metsästyslinjainen labradorinnoutaja

Seuraavaksi ehdotat varmaan chessietä?

Novascotiannoutaja on ihan puhdas harraste- ja metsästyskoira eikä sovi kotikoiraksi yhtään sen paremmin kuin käyttölinjainen labbiskaan. Huomattavasti vaikeampi koulutettavuus, puuttuva "miellyttämisenhalu", itsenäisyys ja suuri toimintasäde tekevät siitä mielestäni vähintäänkin yhtä huonon valinnan. Toki suomalainen jalostustyö on tämänkin rodun osalta alkanut lipsumaan ja tuottanut hieman heikkoviettisempiä nahjuksiakin tolleripopulaatioon, mutta ei niistäkään oikein kotikoiran rooliin ole.

Olen katsonut tietoa siitäkin rodusta, mutta se ei sovellu minulle. Jossain luki myös, että ei sovi ensimmäiseksi koiraksi, joten se unohtukoon..

Esitit hyviä kysymyksiä, olen kyllä miettinyt samoja myös. Labbis olisi keskikokoisista koirista melkeimpä kaikista sopivin rotu, mutta kun se näyttelylinjainen ei taas oikeen miellytä.
Mietinkin juuri lähinnä, tylsistyykö koira siihen, ettei saa juurikaan/ollenkaan metsästää. Tokoa ajattelin ja jotain muita mahdollisia harrastuksia, mutta en tosiaan metsästämistä.
Jos nyt päädyn tähän rotuun, ajattelin kysyä vielä kasvattajien mielipiteitä asiaan.

nettae kirjoitti:

Esitit hyviä kysymyksiä, olen kyllä miettinyt samoja myös. Labbis olisi keskikokoisista koirista melkeimpä kaikista sopivin rotu, mutta kun se näyttelylinjainen ei taas oikeen miellytä.
Mietinkin juuri lähinnä, tylsistyykö koira siihen, ettei saa juurikaan/ollenkaan metsästää. Tokoa ajattelin ja jotain muita mahdollisia harrastuksia, mutta en tosiaan metsästämistä.
Jos nyt päädyn tähän rotuun, ajattelin kysyä vielä kasvattajien mielipiteitä asiaan.

Lue lisää

En näkisi itse metsästyksellä erityisen suurta merkitystä koiran viihtyvyyden ja aktiivisen toimintahalun tyydyttäjänä. Metsästyshän meillä Suomessa on kausiluonteista ja silloinkin usein satunnaista. Aktiivinen koira vaatii ennemminkin jotain pientä virikettä ja aivotyöskentelyä päivittäin kuin muutaman pitkän metsästysreissun kuukaudessa. Metsästettiinpä koiralla tai ei, se kaipaa silti jotain muuta aktivoivaa puuhastelua.

Koiran kannalta paljon merkittävämpää on metsästystyöskentelyn treenaus ja taitojen ylläpito. Käytännössä siis NOU/NOME-treeni. Monet harrastavat tätä noutajillaan vaikkei mitään aikomusta olisikaan metsästää. Koira pääsee käyttämään luontaisia viettejään, yleinen hallittavuus ja yhteistyökyky kehittyy sekä on muutenkin todella antoisaa nähdä miten uskomattomiin suorituksiin noutaja pystyy siinä hommassa johon se on luotu.

Koira ei välttämättä tylsisty vaikkei metsälle tai NOU-treeniin pääsisikään kunhan muuten saa aktiivisesti harrastaa. Tällöin tosin metsästyslinjaisia koiria tuottavan kasvattajan jalostustyö ja koiran vietikkyys menee aivan hukkaan. Samalla tavalla, ellei jopa paremmin, moneen perinteiseen harrasteeseen näy-linjainen sopii joten herää taas se sama kysymys, että miksi pitäisi sitten ylipäätään ottaa metsästyslinjainen? Miksi noutajan pitäisi olla erityisen riistaviettinen jos se ei sitä milloinkaan pääse hyödyntämään?

Toki ymmärrän tavallaan tuon ulkomuotokysymyksen. Eihän sellainen tynnyrivatsa mikään erityisen kaunis ilmestys ole siron ja ketteräliikkeisen metsästyslinjaisen rinnalla. Mutta ennen kaikkea toimiva ja hyvin koulutettu koira on aina kaunis.

Kannattaa tosiaan metsästyslinjaisia labbiksia kasvattavien ihmisten kanssa keskustella aiheesta. Kukapa tietäisi heitä paremmin.

-jke- kirjoitti:

En näkisi itse metsästyksellä erityisen suurta merkitystä koiran viihtyvyyden ja aktiivisen toimintahalun tyydyttäjänä. Metsästyshän meillä Suomessa on kausiluonteista ja silloinkin usein satunnaista. Aktiivinen koira vaatii ennemminkin jotain pientä virikettä ja aivotyöskentelyä päivittäin kuin muutaman pitkän metsästysreissun kuukaudessa. Metsästettiinpä koiralla tai ei, se kaipaa silti jotain muuta aktivoivaa puuhastelua.

Koiran kannalta paljon merkittävämpää on metsästystyöskentelyn treenaus ja taitojen ylläpito. Käytännössä siis NOU/NOME-treeni. Monet harrastavat tätä noutajillaan vaikkei mitään aikomusta olisikaan metsästää. Koira pääsee käyttämään luontaisia viettejään, yleinen hallittavuus ja yhteistyökyky kehittyy sekä on muutenkin todella antoisaa nähdä miten uskomattomiin suorituksiin noutaja pystyy siinä hommassa johon se on luotu.

Koira ei välttämättä tylsisty vaikkei metsälle tai NOU-treeniin pääsisikään kunhan muuten saa aktiivisesti harrastaa. Tällöin tosin metsästyslinjaisia koiria tuottavan kasvattajan jalostustyö ja koiran vietikkyys menee aivan hukkaan. Samalla tavalla, ellei jopa paremmin, moneen perinteiseen harrasteeseen näy-linjainen sopii joten herää taas se sama kysymys, että miksi pitäisi sitten ylipäätään ottaa metsästyslinjainen? Miksi noutajan pitäisi olla erityisen riistaviettinen jos se ei sitä milloinkaan pääse hyödyntämään?

Toki ymmärrän tavallaan tuon ulkomuotokysymyksen. Eihän sellainen tynnyrivatsa mikään erityisen kaunis ilmestys ole siron ja ketteräliikkeisen metsästyslinjaisen rinnalla. Mutta ennen kaikkea toimiva ja hyvin koulutettu koira on aina kaunis.

Kannattaa tosiaan metsästyslinjaisia labbiksia kasvattavien ihmisten kanssa keskustella aiheesta. Kukapa tietäisi heitä paremmin.

Lue lisää

"Novascotiannoutaja perheessä

Novascotiannoutaja sopii myös perhekoiraksi, jos sille järjestetään tarpeeksi virikkeitä. Se vaatii myös määrätietoisen johtajan, sillä muuten se saattaa luulla itseään perheenpääksi. Rotu sopii mainiosti aktiivisille ihmisille, jotka liikkuvat paljon luonnossa, mökkeilevät tai viettävät muuten paljon aikaa ulkoilmassa. Tolleri nauttii saadessaan toimintaa ja päästessään juoksemaan päivittäin vapaana. Se pitää uimisesta ja saattaa juosta lenkin aikana jokaisen kuralätäkön ja ojan läpi. Varaudu lenkin jälkeen sisälle tulevaan kuraan ja hiekkaan. Lenkkeilyn lisäksi tollerille pitää antaa jotain aivotoimintaa vaativaa tekemistä esimerkiksi harrastuslajin muodossa. Tolleri sopii hyvin lapsiperheen koiraksi, mutta vaativana rotuna perheen aikuiset ovat aina koiran ensisijaisia hoitajia ja kouluttajia. Koiralle tulee tehdä selväksi, että perheen lapsetkin ovat arvoasteikossa sen yläpuolella.

Vaikka tolleri ehkä turkkinsa puolesta sopisikin pihakoiraksi, niin se on sellaiseen liian seurallinen. Se on myös liian tuttavallinen ja luoksepäästävä vahtikoiraksi. Koska tolleri ei ole kovin herkkä haukkumaan, se soveltuu myös kerrostaloasuntoon. "

Tässä rotujärjestön sivuilta tietoa rodusta, lissää löytyy www.tollerit.fi. Kotikoiralla ja kotikoiralla on toki eroa, ei vaan taas tullut mieleen että jotkut hankkivat koiran sohvanpäällykseksi. Oletin että jos haikailee metsästyslinjaisen koiran perään, on aikeissa järjestää sille runsaasti virikkeitä muussa muodossa kuin metsästyksellä.

Hohhoijjaa tätäkin keskustelupalstaa kun täällä joka ikisessä aihealueessa ihmisten päätarkoitus tuntuu olevan toisten mollaaminen, haukkuminen, päteminen ja oman "asiantuntemuksen" korostaminen. Mutta kaipa se kertoo vaan yleisesti ottaen ihmisen keskimääräisestä älykkyystasosta. Ois varmaan kaikkien etu jos vaan ystävällisesti neuvoisitte toisianne.

Tammihiiri kirjoitti:

"Novascotiannoutaja perheessä

Novascotiannoutaja sopii myös perhekoiraksi, jos sille järjestetään tarpeeksi virikkeitä. Se vaatii myös määrätietoisen johtajan, sillä muuten se saattaa luulla itseään perheenpääksi. Rotu sopii mainiosti aktiivisille ihmisille, jotka liikkuvat paljon luonnossa, mökkeilevät tai viettävät muuten paljon aikaa ulkoilmassa. Tolleri nauttii saadessaan toimintaa ja päästessään juoksemaan päivittäin vapaana. Se pitää uimisesta ja saattaa juosta lenkin aikana jokaisen kuralätäkön ja ojan läpi. Varaudu lenkin jälkeen sisälle tulevaan kuraan ja hiekkaan. Lenkkeilyn lisäksi tollerille pitää antaa jotain aivotoimintaa vaativaa tekemistä esimerkiksi harrastuslajin muodossa. Tolleri sopii hyvin lapsiperheen koiraksi, mutta vaativana rotuna perheen aikuiset ovat aina koiran ensisijaisia hoitajia ja kouluttajia. Koiralle tulee tehdä selväksi, että perheen lapsetkin ovat arvoasteikossa sen yläpuolella.

Vaikka tolleri ehkä turkkinsa puolesta sopisikin pihakoiraksi, niin se on sellaiseen liian seurallinen. Se on myös liian tuttavallinen ja luoksepäästävä vahtikoiraksi. Koska tolleri ei ole kovin herkkä haukkumaan, se soveltuu myös kerrostaloasuntoon. "

Tässä rotujärjestön sivuilta tietoa rodusta, lissää löytyy www.tollerit.fi. Kotikoiralla ja kotikoiralla on toki eroa, ei vaan taas tullut mieleen että jotkut hankkivat koiran sohvanpäällykseksi. Oletin että jos haikailee metsästyslinjaisen koiran perään, on aikeissa järjestää sille runsaasti virikkeitä muussa muodossa kuin metsästyksellä.

Hohhoijjaa tätäkin keskustelupalstaa kun täällä joka ikisessä aihealueessa ihmisten päätarkoitus tuntuu olevan toisten mollaaminen, haukkuminen, päteminen ja oman "asiantuntemuksen" korostaminen. Mutta kaipa se kertoo vaan yleisesti ottaen ihmisen keskimääräisestä älykkyystasosta. Ois varmaan kaikkien etu jos vaan ystävällisesti neuvoisitte toisianne.

Lue lisää

Tiedän kyllä rodun harrastajana ja kymmeniä tollereita isäntineen tuntevana mielestäni melko tarkkaan millainen koira on kyseessä. Ärsyttää vain suunnattomasti tälläinen tietämättömien harhaanjohdattelu vaikka se olisikin ihan tahatonta. Tolleri on keskimäärin vieläpä käy-linjaista labbista aktiivisempi ja enemmän toimintaa kaipaava. Se on myös varsin malttamaton, mikä on mielestäni rodun suurin ongelma alkuperäinen käyttötarkoitus mielessä pitäen. Jos joutuu pohtimaan soveltuuko käy-linjainen labbis, niin silloin ei varmasti sovellu tollerikaan. Ja kuten huomaat, viestiketjun aloittajakin tämän järkevänä ja itsekriittisenä henkilönä ymmärsi samanatien.

Voisit itse myös itse lukea rotujärjestön sivua hieman tarkemmin:

"Se vaatii myös määrätietoisen johtajan"
-eli on hyvin johtajuudenhakuinen, usein jopa selkeästi dominoiva

"Koiralle tulee tehdä selväksi, että perheen lapsetkin ovat arvoasteikossa sen yläpuolella."
-dominanssi aiheuttaa ongelmia usein juuri lapsiperheissä

"Rotu sopii mainiosti aktiivisille ihmisille, jotka liikkuvat paljon luonnossa, mökkeilevät tai viettävät muuten paljon aikaa ulkoilmassa."
-liikunnan tarve on siis valtava

"Lenkkeilyn lisäksi tollerille pitää antaa jotain aivotoimintaa vaativaa tekemistä esimerkiksi harrastuslajin muodossa."
-sille ei kuitenkaan pelkkä liikunta riitä vaikka sitä tarjottaisiin runsaastikin vaan se vaatii jonkin älykkään harrastuksen (toko, nome, mejä, vepe, pk-lajit...)

"Luonteeltaan tolleri on yhtä aikaa herkkä ja itsepäinen, ja sen kasvatus vaatii määrätietoisuutta ja selkeitä rajoja. Tollerin herkkyys on aina otettava koulutuksessa huomioon, ja hyvän suhteen luominen vaatiikin taitavaa kurin ja hellyyden tasapainottamista."
-Koira joka käytöksensä puolesta vaatisi todella kovat otteet, mutta herkkyytensä puolesta ei sitä siedä, on erittäin haastava koulutettava. Vaikkapa vaativiksi leimatut saksanpaimenkoirat ja dobberit ovat tässä suhteessa naurettavan helppoja tollerin rinnalla.

Mielestäni en sinua mitenkään suoraan ole haukkunut tai mollannut. Voit toki kopioida ne kirjoittamani lauseet joissa niin tein, niin otan kyllä vastuun sanoistani. Olihan toki "Seuraavaksi ehdotat varmaan Chessietä" lausahdus aika ivallinen, mutta tarkoitusperäni olivat kyllä hyvät.

Tiedän kyllä, että kirjoitan asiat aika suoraan, olen usein ivallinen ja hennosti provosoivakin. Mielestäni turha hienotunteisuus vain vaikeuttaa tälläistä kirjallisesti tapahtuvaa hidastempoista keskustelua. Lukija kaipaa pieniä näpäytyksiä, että oikeasti syventyy asiaa pohtimaan. Ei siitä kannata ottaa nokkiinsa. Se on minun tyylini. Ja se tyyli pysyy, piditte siitä tai ette :)

-jke- kirjoitti:

En näkisi itse metsästyksellä erityisen suurta merkitystä koiran viihtyvyyden ja aktiivisen toimintahalun tyydyttäjänä. Metsästyshän meillä Suomessa on kausiluonteista ja silloinkin usein satunnaista. Aktiivinen koira vaatii ennemminkin jotain pientä virikettä ja aivotyöskentelyä päivittäin kuin muutaman pitkän metsästysreissun kuukaudessa. Metsästettiinpä koiralla tai ei, se kaipaa silti jotain muuta aktivoivaa puuhastelua.

Koiran kannalta paljon merkittävämpää on metsästystyöskentelyn treenaus ja taitojen ylläpito. Käytännössä siis NOU/NOME-treeni. Monet harrastavat tätä noutajillaan vaikkei mitään aikomusta olisikaan metsästää. Koira pääsee käyttämään luontaisia viettejään, yleinen hallittavuus ja yhteistyökyky kehittyy sekä on muutenkin todella antoisaa nähdä miten uskomattomiin suorituksiin noutaja pystyy siinä hommassa johon se on luotu.

Koira ei välttämättä tylsisty vaikkei metsälle tai NOU-treeniin pääsisikään kunhan muuten saa aktiivisesti harrastaa. Tällöin tosin metsästyslinjaisia koiria tuottavan kasvattajan jalostustyö ja koiran vietikkyys menee aivan hukkaan. Samalla tavalla, ellei jopa paremmin, moneen perinteiseen harrasteeseen näy-linjainen sopii joten herää taas se sama kysymys, että miksi pitäisi sitten ylipäätään ottaa metsästyslinjainen? Miksi noutajan pitäisi olla erityisen riistaviettinen jos se ei sitä milloinkaan pääse hyödyntämään?

Toki ymmärrän tavallaan tuon ulkomuotokysymyksen. Eihän sellainen tynnyrivatsa mikään erityisen kaunis ilmestys ole siron ja ketteräliikkeisen metsästyslinjaisen rinnalla. Mutta ennen kaikkea toimiva ja hyvin koulutettu koira on aina kaunis.

Kannattaa tosiaan metsästyslinjaisia labbiksia kasvattavien ihmisten kanssa keskustella aiheesta. Kukapa tietäisi heitä paremmin.

Lue lisää

itselläni näyttely linjainen 9kk musta labbis uros ja mielestäni erittäin kaunis ilmestys lihaksikkaineen rintalihaksineen - niin myös monen muun mielestä - toiminnan haluinen ja kivan näköinen- good boy

-jke- kirjoitti:

En näkisi itse metsästyksellä erityisen suurta merkitystä koiran viihtyvyyden ja aktiivisen toimintahalun tyydyttäjänä. Metsästyshän meillä Suomessa on kausiluonteista ja silloinkin usein satunnaista. Aktiivinen koira vaatii ennemminkin jotain pientä virikettä ja aivotyöskentelyä päivittäin kuin muutaman pitkän metsästysreissun kuukaudessa. Metsästettiinpä koiralla tai ei, se kaipaa silti jotain muuta aktivoivaa puuhastelua.

Koiran kannalta paljon merkittävämpää on metsästystyöskentelyn treenaus ja taitojen ylläpito. Käytännössä siis NOU/NOME-treeni. Monet harrastavat tätä noutajillaan vaikkei mitään aikomusta olisikaan metsästää. Koira pääsee käyttämään luontaisia viettejään, yleinen hallittavuus ja yhteistyökyky kehittyy sekä on muutenkin todella antoisaa nähdä miten uskomattomiin suorituksiin noutaja pystyy siinä hommassa johon se on luotu.

Koira ei välttämättä tylsisty vaikkei metsälle tai NOU-treeniin pääsisikään kunhan muuten saa aktiivisesti harrastaa. Tällöin tosin metsästyslinjaisia koiria tuottavan kasvattajan jalostustyö ja koiran vietikkyys menee aivan hukkaan. Samalla tavalla, ellei jopa paremmin, moneen perinteiseen harrasteeseen näy-linjainen sopii joten herää taas se sama kysymys, että miksi pitäisi sitten ylipäätään ottaa metsästyslinjainen? Miksi noutajan pitäisi olla erityisen riistaviettinen jos se ei sitä milloinkaan pääse hyödyntämään?

Toki ymmärrän tavallaan tuon ulkomuotokysymyksen. Eihän sellainen tynnyrivatsa mikään erityisen kaunis ilmestys ole siron ja ketteräliikkeisen metsästyslinjaisen rinnalla. Mutta ennen kaikkea toimiva ja hyvin koulutettu koira on aina kaunis.

Kannattaa tosiaan metsästyslinjaisia labbiksia kasvattavien ihmisten kanssa keskustella aiheesta. Kukapa tietäisi heitä paremmin.

Lue lisää

kiitos -jke- vastauksista :)

Kasvattajilta tosiaan kyselen asiasta vielä tarkemmin, sitten kun asia on ajankohtaisempi. Veljeni joka omistaa metsästyslinjaisen labbiksen, sanoi, että miksen voisi ottaa, jos tosiaan pystyn muita aktiviteettejä koiralleni järjestämään.. Labradorit on ymmärtääkseni aika hyviä tekemään tuhoja, jos niillä on tylsää. :D

Veljelläni oli tosiaan ensin näyttelylinjainen, ja sitten nyt metsästyslinjainen, niin kyllä niistä eron huomaa.. Se ulkonäkö tietenkin, ja muutenkin energisyys.

Tammihiiri kirjoitti:

"Novascotiannoutaja perheessä

Novascotiannoutaja sopii myös perhekoiraksi, jos sille järjestetään tarpeeksi virikkeitä. Se vaatii myös määrätietoisen johtajan, sillä muuten se saattaa luulla itseään perheenpääksi. Rotu sopii mainiosti aktiivisille ihmisille, jotka liikkuvat paljon luonnossa, mökkeilevät tai viettävät muuten paljon aikaa ulkoilmassa. Tolleri nauttii saadessaan toimintaa ja päästessään juoksemaan päivittäin vapaana. Se pitää uimisesta ja saattaa juosta lenkin aikana jokaisen kuralätäkön ja ojan läpi. Varaudu lenkin jälkeen sisälle tulevaan kuraan ja hiekkaan. Lenkkeilyn lisäksi tollerille pitää antaa jotain aivotoimintaa vaativaa tekemistä esimerkiksi harrastuslajin muodossa. Tolleri sopii hyvin lapsiperheen koiraksi, mutta vaativana rotuna perheen aikuiset ovat aina koiran ensisijaisia hoitajia ja kouluttajia. Koiralle tulee tehdä selväksi, että perheen lapsetkin ovat arvoasteikossa sen yläpuolella.

Vaikka tolleri ehkä turkkinsa puolesta sopisikin pihakoiraksi, niin se on sellaiseen liian seurallinen. Se on myös liian tuttavallinen ja luoksepäästävä vahtikoiraksi. Koska tolleri ei ole kovin herkkä haukkumaan, se soveltuu myös kerrostaloasuntoon. "

Tässä rotujärjestön sivuilta tietoa rodusta, lissää löytyy www.tollerit.fi. Kotikoiralla ja kotikoiralla on toki eroa, ei vaan taas tullut mieleen että jotkut hankkivat koiran sohvanpäällykseksi. Oletin että jos haikailee metsästyslinjaisen koiran perään, on aikeissa järjestää sille runsaasti virikkeitä muussa muodossa kuin metsästyksellä.

Hohhoijjaa tätäkin keskustelupalstaa kun täällä joka ikisessä aihealueessa ihmisten päätarkoitus tuntuu olevan toisten mollaaminen, haukkuminen, päteminen ja oman "asiantuntemuksen" korostaminen. Mutta kaipa se kertoo vaan yleisesti ottaen ihmisen keskimääräisestä älykkyystasosta. Ois varmaan kaikkien etu jos vaan ystävällisesti neuvoisitte toisianne.

Lue lisää

Minua vaan arveluttaa sen takia kyseinen rotu, kun sen sivuillakin sanotaan, että:
"Luonteeltaan tolleri on yhtä aikaa herkkä ja itsepäinen, ja sen kasvatus vaatii määrätietoisuutta ja selkeitä rajoja. Tollerin herkkyys on aina otettava koulutuksessa huomioon, ja hyvän suhteen luominen vaatiikin taitavaa kurin ja hellyyden tasapainottamista."

Se on ilmeisesti aika vaativa rotu, enkä mielellään ota minkäänlaisia riskejä, että en osaakaan kasvattaa sitä oikein.. Kuitenkin ensimmäistä koiraa olen hankkimassa, ja haluan sellaisen rodun, jota olisi yleisesti mahdollisemman helppo/aika helppo kouluttaa. Jos minulla olisi enemmän kokemusta koirista, sitten voisinkin harkita..

meillä on puhtaasti mehtästyslinjainen uroslabbis joka ei kyllä oo viime vuosina päässy metsälle juuri ollenkaan. on asuttu pienessä rivitaloasunnossa ja nyt omakotitalossa ja aina on koira hyvin sopeutunut sinne mihin omistajakin. lisäksi kummallakin omistajalla on epäsäännöllinen kolmivuorotyö jonka vuoksi koira on välillä pitkiäkin välejä yksin eikä ole ollut ongelmaa. meillä liikutaan sitten kun on vapaata ja koira on irti pihalla. ja rivitalossa asuessa sitten käytiin lenkeillä metsäpoluilla joilla saatto päästää koiran irti.
kyllähän noutamisvietti on kova, ja aina saa olla leluja nakkaamassa :) ja kesällä uiminen on ehdoton ykkösjuttu yhdistettynä noutamiseen. mutta tosiaan ei minusta se metsästys oo ykkösjuttu kun se muutenkin on niin kausiluontoista kuten joku sanoikin. Sitten pitää muuten antaa koiran toteuttaa viettejään. Ja meidän koira on kyllä täysin tyytyväinen saadessaan touhuta omistajien kanssa tavallisia juttuja, ei se tarvitse mitään hienoja harrastusmahdollisuuksia. Metsätiet, hiekkalampi ja tieltä löydetty noutokeppi on parasta viihdettä ;)
kyllähän koiralla energiaa on vaikka muille jakaa, mutta meillä se purkaa sen onneksi ulkona leikkimiseen ja lenkkeilyyn. Sisälle tullessa koira pistää nukkumaan klo 22 ja nukkuu aamuun asti niinku mekin. Tämä on tietysti hyvän koulutuksen tulos, mutta näin meillä. Mä en ymmärrä fanaattisia koiraihmisiä jotka lyttää heti koirahaaveet ja koirille pitäs aina olla hienoa tokoa ja agilityä koska monet koirat ovat täysin tyytyväisiä aktiivisen perheen seurakoirina!

Moi! Olisin oikeasti kiinnostunut metsästyslinjaisista Labukoista ja olisi kiva tietää kasvattajia joten laittakaapa kennelien nimiä :) Kiitos jo etukäteen!

Mulla on metsästyslinjainen labbis, ja EN metsästä, en ole koskaan metästänytkään. Mutta koira on aivan mahtava ja sen naamasta ja eleistä näkee, että on kyllä hyvin onnellinen. Pentuna otimme koiran mukaan ihan joka paikkaan mihin vaan oli mahdollista, ja muutenkin se tottui kaikenlaiseen elämään, autossa istumiseen pitkiäkin matkoja jne. Koira on nyt viisivuotias, ja erittäin helppo ja uskomaton persoona.

Joka päivä koira pääsee metsään vapaana juoksemaan, koska tottelee hyvin ja tulee luokse kun pyydän. Keppiä tai palloa heitellään paljon, joten noutamisviettiä harjoitetaan jatkuvasti. Kesät vietämme mökillä, jossa koira pääsee uimaan aina kun haluaa. Minun mielestäni ei ole ollenkaan tärkeää se, "metsästääkö" metsästyslinjainen koira vai ei. Tärkeintä on, että koira pääsee tekemään rodulle sopivia älyllisiä tehtäviä ja purkamaan energiaansa (jota riittää vielä aikuisellakin koiralla!). En siis sanoisi että VAIN metsästystä harrastavat voivat ottaa metsästyslinjaisen koiran, vaan mielestäni rotu sopii aivan täydellisesti "kotikoiraksi", perheenjäseneksi, kunhan sen kanssa touhuaa tarpeeksi ja jaksaa heitellä tuntikaupalla keppiä tai muuta. Koiralle se on aivan sama mitä se noutaa, sorsan vai mutaisen kepin, tärkeintä sille on NOUTAA ja miellyttää omistajaa. :)

Missään tokoissa tai muissa en oo koskaan käyny, kyllä koira voi olla onnellinen ilman tommosia "virallisia" juttujakin. Sitäpaitsi kumpi on parempi, omistaja joka käy koiransa kanmssa 1-2krt viikossa jossain treeneissä ja muuten koira pääsee vain pienelle lenkille hihnassa päivittäin, vai omistaja joka ei käy missään treeneissä mutta leikkii ja ulkoilee koiran kanssa itsenäisesti päivittäin ja paljon...... Omasta kokemuksesta voisin sanoa, että usein se on OMISTAJA joka nauttii koiransa menestyksestä toko-kisoissa ja muualla, ja kyllä se koiran onnellisuus on monesti toissijainen asia ja omistajan kunnianhimo tärkein. Mutta en tunne kuin muutaman tällaisia harrastajia joten en puhu kaikkien puolesta.

Peruskoulutus on lapukankin kohdalla (kuten minkä tahansa rodun kohdalla) hoidettava kyllä huolella, muuten metsästyslinjainen (ja varmasti näyttiskin) lapukka voi kehittyä kunnon tuholaiseksi ja ongelmakoiraksi. Onneksi kouluttaminen on helppoa, koska rotu on perso ruualle jota voi käyttää hyväksi, ja lisäksi se on todella nopea oppimaan ja älykäs! Meidän lapukka oppi esim. sisäsiistiksi alle kahdessa viikossa, ja sen jälkeen ei ole sisälle tarpeitaan tehnyt (paitsi kerran se kävi isolla hädällä kun oli varmasti ihan pakko, ja uskokaa tai älkää mutta se teki kakat meidän vessaan!!:D ).

Ensimmäiset 3 vuotta asuttiin kerrostalossa, mutta silloinkin koira pääsi päivittäin metsään ja uimaan. Nykyisin asumme rivitalokaksiossa. Ei mielestäni ole mikään ongelma pitää koiraa vaikka pienessä yksiössä, kunhan huolehtii että se saa liikuntaa ja äly-tekemistä tarpeeksi! Mutta ei riitä muutama kerta viikossa!! Metsästyslinjaiselle lapukalle on oltava aikaa joka päivä, ja se on todella energinen ja aina menossa aikuisenakin vielä. Mielestäni tämä on rodun paras ominaisuus. :)

Meilläkin metsästyslinjainen labbis. Hyvin on viihtynyt perhekoirana. Ulkoilemme paljon ja vietämme paljon mökillä aikaa. Möksällä uiminen lasten kaa on intohimo.

11321 kirjoitti:

Meilläkin metsästyslinjainen labbis. Hyvin on viihtynyt perhekoirana. Ulkoilemme paljon ja vietämme paljon mökillä aikaa. Möksällä uiminen lasten kaa on intohimo.

Labbis yhdistyksen sivuilta löytyy kaikki pentueet. Ja sitä kautta sain yht.tiedot kenneleihin jotka kasvattavat käyttölinjaisia. Niitä oli muistaakseni n. 25kpl. Mutta kohtalo puutui peliin ja nyt mulla on n. 2v noutajamix jossa on 3osaa käyttö labbista ja 1osa kultsia. Ymmärrän hyvin miksi joku haluaa mielummin käyttö kuin näyttö labbiksen. Näyttö labbis kun on nykyään kuin massiivinen rotikka ja perässä vedettävä imuri... Näin se vaan on vaikka tämä kamalalta kuullostaakin.

No kyllä sillä on aika paljon väliä, etenkin kun käytät termiä "kotikoira". Ei näistä yksinkertaisesti ole kenelläkään oikeutta leipoa lenkkikaveria korttelia ympäri seilaamaan. Siihen on paljon sopivampia rotuja, tai edes se näyttis. Käyttikset ovat harrastuskoiria ja siihen parhaiten soveltuvat.