.... yhä useammin törmään tilanteeseen, jossa en tiedä mitä sanoa...
jo neljäs ystäväni avautui lapsettomuusongelmastaan, ja itse kahden pikkuprinsessan äitinä, tuo tuntui jälleen kovin pysäyttävältä.
Haluaisin olla ystävilleni tukena, mutta tällä hetkellä elämäni pyörii niin tiiviisti kahden alle 2 vuotiaan ympärillä, että todenteolla joudun miettimään mitä sanoa, etten puhuisi koko ajan vain lapsista.
Miten voisin tukea ystävääni ja miten olla loukkaamatta häntä, pitäisikö minun olla kokonaan kertomatta hänelle kahdesta elämäni suurimmasta asiasta... ?!?!?
voin vain kuvitella miten tuskastuttavalta ystävästäni tuntuu kun ihmiset hokevat (vuosi sitten avioituneille) "koskas teille perheenlisäystä siunaantuu??"
jo neljäs ystäväni avautui lapsettomuusongelmastaan, ja itse kahden pikkuprinsessan äitinä, tuo tuntui jälleen kovin pysäyttävältä.
Haluaisin olla ystävilleni tukena, mutta tällä hetkellä elämäni pyörii niin tiiviisti kahden alle 2 vuotiaan ympärillä, että todenteolla joudun miettimään mitä sanoa, etten puhuisi koko ajan vain lapsista.
Miten voisin tukea ystävääni ja miten olla loukkaamatta häntä, pitäisikö minun olla kokonaan kertomatta hänelle kahdesta elämäni suurimmasta asiasta... ?!?!?
voin vain kuvitella miten tuskastuttavalta ystävästäni tuntuu kun ihmiset hokevat (vuosi sitten avioituneille) "koskas teille perheenlisäystä siunaantuu??"
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tärkeintä on, että olet vain läsnä ja jaksat kuunnella, mitään viisauksia ei tarvitse osata sanoa. Pahinta on, kun joku täräyttää "tehän olette vielä niin nuoriakin...". Meille melkein jokainen on sen enempää ajattelematta laukaissut näin, se tuntuu pahalta (olemme 25v). Se saa tuntumaan, että meillä ei ole vielä oikeutta toivoa hartaasti lasta, saati sitten käydä lapsettomuushoidoissa. Äitini osasi korjata asian aika hyvin sanomalla, että "meillä on ikä vielä puolellamme" joka tuntui huomattavasti paremmalta kuin tuo, että "olemme vielä niin nuoria".
Älä epäröi puhua omista lapsistasi ja omasta elämästäsi, ainakaan minua lapsistaan puhuvat ystäväni eivät todellakaan häiritse, eihän se heidän syynsä ole ettei itsellä onnistu. Eli ole vain hyvä kuuntelija jos ystävälläsi on tarve puhua ja ole ystävänä läsnä, se on tärkeintä :)