Tämä oli Äitienpäivä lukemista Kelan lehti 2 - 2009
Kansaneläke on turvattu.
Kelan talousosaston osastopäällikkö Erkki Meriläisen mukaan.
Työantajien Kela-maksun alentaminen aiheuttaa tänä vuonna 390 miljoonan euron loven.
Kela-maksu poistetaan ensi vuonna pysyvästi, Kelan tulot vähenevät 1,1 miljardia euroa vuodessa.
Vaje rahoitetaan pääosin lisäämällä valtion lainanottoa.
Hallitus on päättänyt korottaa energiaveroja Kela-maksun poistamisen rahoittamiseksi.
Kansaneläkettä saa lähes 680000 henkilöä.
Edelliseen:
Kansaneläkkeen saajat ovat syrjittyjä ja lainsuojattomia, joiden asioita ei ole hoidettu sivistysvaltion mukaisella tavalla.
Mitenkä kansaneläke on turvattu, eihän kansaneläkeläiset ole tähänkään saakka saaneet oikeudenmukaista heille kuuluvaa eläkettä, jolla eläkeläinen voisi elää turvattua ihmisarvoista elämää.
Työnantajilta poistettiin Kela-maksu, joka rahoitetaan energiaveroja ja muita erilaisia maksuja
korottamalla, myös kaikki kunta-alan palvelumaksut tulevat nousemaan, vuokrat nousevat, sekä tietenkin ne jokapäiväiseen leipään kuuluvat asiat, jotka rasittavat suhteellisesti kaikkein eniten juuri pientä kansaneläkettä saavia.
On todettu, että mm. suuret palkat aiheuttivat nykyisen finanssi-/talouskriisin.
Ahneus ja suuret palkat, jotka jossakin vaiheessa aina laitetaan tuotteen hintaan, josta seuraa, että kaikki tavarat ovat liian kalliita kansaneläkettä saavien kukkarolle.
Mitenkä me voisimme vaikuttaa siihen, että velkarahalla ylimitoitetut suuret ansiot saadan alas?
Ehkä äänestämällä, mutta eihän tähänkään asti kansaeläkettä saavien asioita ole hoidettu niin kuin on luvattu.
Kelan lehdessäkin hyssytellään, että Kansaneläke on lakisääteinen etuus ja eläke ja sen taso ovat turvassa.
Kukahan sen tason on määritellyt, koska suurin osa kansaeläkeläisistä elää köyhyysrajan alapuolella?
Kansaneläke on turvattu.
Kelan talousosaston osastopäällikkö Erkki Meriläisen mukaan.
Työantajien Kela-maksun alentaminen aiheuttaa tänä vuonna 390 miljoonan euron loven.
Kela-maksu poistetaan ensi vuonna pysyvästi, Kelan tulot vähenevät 1,1 miljardia euroa vuodessa.
Vaje rahoitetaan pääosin lisäämällä valtion lainanottoa.
Hallitus on päättänyt korottaa energiaveroja Kela-maksun poistamisen rahoittamiseksi.
Kansaneläkettä saa lähes 680000 henkilöä.
Edelliseen:
Kansaneläkkeen saajat ovat syrjittyjä ja lainsuojattomia, joiden asioita ei ole hoidettu sivistysvaltion mukaisella tavalla.
Mitenkä kansaneläke on turvattu, eihän kansaneläkeläiset ole tähänkään saakka saaneet oikeudenmukaista heille kuuluvaa eläkettä, jolla eläkeläinen voisi elää turvattua ihmisarvoista elämää.
Työnantajilta poistettiin Kela-maksu, joka rahoitetaan energiaveroja ja muita erilaisia maksuja
korottamalla, myös kaikki kunta-alan palvelumaksut tulevat nousemaan, vuokrat nousevat, sekä tietenkin ne jokapäiväiseen leipään kuuluvat asiat, jotka rasittavat suhteellisesti kaikkein eniten juuri pientä kansaneläkettä saavia.
On todettu, että mm. suuret palkat aiheuttivat nykyisen finanssi-/talouskriisin.
Ahneus ja suuret palkat, jotka jossakin vaiheessa aina laitetaan tuotteen hintaan, josta seuraa, että kaikki tavarat ovat liian kalliita kansaneläkettä saavien kukkarolle.
Mitenkä me voisimme vaikuttaa siihen, että velkarahalla ylimitoitetut suuret ansiot saadan alas?
Ehkä äänestämällä, mutta eihän tähänkään asti kansaeläkettä saavien asioita ole hoidettu niin kuin on luvattu.
Kelan lehdessäkin hyssytellään, että Kansaneläke on lakisääteinen etuus ja eläke ja sen taso ovat turvassa.
Kukahan sen tason on määritellyt, koska suurin osa kansaeläkeläisistä elää köyhyysrajan alapuolella?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eläkealan korkeimman virkamiehen mukaan suomalaisen työeläkejärjestelmän tulevaisuuden rahoitus ei ole vakaalla pohjalla. Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston päällikkö Tarmo Pukkila vaatii, että eläkeasioista päättävät työmarkkinajärjestöt tekevät asialle nopeasti jotain.
- Työmarkkinajärjestöillä on tässä tilanteessa suuri haaste ja lähestulkoon velvollisuus kertoa suhteellisen nopealla aikataululla, millä tavalla päästäisiin sellaiselle tasolle työeläkemaksussa, että työeläkejärjestelmän rahoituksen vakaus turvattaisiin, Pukkila sanoo Ylen Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa.
Ylijohtaja Pukkilaa huolettaa työeläkemaksuun kohdistuvat suuret nousupaineet. Eläkemaksun on joka tapauksessa arveltu lähitulevaisuudesa nousevan 4 - 5 prosenttiyksikköä, nyt järjestelmän rahoitusta uhkaavat myös eläkevarojen sijoitustoiminnan alenevat tuotot.
- Jos sijoitustoiminnan tuotot olisivatkin vain kaksi prosenttia, sieltä tulisi nousupainetta noin viisi prosenttiyksikköä, joka yhteenlaskettuna tarkoittaisi luokkaa kymmenen prosentin nousupainetta, Pukkila sanoo.
Ylijohtaja Pukkilan mukaan tällainen eläkemaksun nousu veisi mahdottomaan tilanteeseen avoimilla globaaleilla markkinoilla kilpailevan Suomen.
Jotta eläkejärjestelmä ei ajautuisi rahoituskriisiin, pitäisi Pukkilan mukaan työmarkkinajärjestöjen päästä sopuun muun muassa siitä, millä tavalla suomalaisten työuraa saataisiin pidennettyä.
Eläkejärjestelmän keskeisin tutkimuslaitos Eläketurvakeskus luottaa edelleen sijoitustoiminnan tuottavan keskimäärin noin neljän prosentin reaalituottoa vuodessa.
Ylijohtaja Pukkilan mukaan tämä tavoite on liian korkea. Tavoitteen pettäminen noin sadan miljardin euron eläkevarojen sijoittamisessa jättäisi eläkejärjestelmään ammottavan aukon.
- Kyllä se tavoite näissä oloissa tuntuu aika korkealta, jos ajatellaan, minkälaiseen maailmaan mennään tällä hetkellä, Pukkila toteaa.
Asiasta lisää illan Ajankohtaisessa kakkosessa, Yle TV2 kello 21.