Teini-ikäiset bi-pojut

Tarkoitatko siis, että nuorten pitäisi kokeilla kaikkia mahdollisia asioita tietääkseen, mitä todella ovat ja mitä haluavat tehdä?

Mielestäni tuollainen näkökanta elämään on melko kyseenalainen. Oletko myös sitä mieltä, että jokaisen pitäisi kokeilla huumeita tietääkseen, pitääkö niistä vaiko ei?

Mielestäni elämä ei voi lähteä sellaisesta näkökannasta, että kaikkea pitää kokeilla, ennen kuin voi tietää mitä on ja mitä haluaa. Sellaiseen nyky-yhteiskunta toki meitä yksilöitä ajaa, mutta tällainen näkemys olisi syytä kyseenalaistaa. Itse en ainakaan arvosta sellaisia henkilöitä, joiden on ollut pakko kokeilla kaikkea. Se on mielestäni vääränlaista itsensä hakemista ja kertoo epävarmuudesta.

Ihminen kyllä tietää mitä on ja mitä haluaa, kun kuuntelee oman sydämensä ääntä. Jos joku teini-ikäinen tuntee olevansa biseksuaali, vaikkei hänellä olisikaan esimerkiksi kokemusta seksistä, miksi kenenkään tarvitsee lähteä kyseenalaistamaan tätä näkemystä? Pitäisikö harrastaa seksiä ainoastaan kokeillakseen, sattuuko se olemaan hauskaa vaiko ei? Otitko huomioon, että lähellekään kaikki ihmiset eivät nauti seksistä, ennen kuin löytävät kumppanin, jota rakastavat ja joka rakastaa heitä? Oman identiteettinsä voi silti muodostaa arvokkaalla tavalla, ja jos joskus myöhemmin huomaakin identiteettinsä muuttuvan, ei se ole mikään ongelma.

Jos elämää ja omaa identiteettiään sen sijaan lähtee rakentamaan siitä oletuksesta, että mikään ei ole varmaa ennen kuin sitä on testannut, löytää ihminen ennen pitkää itsensä jatkuvasta hakemisen ja epätoivoisen etsimisen suosta, jossa mikään ei ole koskaan varmaa eikä pysyvää, vaan kaikki näyttäytyy aina ratkaisemattomana.

Itse olen rakastanut vain omaa sukupuoltani ja harrastanut seksiä vain oman sukupuoleni kanssa, eikä minun ole tarvinnut lähteä epätoivoisiin kokeiluihin vain todistaakseni, ettei se muuta asioita miksikään. Harrastan seksiä vain aidosta ihastuksesta, kiintymyksestä ja rakkaudesta. Jos nämä tunteet kohdistuvat ainoastaan yhteen sukupuoleen, ei se ole ongelma. En lähde rakentamaan itseäni sellaisten poissulkemisten kautta, että ellei toisin todisteta, kaikki on aina epävarmaa. Olen sen sijaan täysin varma. Ja jos joskus jotain sisälläni muuttuu, muuttukoon.

voi tietää kirjoitti:

Tarkoitatko siis, että nuorten pitäisi kokeilla kaikkia mahdollisia asioita tietääkseen, mitä todella ovat ja mitä haluavat tehdä?

Mielestäni tuollainen näkökanta elämään on melko kyseenalainen. Oletko myös sitä mieltä, että jokaisen pitäisi kokeilla huumeita tietääkseen, pitääkö niistä vaiko ei?

Mielestäni elämä ei voi lähteä sellaisesta näkökannasta, että kaikkea pitää kokeilla, ennen kuin voi tietää mitä on ja mitä haluaa. Sellaiseen nyky-yhteiskunta toki meitä yksilöitä ajaa, mutta tällainen näkemys olisi syytä kyseenalaistaa. Itse en ainakaan arvosta sellaisia henkilöitä, joiden on ollut pakko kokeilla kaikkea. Se on mielestäni vääränlaista itsensä hakemista ja kertoo epävarmuudesta.

Ihminen kyllä tietää mitä on ja mitä haluaa, kun kuuntelee oman sydämensä ääntä. Jos joku teini-ikäinen tuntee olevansa biseksuaali, vaikkei hänellä olisikaan esimerkiksi kokemusta seksistä, miksi kenenkään tarvitsee lähteä kyseenalaistamaan tätä näkemystä? Pitäisikö harrastaa seksiä ainoastaan kokeillakseen, sattuuko se olemaan hauskaa vaiko ei? Otitko huomioon, että lähellekään kaikki ihmiset eivät nauti seksistä, ennen kuin löytävät kumppanin, jota rakastavat ja joka rakastaa heitä? Oman identiteettinsä voi silti muodostaa arvokkaalla tavalla, ja jos joskus myöhemmin huomaakin identiteettinsä muuttuvan, ei se ole mikään ongelma.

Jos elämää ja omaa identiteettiään sen sijaan lähtee rakentamaan siitä oletuksesta, että mikään ei ole varmaa ennen kuin sitä on testannut, löytää ihminen ennen pitkää itsensä jatkuvasta hakemisen ja epätoivoisen etsimisen suosta, jossa mikään ei ole koskaan varmaa eikä pysyvää, vaan kaikki näyttäytyy aina ratkaisemattomana.

Itse olen rakastanut vain omaa sukupuoltani ja harrastanut seksiä vain oman sukupuoleni kanssa, eikä minun ole tarvinnut lähteä epätoivoisiin kokeiluihin vain todistaakseni, ettei se muuta asioita miksikään. Harrastan seksiä vain aidosta ihastuksesta, kiintymyksestä ja rakkaudesta. Jos nämä tunteet kohdistuvat ainoastaan yhteen sukupuoleen, ei se ole ongelma. En lähde rakentamaan itseäni sellaisten poissulkemisten kautta, että ellei toisin todisteta, kaikki on aina epävarmaa. Olen sen sijaan täysin varma. Ja jos joskus jotain sisälläni muuttuu, muuttukoon.

mennä gay-puolelle. Jos oot puuhastellut pelkästään miesten kanssa, sä oot gay, etkä mikään bi. Kirjoittaa sentään osaat, kun kaikki eivät osaa sitäkään, mutta terminologia sulla on hukassa.

Gay-puolella sulla on vientiä.

voi tietää kirjoitti:

Tarkoitatko siis, että nuorten pitäisi kokeilla kaikkia mahdollisia asioita tietääkseen, mitä todella ovat ja mitä haluavat tehdä?

Mielestäni tuollainen näkökanta elämään on melko kyseenalainen. Oletko myös sitä mieltä, että jokaisen pitäisi kokeilla huumeita tietääkseen, pitääkö niistä vaiko ei?

Mielestäni elämä ei voi lähteä sellaisesta näkökannasta, että kaikkea pitää kokeilla, ennen kuin voi tietää mitä on ja mitä haluaa. Sellaiseen nyky-yhteiskunta toki meitä yksilöitä ajaa, mutta tällainen näkemys olisi syytä kyseenalaistaa. Itse en ainakaan arvosta sellaisia henkilöitä, joiden on ollut pakko kokeilla kaikkea. Se on mielestäni vääränlaista itsensä hakemista ja kertoo epävarmuudesta.

Ihminen kyllä tietää mitä on ja mitä haluaa, kun kuuntelee oman sydämensä ääntä. Jos joku teini-ikäinen tuntee olevansa biseksuaali, vaikkei hänellä olisikaan esimerkiksi kokemusta seksistä, miksi kenenkään tarvitsee lähteä kyseenalaistamaan tätä näkemystä? Pitäisikö harrastaa seksiä ainoastaan kokeillakseen, sattuuko se olemaan hauskaa vaiko ei? Otitko huomioon, että lähellekään kaikki ihmiset eivät nauti seksistä, ennen kuin löytävät kumppanin, jota rakastavat ja joka rakastaa heitä? Oman identiteettinsä voi silti muodostaa arvokkaalla tavalla, ja jos joskus myöhemmin huomaakin identiteettinsä muuttuvan, ei se ole mikään ongelma.

Jos elämää ja omaa identiteettiään sen sijaan lähtee rakentamaan siitä oletuksesta, että mikään ei ole varmaa ennen kuin sitä on testannut, löytää ihminen ennen pitkää itsensä jatkuvasta hakemisen ja epätoivoisen etsimisen suosta, jossa mikään ei ole koskaan varmaa eikä pysyvää, vaan kaikki näyttäytyy aina ratkaisemattomana.

Itse olen rakastanut vain omaa sukupuoltani ja harrastanut seksiä vain oman sukupuoleni kanssa, eikä minun ole tarvinnut lähteä epätoivoisiin kokeiluihin vain todistaakseni, ettei se muuta asioita miksikään. Harrastan seksiä vain aidosta ihastuksesta, kiintymyksestä ja rakkaudesta. Jos nämä tunteet kohdistuvat ainoastaan yhteen sukupuoleen, ei se ole ongelma. En lähde rakentamaan itseäni sellaisten poissulkemisten kautta, että ellei toisin todisteta, kaikki on aina epävarmaa. Olen sen sijaan täysin varma. Ja jos joskus jotain sisälläni muuttuu, muuttukoon.

Eiköhän se seksuaalisuus ole muutakin, kuin seksiä. Se on hyvä pitää mielessä ihan vaikka tulevaisuutta ajatellen, vaikka itse kukin meistä merkityksellistää oman seksuaalisuutensa omalla tavallaan. Mainitsemasi (seksuaalinen) identiteetti pitää sisällään monia asioita.

voi tietää kirjoitti:

Tarkoitatko siis, että nuorten pitäisi kokeilla kaikkia mahdollisia asioita tietääkseen, mitä todella ovat ja mitä haluavat tehdä?

Mielestäni tuollainen näkökanta elämään on melko kyseenalainen. Oletko myös sitä mieltä, että jokaisen pitäisi kokeilla huumeita tietääkseen, pitääkö niistä vaiko ei?

Mielestäni elämä ei voi lähteä sellaisesta näkökannasta, että kaikkea pitää kokeilla, ennen kuin voi tietää mitä on ja mitä haluaa. Sellaiseen nyky-yhteiskunta toki meitä yksilöitä ajaa, mutta tällainen näkemys olisi syytä kyseenalaistaa. Itse en ainakaan arvosta sellaisia henkilöitä, joiden on ollut pakko kokeilla kaikkea. Se on mielestäni vääränlaista itsensä hakemista ja kertoo epävarmuudesta.

Ihminen kyllä tietää mitä on ja mitä haluaa, kun kuuntelee oman sydämensä ääntä. Jos joku teini-ikäinen tuntee olevansa biseksuaali, vaikkei hänellä olisikaan esimerkiksi kokemusta seksistä, miksi kenenkään tarvitsee lähteä kyseenalaistamaan tätä näkemystä? Pitäisikö harrastaa seksiä ainoastaan kokeillakseen, sattuuko se olemaan hauskaa vaiko ei? Otitko huomioon, että lähellekään kaikki ihmiset eivät nauti seksistä, ennen kuin löytävät kumppanin, jota rakastavat ja joka rakastaa heitä? Oman identiteettinsä voi silti muodostaa arvokkaalla tavalla, ja jos joskus myöhemmin huomaakin identiteettinsä muuttuvan, ei se ole mikään ongelma.

Jos elämää ja omaa identiteettiään sen sijaan lähtee rakentamaan siitä oletuksesta, että mikään ei ole varmaa ennen kuin sitä on testannut, löytää ihminen ennen pitkää itsensä jatkuvasta hakemisen ja epätoivoisen etsimisen suosta, jossa mikään ei ole koskaan varmaa eikä pysyvää, vaan kaikki näyttäytyy aina ratkaisemattomana.

Itse olen rakastanut vain omaa sukupuoltani ja harrastanut seksiä vain oman sukupuoleni kanssa, eikä minun ole tarvinnut lähteä epätoivoisiin kokeiluihin vain todistaakseni, ettei se muuta asioita miksikään. Harrastan seksiä vain aidosta ihastuksesta, kiintymyksestä ja rakkaudesta. Jos nämä tunteet kohdistuvat ainoastaan yhteen sukupuoleen, ei se ole ongelma. En lähde rakentamaan itseäni sellaisten poissulkemisten kautta, että ellei toisin todisteta, kaikki on aina epävarmaa. Olen sen sijaan täysin varma. Ja jos joskus jotain sisälläni muuttuu, muuttukoon.

Vaik, oonkin ite nuori, ja kaiken lisäksi bi-tyttö.
Oon aikani kuluksi käynyt lukemassa täällä, ihmisten ajatuksia, ym.
Oon pohtia luonteeltani, tykkään vatvoa asoita, ja miettiä eri kantoja/mieli piteitä.
Pakko myöntää, et lattamas tekstis oli jotain tosi fiksua, ja ja muutenkin sellaista mitä sunnattomasti ihailen. Harvoin tulee vastaan sellaista, mikä pistäis mut oikeesti ihailemaan jota kuta.. Mut sää laitoit.. Puhut todellakin oikeata asiaa ja ihailen sua.. kiitos

voi tietää kirjoitti:

Tarkoitatko siis, että nuorten pitäisi kokeilla kaikkia mahdollisia asioita tietääkseen, mitä todella ovat ja mitä haluavat tehdä?

Mielestäni tuollainen näkökanta elämään on melko kyseenalainen. Oletko myös sitä mieltä, että jokaisen pitäisi kokeilla huumeita tietääkseen, pitääkö niistä vaiko ei?

Mielestäni elämä ei voi lähteä sellaisesta näkökannasta, että kaikkea pitää kokeilla, ennen kuin voi tietää mitä on ja mitä haluaa. Sellaiseen nyky-yhteiskunta toki meitä yksilöitä ajaa, mutta tällainen näkemys olisi syytä kyseenalaistaa. Itse en ainakaan arvosta sellaisia henkilöitä, joiden on ollut pakko kokeilla kaikkea. Se on mielestäni vääränlaista itsensä hakemista ja kertoo epävarmuudesta.

Ihminen kyllä tietää mitä on ja mitä haluaa, kun kuuntelee oman sydämensä ääntä. Jos joku teini-ikäinen tuntee olevansa biseksuaali, vaikkei hänellä olisikaan esimerkiksi kokemusta seksistä, miksi kenenkään tarvitsee lähteä kyseenalaistamaan tätä näkemystä? Pitäisikö harrastaa seksiä ainoastaan kokeillakseen, sattuuko se olemaan hauskaa vaiko ei? Otitko huomioon, että lähellekään kaikki ihmiset eivät nauti seksistä, ennen kuin löytävät kumppanin, jota rakastavat ja joka rakastaa heitä? Oman identiteettinsä voi silti muodostaa arvokkaalla tavalla, ja jos joskus myöhemmin huomaakin identiteettinsä muuttuvan, ei se ole mikään ongelma.

Jos elämää ja omaa identiteettiään sen sijaan lähtee rakentamaan siitä oletuksesta, että mikään ei ole varmaa ennen kuin sitä on testannut, löytää ihminen ennen pitkää itsensä jatkuvasta hakemisen ja epätoivoisen etsimisen suosta, jossa mikään ei ole koskaan varmaa eikä pysyvää, vaan kaikki näyttäytyy aina ratkaisemattomana.

Itse olen rakastanut vain omaa sukupuoltani ja harrastanut seksiä vain oman sukupuoleni kanssa, eikä minun ole tarvinnut lähteä epätoivoisiin kokeiluihin vain todistaakseni, ettei se muuta asioita miksikään. Harrastan seksiä vain aidosta ihastuksesta, kiintymyksestä ja rakkaudesta. Jos nämä tunteet kohdistuvat ainoastaan yhteen sukupuoleen, ei se ole ongelma. En lähde rakentamaan itseäni sellaisten poissulkemisten kautta, että ellei toisin todisteta, kaikki on aina epävarmaa. Olen sen sijaan täysin varma. Ja jos joskus jotain sisälläni muuttuu, muuttukoon.

Ei kaikkea ole pakko kokeilla, mutta kokemuksella on aina oma arvonsa. Ei voi tietää miltä seksi tuntuu jos ei koskaan harrasta sitä. Eikä voi tietää miltä tuntuu olla kännissä jos ei koskaan juo. Ilman kokemusta voi puhua vain siitä miltä jokin asia itsestä vaikuttaa tai mitkä ovat ennakkoluulot. Ja kuinka usein omat ennakkoluulot osuvat yhteen todellisuuden kanssa? Minulla on ainakin ollut usein vahvoja ennakkoluuloja joitakin asioita kohtaan jotka ovat sitten kadonneet kun olen kokeillut asiaa.

Tietenkin seksin kanssa on se juttu että kaikki ei vaan kiihota. Seksuaaliset halut ovat biologista pohjaa minkä vuoksi ne ovat niin voimakkaita eikä niitä voi kieltää. Mutta toisaalta seksinkin suhteen on hyvä olla avoin mieli; vain siten voi löytää uusia, kiihottavia juttuja. Enkä nyt tarkoita vaan sitä että kokeilisi väkisin seksiä kaikenlaisten ihmisten kanssa.

Mutta omaa valintaahan nämä asiat ovat eikä "oikeaa" vastausta ole.

Tunnen tasan yhden bi henkilön omasta kotikaupungistani. :'(

vai mukamas teini? On sulla pojuseni kanssa luulot. Voit imutella luokkasi pojujen kaa. Kaikki muu on harhaa.

olet vielä peruskoulussa kirjoitti:

vai mukamas teini? On sulla pojuseni kanssa luulot. Voit imutella luokkasi pojujen kaa. Kaikki muu on harhaa.

opettele kirjottamaan, en saanu mitää selvää. Ja peruskoulukin loppu jo, nyt lukioon.

Tarkoitatko siis, että nuorten pitäisi kokeilla kaikkia mahdollisia asioita tietääkseen, mitä todella ovat ja mitä haluavat tehdä?

Mielestäni tuollainen näkökanta elämään on melko kyseenalainen. Oletko myös sitä mieltä, että jokaisen pitäisi kokeilla huumeita tietääkseen, pitääkö niistä vaiko ei?

Mielestäni elämä ei voi lähteä sellaisesta näkökannasta, että kaikkea pitää kokeilla, ennen kuin voi tietää mitä on ja mitä haluaa. Sellaiseen nyky-yhteiskunta toki meitä yksilöitä ajaa, mutta tällainen näkemys olisi syytä kyseenalaistaa. Itse en ainakaan arvosta sellaisia henkilöitä, joiden on ollut pakko kokeilla kaikkea. Se on mielestäni vääränlaista itsensä hakemista ja kertoo epävarmuudesta.

Ihminen kyllä tietää mitä on ja mitä haluaa, kun kuuntelee oman sydämensä ääntä. Jos joku teini-ikäinen tuntee olevansa biseksuaali, vaikkei hänellä olisikaan esimerkiksi kokemusta seksistä, miksi kenenkään tarvitsee lähteä kyseenalaistamaan tätä näkemystä? Pitäisikö harrastaa seksiä ainoastaan kokeillakseen, sattuuko se olemaan hauskaa vaiko ei? Otitko huomioon, että lähellekään kaikki ihmiset eivät nauti seksistä, ennen kuin löytävät kumppanin, jota rakastavat ja joka rakastaa heitä? Oman identiteettinsä voi silti muodostaa arvokkaalla tavalla, ja jos joskus myöhemmin huomaakin identiteettinsä muuttuvan, ei se ole mikään ongelma.

Jos elämää ja omaa identiteettiään sen sijaan lähtee rakentamaan siitä oletuksesta, että mikään ei ole varmaa ennen kuin sitä on testannut, löytää ihminen ennen pitkää itsensä jatkuvasta hakemisen ja epätoivoisen etsimisen suosta, jossa mikään ei ole koskaan varmaa eikä pysyvää, vaan kaikki näyttäytyy aina ratkaisemattomana.

Itse olen rakastanut vain omaa sukupuoltani ja harrastanut seksiä vain oman sukupuoleni kanssa, eikä minun ole tarvinnut lähteä epätoivoisiin kokeiluihin vain todistaakseni, ettei se muuta asioita miksikään. Harrastan seksiä vain aidosta ihastuksesta, kiintymyksestä ja rakkaudesta. Jos nämä tunteet kohdistuvat ainoastaan yhteen sukupuoleen, ei se ole ongelma. En lähde rakentamaan itseäni sellaisten poissulkemisten kautta, että ellei toisin todisteta, kaikki on aina epävarmaa. Olen sen sijaan täysin varma. Ja jos joskus jotain sisälläni muuttuu, muuttukoon.

"Jos haluut sitä miestä ni halaa sitä meistä, ota kiinni ja pussaa!"

Ite ehkä bi ehkä en ku en tiiä mitä vanhammat ajattelis ja silleen ni en "hyväksy" olevani b vaik ehk oon, kuitenkin fantasioin söpöist pojista ym.