlivat yhdessä, ilman mitään asiattomuuksia. Oma lapseni pääsee ensi kesänä ripille enkä missään tapauksessa tule kutsumaan hänen isäänsä tai isänsä puolen sukulaisia juhliin. Isä ei edes kykene keskustelemaan minun kanssani lapsen asioista ja hänen suvustaan en ole kuullutkaan eromme jälkeen, niin nytkö pitäisi sitten juhlia yhdessä.... nooooot.
Jos haluavat juhlia saavat järjestää omat juhlat.
Itse äitipuolena en kyllä edes haluaisikaan sitten juhliin mukaan, jos välit noin tulehtuneet eikä haluta samaan tilaisuuteen. Todella sääli lapsen vuoksi, mutta olisi sekin sääli, että jos kerran ex ei millään voi sietää ja järjestäisi kohtauksen ja ilmapiiri olisi kaikilla vaivaantunut.
Tosiaan onnittelette lastasi hienosta saavutuksesta ja sitten jos mieli muuttuu ja haluatte sinun puolen suvun kanssa asiaa juhlistaa, niin kokoonnutte pienimuotoisesti yhteen. Älkää antako katkeruuden vallata, kun tuossakin taas hyvä esimerkki mitä siitä seuraa.
Meillä kyllä mahdutaan juhlissa samaan tilaisuuteen niin exät kuin uudetkin, mutta tosiaan välit eivät ikinä ole olletkaan mitenkään kitkerät. Ja mitä häihin tulee niin eiköhän silloin aikuinen lapsi itse päätä vieraslistasta. Toivottavasti siihen mennessä lapsellisuudet unohdettu sen verran, että kunnioitetaan lapsen toivetta.
asiaa meidän juhliin, se koskee ex miehen sutturoita. Sukujuhla on sukujuhla, ja muut hippalot on sitten erikseen. Lapsemme ei ikinä hyväksyisi ulkopuolisia omiin tärkeisiin juhliin pilaamaan isänsä naisia. Tosin emme tiedä minkänäköisiä ne ovatkaan, eikä kiinnosta, niin olishan se outoo jos joku täysin vieras ihminen istuisi meidän kahvipöytään ahnehtimaan upeita kalliita tarjoiluja. Joku saataisi kysyy et kuka toi on, ja olis noloo sanoo, ettei me tiietä. Mutta mies on tervetullut mutta ulkopuoliset ihmiset ei. Voihan exän naiset kahvitella kaupungilla, siellä on varmaan kuppiloita yllinkyllin.
Miltähän vuosisadalta sinä Lissukka olet??? Elämäsi tärkein sisältö on näköjään KAHVITTELU??? Voi kumpa joskus tajuaisit miten korneja ja naiiveja sinun juttusi ovat...
siskosi tai veljesi (jos sinulla niitä on) puoliso ei pääse juhliin,eihän verisukua, eikä myöskään lasten isän sisarrusten puolisot nekään ei verisukua
saatika sitten kukaan tuttu, eli lasten ja sinun hyvät ystävät myös porttikielossa.
taitaa olla teillä suppeat juhlat sinä entinen anoppisi ja lapset, no pikkuhiljaa ymmärtää tuon katkeruuden määrän.
Ja missä hiton etikettikirjassa lukee että esm, ylppärit mitään sukujuhlia, meillä ainakin käynyt (jopa kutsumatta) tuttuja pitkältä aikaväliltä, on tullut kavereita ystäviä, ala/yläasteen opettajia, harrastus seuroista valmentajia /kavereita, jopa entisiä naapureita käynyt ruusun tuomassa ja onnittelemassa ketään ei ovelta ole käänytetty eikä kutsua kyselty samppanjat ym tarjoiltu, iloa riemua naurua ja nuoren elämän kulun muistelemista on riittänyt pitkin iltaa jopa sen jälkeen kun nuori omille jatkoilleen "karannut" Kaikki lapset vielä muistelee heidän päiväänsä jolloin kaikki tehty vaan heitä varten siittä jäänyt hyvät muistot, haluan ja pyrin siihen että myös heidän tulevat häät yhtä iloisia ja muistettavia juhlia.
Hyvää juhlapäivää kaikille nyt viikonloppuna valmisuville nuorille, heidän vanhemmille voimia tehdä juhlasta nuorille huoleton onnellinen päivä, kyllä kaikki varmaan muutenkin saa tahoillaan kokea katkeruutta sekä murheita elämänsä aikana, mutta ei nyt keväällä valmistuessa aikuisen elämän alkutaipaleella rauhaa ja iloa heille kaikille soisin.
omaa elämää, vaan ex mies sääntelee edelleen sun ja lasten elämää.
eli jos reagoi juttuihin jossa nainen kertoo täydellisesti manipuloivansa lapsensa ja vieläkin komentelevan ex miestä siinä mitä saa tehdä ja mitä ei ketä tuoda näytille ja ketä ei, silloin kommentoija on kateellinen ??
mille hän voi olla kateellinen sillekö että lissun elämä perustuu ainoastaan ex miehensä naikkosten seuraamiselle ja ex mies raukalle nauramiselle?
Hohojaa, ei kai näihin sairauksiin pitäisi edes enään vastata mutta kuulosta niin uskomattomilta noi päätelmät että alta pois.................
ja en ole siis hän jolle vastasit mutta minulla ex mies lasteni kautta elämässäni tietysti läsnä vaikkemme muuten kun lasten asioissa ole tekmisissä, ja hän ei kyllä millään tahoa säätele minun tai minun mieheni elämää, aikuismaisesti pystymme silti käyttäytymään.
ja se on aivan ymmärrettävää. Varsinkin kun täällä lukee näitä uusioiden tarinoita,oli sitten todellisia tai ei, niin melko karmaisevia ne on.
Jokainen äiti rakastaa lapsiaan yli kaiken, eikä kukaan halua vapaaehoisesti heitä ihmisten vieraaksi joka ei lapsista piittaaja vihaa jo heitä. Sekä yrittää kaikin tavoin tehdä heidän elämästään helvetin, erottaa lapset isästä keinollamilä hyvänsä.
Olen täysin lissun puolella, ja hänellä uskallusta riittää ja se on heidän perheen ratkaisu, etkä voi sillem itään. Jokainen äiti tietää mikä on lapsillensa parasta.
nimessä sitä mieltä että ratkaisu joka perustuu isän ja lapsen erkaannuttamiselle on lapsille parasta,kaikki tukmustulokset viittaa siihen että tällainen seuraa negatiivisesti lasta vanhuuteen asti.(tutkimuksia tällä saralla löyty vaikka kuinka)
Ja miten ihminen johon isä tutustuu rakastuu ja päättää että menee jopa naimisiin on yhtään sen vieraampi jos äii tekis saman tai jos äiti tapaa vaikka töissä kivan naispuolisen kaverin jonka kanssa hauskaa ja voi puhua kaikesta jne (ei siis mitään seksuaalista) niin pitääkö aina lapset laittaa piiloon jos ns uudet tuttavat tulee kylään.
Aivan samalla lailla kun minä äitinä arvioin ystäväni ja rakkaani jonka kotiini tuon ja siten lapsille esittelen niin isällä on se sama oikeus, mitä naisia te olette jotka alistatte miehen aseman pelkäksi siittäjäkis ilman minkäänlaisia oikeuksia.
Jos/kun isä haluaa esitellä lapsillensa vanhan inttikaverin hyvän työkaverin tai uuden rakkaan niin kyllä se hänen päätettävissä eikä mitään äiti tietää lapsensa parasta paskan marjat jos "äiti" katkera isälle jostain niin tämäpä oiva tapa kostaa eikä liity mitenkään siihen mikä lapselle paras.
Lapselle paras on se että äiti ja isä onnellisia ja läsnä hänen elämässään ja jos jommankumman vanhemman elämässä uusi rakas niin hän ei sen vieraampi lapselle kun uusi hiekkalaatikko tuttava tai uusi tarhan täti vieras ensiksi mutta pian tuttu ja usein myös rakaski. eikä se minulta äidiltä joka uhraisin vaikka henkeni lapseni hyvinvoinnin puolesta ole pois jos useampi ihminen hänestä välittää ja huolehtii.
Enkä millään usko tuntemani ihmisten ja kokemuksien perusteella että sen enempää äitipuoli (sanahirviö) kuin synnyttänyt äitikään kokee elämän tehtäväksi lapsia mollata ja kiusata.
Ok hirveitä ihmisiä on mutta niitä löytyy kyllä äideissäkin, esimerkkinä hirviöt jotka muka lapsen parasta ajatellen ei hyväksy että isän "uusperhe" tulee lähelle.
Ja sellainen ihminen joka olettaa että oman exänsä uusi vaimo automaattisesti vihaa lapsia on luultavammin kykenevä samanlaiseen vihaan itse.
Minä rakastan ja kunnioitan miestäni yli kaiken miten olisin siis voinut edes ennen kuin hänen lapsiinsa tutustuin ajatella vihaavani hänen jälkeläisiään?? eihän tuollisella ihanalla miehellä voi olla muutakuin ihani lapsia ja oikeassa olin.
Samoin vaikka exäni ei hyvä mies minulle ja ero katkera jopa väkivaltatäytteinen niin hän eron jälkeen hyvä, läsnäoleva ja välittävä isä, kun hän sitten tapasi nykyisen vaimonsa ja oli valmis lapsille esitellä niin en kyseenalaistanut sitä millään tasoa, minun katkeruus häntä kohtaan ei ole lasten hartioilla kannettavaksi tarkoitettu vaan lapsilla oikeus isänpuoliseen perheeseen aivan niinkuin oikeus minuun.
Ja lukekaa edes jotain kunnon tutkimuksia ennenkuin mututuntumalla täällä mielipiteitä lauotte koska se että lapset tarvitsee molemmat vanhemmat ei mielipidekysymys oli äiti sitten miten katkera tahansa..
No tulipa tekstiä mutta tuollainen väärään tietoon tai ei tietoon ollenkaan vaan pelkkään olettamukseen perustuva valheellinen kirjoitus saa minulla karvat pystyyn etenkin kun käyttäytyminen vielä tehdään lasten kustannuksella.
Jos isä lapsensa hylkää ja ettii uusia naisia joilla on lapsia, niin mietis mitlä lapsista tuntuu, kun isä vaihtaa äidin uuteen naiseen ja lapst vieraisiin lapsiin? Kyllä siinä isä tekee niin väärin lapsiaan ja vaimoaan kohtaan, että minusta hän ei ansaitse meidän anteeksiantoa ja hyväksyntää. Paitsi sillä naikkosella ei ole lapia, onneksi, mutta huonoa seuraa se naikkonen on, joten en ole uskaltanut antaa lapsiani koskaan sen naisen käsiin.
Olen halunnut suojata omat lapseni huonoilta vaikutteilta, ja lapset ovat olleet tosi onnellisia. Isää keilto ei ole koskaan koskenut, mutta kun kerran on hylännyt, ei ole kehdannut lapsiaan kohdata, kun tiesi itsekin tekevänsä väärin.
Ja sitäpaitsi tämä on meidän tapa, jonka mies itsekin hyäväsyi ja lupasi pitää naikkosensa poissa meidän kodista, ja lastemme läheltä.
Me emme ole heitä tarvinneet koskaan sotkemaan elämäämme. Jos minä en kelpaa, niin miksi ihmeessä vieraan ihmisen pitäisi kelvata? Aivan käsittämätöntä. Jompi kumpi, minä tai naikkonen, sen annoin lapsien itse päättää, ja minut he valitsivat. En muuta odottanutkaan. Olisihan se ajatuksenakin jo hirveä, että olisin joutunut kokonaan luopumaanl apsistani jonkun vieraan naisen tähden, enkä olisi enää lapsiani koskaan nähnyt enkä nähnyt heidän kasvavan. Minus oli luonnollista, että äitinä mulla on oikeus olla lasteni kanssa, ei vieraan naisen. On tarpeeksi sotkenut lastemme ja minun elämää, voeällä miehen ja lasten isän, että se oli ihan tarpeeksi meille.
Kun pari lausetta mies ei vaihda lapsiaan vieraisiin naisiin eikä lapsiin. Rakkaus ja välittäminen ei ole vakio oikeistaan päinvastoin mitä enemmän sitä antaa sitä enemmän sitä saa eli vaikka sinun ex rakastuu ja hyväksyy jopa tämän rakkaan lapse se ei tarkoita että rakastaisi yhtään vähemmän omiaan.
Ja ei hän jos olette jo eronnut luokkaa vaimoaan sinä et enään hänen vaimo etkä millään tasoa liity hänen rakkasuelämään ei siis sun asia.
Ja sitten se ei ole sinun asia arvioida kuinka hyviä tai huonoja he olisi lapsillesi vaan silloin kun liittyy exäsi niin se hänen tehtävä.
Usein jankutat että mieskin sitä mieltä että ne huonoja naisia älä nyt viitsi miksi kukaan edes mies seurustelisi sellaisen kanssa joista ei pidä.
Ja syys iihen miksi hän on kanatsi hyväksynyt olet myös kertonut ja se on se että uhkasit että jos lapsesi tapaa exäsi uuden niin hylkäät heidät vallan.
Exäsi tuntee sinut niin hyvin että hän tietää olevasi täysin kykenevä tähän ( se muuten osoittaa ettet välitä lapsistasi pelkästään omasta egostasi)
ja siksi hän kunniallisena miehenä tajuen kuinka tärkeä äiti laspille on astui syrjään. siittä häntä kunnioitettava vaikka parempi lapsille olisi ollut että hän taistellut ja saanut yksinhuoltajuuden.
Nämä kevään perhejuhlat ovat aina vaikeata aikaa sinulle. Ovat olleet jo vuosikaudet. Onhan se raskasta katsella onnellisia pariskuntia, mutta anna hyvä ihminen jo periksi.
Sinut on jätetty ja sillä selvä. So what? Eikä se mies välitä vähääkään sinun hyväksynnästäsi. Hän ei suo sinulle ajatustakaan.
Arvaatko miksi?
ei exmiehesi pidä teihin yhteyttä.
tilanteessa jossa hänen lapsensa olisi edes nähnyt miehen uuden ystävän?Jos ei ole muuta kuin pelkkää mielikuvitusta tarjota ja olettamuksia on aika heiveröisellä pohjalla sellaiset kommentit.
siinä,että miehesi hylkäsi sinut.Siitä et ole koskaan toipunut etkä kestä ajatusta että miehelläsi olisi joku muu rakas kuin sinä.
Kaikki tämä muu löpinä isän lasten hylkäämistä on vaan jatkoa tälle hylkäyskokemukselle,siitä sinun kannattaisi kasvattaa itsesi irti niin elämä olisi paljon helpompaa sinulle ja varsinkin lapsillesi.
mutta silti kummastuttaa valituksesi.
Miksi ex-vaimosi ei saisi kutsua järjestämiinsä juhliin keitä haluaa ja jättää kutsumatta ne, joita ei sinne halua? Eikö se ole täysin normaalia toimintaa?
Sekin minua ihmetyttää, että et itse viitsinyt järjestää edes pienimuotoisia juhlia lapsellesi.
Oletko muuten kysynyt pojaltasi, olisiko hän halunnut sinun ja sukusi saapuvan äitinsä järjestämiin juhliin?
ei haluu juhliin, ei siitä keltään ulkopuoliselsta kysytä. Ja jos mieskään ei asu perheensä luona, niin ei hänellekään kuulu ketä juhliin tulee. Jos hänet kutsutaan niin ite päättää tuleeko vai ei, mutta uusio ei ole kutsuttava ellei halua.
En halunnut ex-mieheni uutta kumppania kotiini, joten keskustelin exäni kanssa juhlien järjestämisestä neutraalilla maaperällä. Ne järjestettiinkin sitten vuokratiloissa, exä maksoi puolet kuluista, edellytin että myös exän nyksä osallistuu järjestelyihin, jos kerran meinaa tulla juhlimaankin. Näin tehtiin.
Sinua alkuperäinen Galev ihmettelen, siinähän sitten vaan kärsit vitutuksestasi. Laitoitko tikkua ristiin asian eteen? Ehdotitko juhlien järjestämistä yhdessä? Vai odotitko vaan että menet kirppuinen ruusu kourassa ja kahdenkympin lahjakortti toisessa nauttimaan hienoista juhlista jotka pojan äiti on yksinään pykännyt?
ilmaisin juhliin. Olethan kuitenkin lapsen isä, ja velvollisuus on maksaa. Mutta tosta sun uudesta naisesta, hän ei kuulu ex vaimon ja lapsen perheeseen, joten häntä ei todellakaan tarvi ottaa mukaan perheen juhliin.
ollut tätä äitiä kohtaan kun on näin katkera. Onko kysytty, voisiko jotenkin lasten juhlajärjestelyihin osallistua esim. rahallisesti vai onko vuodesta toiseen annettu äidin kaikki maksaa? Joku raja se on joka ihmisellä, kaikkea ei tarvitse sietää.
äidin syyksi. Onhan ylioppilaaksi pääsevä poika mitä ilmeisimmin täysi-ikäinen mies. Jos hän olisi välttämättä halunnut isänsä ja tämän naisen juhliinsa, niin kyllä hän olisi saanut äitinsä suostutelluksi tai sitten keksinyt jonkin toisen ratkaisun.
Tuossa vaiheessa on naurettavaa enää puhua lapsen vieraannuttamisesta isästään. Kyllä se vieraantuminen on tapahtunut jo aikaisemmin. Jokainen eroa harkitseva ottakoon huomioon, että lapset varsin todennäköisesti vieraantuvat jossakin vaiheessa hänestä. Eikä se ole ex-kumppanin syy, vaan syytä saa hakea ihan itsestään. Ja tietysti uudesta kumppanista, jos tämä käyttäytyy töykeästi lapsia kohtaan.
minkä oot itsellesi aiheuttanut. Ei kenenkään tarvi kutsua kotiinsa täysin vieraita ihmisiä. Jos jätit perheesi ja syöksyit uuteen suhteeseen, en ihmettel ettei exäsi ja lapset halua kutsua sua juhliin. En minäkään ole koskana kutsunut ex miehen naisia meille koskaan enkä halua että edes tulevat. Siihen emme ole koskaan alistuneet, eikä lapset halua edes nähdä isän naisia joka heidät hylkäsi ja jätti.
Tässä tyypillistä Lissua.
"eikä lapset halua edes nähdä isän naisia joka heidät hylkäsi ja jätti. "
Ai isän naiset hylkäs ja jätti...bua-hah-haaa
Vittu miten ihminen voi olla TYHMÄ. Lissua tyhmempää ei varmasti ookkaan.
Juhlakuviot menee siten, että synttärijuhlat kyllä järkätään erikseen omissa piireissä. Mutta tottakai vanhemmat ja vanhempipuolet mahtuvat saman katon alle niinkin tärkeinä LAPSEN JUHLAPÄIVINÄ, kuin rippijuhlat, valmistujaiset ja myöhemmin vieraina sitten häissä sun muissa. Muu kuulostaisi aika itsekkäältä, koska mielipiteeni eroaa siinä, että vaikka joku muu järjestäisi juhlia, niin kyseessä on nuoren oma juhla, ei sen vanhemman. Jos ei jomman kumman kodissa, niin sitten vuokratussa juhlatilassa. Kyllä sitä sen verran lapsesta tulee välitettyä ettei hänen päiväänsä tahdo typerillä kaunoilla pilata.
Musta on muutenkin järkyttävää kun joskus todisti tälläisten erolapsien hääjärkkäilyjä. Mun mielestä oli ihan karseaa, että morsiamen piti surra ja stressata siitä osaavatko eronneet vanhemmat käyttäytyä aikuisten tavoin vai muuttuuko lapsen hääpäivä exien taistelutantereeksi. :( Ettäs oikeesti kehtaavat! Näissä tilanteissa lapset muutenkin joutuneet lapsuutensa ajan todistamaan vanhempiensa lapsellisia riitoja ja tuo on kuin viimeinen silaus, että emmepä viitsi edes tänäkään päivänä unohtaa niitä iänikuisia riitojamme, kun emme osanneet suhteitamme hoitaa vaan pilataan tässä ohimennen sitten sinunkin päiväsi - vielä kerran. Sitä ei ikinä tänne, kiitos. Ja onneksi kummassakin päässä on sen verran järjellä varustettua sakkia, että osaavat asettaa lapsen omien asenteidensa edelle.
Kun on kyseessä noin iso lapsi, niin jotenkin tuntuu kummalle että vanhemmat eivät jaksa sovussa yhtä päivää olla, kun ei se lapsi enää mikään pienikään ole. Olisi vaikka viimeinen rutistus, kun enää ei tarvitse kuitenkaan elatuksista, tapaamisista tai mistä kukin nyt sitten valinnut riidellä.
Järkkää ihmeessa omat juhlat! Saatte sitten omissa porukoissa juhlia kunnolla.
Itse olen kokenut sekä lapsen häät että hänen puolisonsa hautajaiset - vaikka välit lapsen toiseen vanhempaan täysin jäissä. Mutta siinä vaiheessa tietysti aikuinen lapsi laittoi nyrkkiä pöytään ja osallistuttiin kumpikin vanhempi sitten kuten piti.
Ei missään juhlita moneen kertaan samoja juhlia. Yhdet juhlat riittää tai ei sitten ollenkaan. Niin patisi tienaahan niistä toki enemmän kuin yksistä juhlista. Kun tulee satoja ihmisiä uudelleen samoihin juhliin niin tuplalahjat.
Mikä nykymaailmaa vaivaa, kun kaikki pitää nykysin tehdä kahteen kertaan?
Olisipa palkatkin aina kahteen kertaan niin olis varaa pitää vaikka viidet juhlat peräpäivinä.
on yli vuoden vanha kyllä ne juhlat on jo juhlittu joko yhdessä tai erikseen..
ihmettelen hieman tätä tarvetta nostella vanhoja ketjuja....
kerran ole puheväleissä, niin miksi kummassa ex-vaimosi olisi kutsunut sinut juhliin murjottamaan?
Nyt on yli vuosi vierinyt. Oletteko saaneet välinne paranemaan?
Miksei voi molempien suvut olla koulussa/konfirmaatiossa ja lapsi menee ensin toisen vanhemman järkkäämiin juhliin ja sitten toisen? Me olemme exäni kanssa täysin hyvissä väleissä, mutta pidämme pojallemme silti kahdet rippijuhlat, koska 4 suvun sekoittaminen keskenään ei tunnu järkevältä vaihtoehdolta ihan tilan puutteenkaan takia saati siksi että ex anoppini ei voi sietää minua ; ).
Poikani ei ole asiasta harmistunut vaan on ihan ok asian kanssa. Saapahan kahdet juhlat samana päivänä, ensin äidillä ja sitten loppupäivä isällä. Ei meillä ollut asian suhteen onkelmaa, puhuttiin sulassa sovussa ja sovittiin miten juhlitaan.