Korpis tuossa alempana kyselee onnen perään mutta mikä on tehnyt ihmisistä katkeria, vastaus = toiset ihmiset jotka julmuudellaan sekaantuvat
muitten ihmisten yksityisasioihin aiheuttaen tarkoituksellisesti mielipahaa.
Niissäkin asioissa pätee sanonta = kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti.
muitten ihmisten yksityisasioihin aiheuttaen tarkoituksellisesti mielipahaa.
Niissäkin asioissa pätee sanonta = kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kuules, kyllä katkeruuteen ja ikävään oloon voi olla monta muutakin syytä kuin noiden kamalien muiden ihmisten pahuus. Voi tulla sairautta, lähiomaiset voivat kuolla yllättäen, voipi tulla konkurssi, työpaikka menee - mitä tahansa voi sattua. Miten ihmeessä olet selvinnyt elämästä tähän saakka, ellet tuota itse ole huomannut? Muutko ihmiset ne vain vaikeuksia aiheuttavat ? Hui, hai.
Anteeksi nyt, mutta sekä sinua, että korpikirjailijaa vaivaa jokin kummallinen näkemys siitä,että te kaksi selviätte elämän muhkuista aina ja jatkuvasti hymy huulilla ja muut ovat katkeria ja kamalia ? Sellaisen käsityksen näistä jutuista saan. Onnettomat hetkensä on jokaisella ellei ole läpihöperö ja kulje aina hymy huuulilla. Oletan, että emme ole ainakaan toistaiseksi ole läpihöperöitä, jolloin meistä jokainen on aika ajoin katkera tai huonolla tuulella. Se on normaalia elämänmenoa. Epänormaaliksi se muuttuu vasta, kun katkeruudesta ja syyttelystä tulee jatkuva olotila.
Vastaukseni on, että elämän tapahtumat voivat sinällään tehdä ihmisen katkeraksi, jollei jätä mennyttä taakseen ja jatka matkaa. Anteeksi pitää antaa, vaikkei pystyisi unohtamaan. Eikä anteeksiannon kohde aina ole toisen henkilön tekemiset tai tekemättä jättämiset vaan myös jonkin elämänjakson taaksejättäminen - anteeksiantaminen menneelle: niin vain kävi ja tästä eteenpäin. Sitä sanotaan henkiseksi kasvamiseksi.
antaa anteeksi jollekin ihmiselle / ihmisille, se ai aina ole mahdollista varsinkaan sellaisessa
tapauksessa että kyseiset ihmiset ovat aiheuttaneet tahallista korjaamatonta tuhoa muitten elämään.
Olen kohdannut viimeisten vuosien aikana sellaista pahuutta etten ollut kuvitellut olevankaan
kuin elokuvissa ja kirjojen kansien välissä joten turha on puhua kenenkään henkisestä kasvusta.
Jollet kykene jättämään asioita taaksesi, tulet pyörimään saman asian ympärillä ja kuluttamaan energiasi siihen eli auttamatta olet katkera kaikelle ja ennenpitkää kaikille. Kuvitteletko, että ikävät ihmiset katuvat ja pyytävät anteeksi - turhaan sitä odotat. Ainoaksi keinoksi jää siis vain jatkaa elämää eikä märehtiä sellaista mikä on jo takana. Elämä ei ole reilua, ei kenellekään, mutta vain sinä voit elää sinun elämääsi, eivät toiset ihmiset olivat ne tehneet hyvää tai pahaa.
Menneessä pyöriminen on sitä, että et uskalla jatkaa eteenpäin, tehdä tai päättää elämääsi suuntaa uudelleen: vaihtaa vaikka asuinpaikkaa, työtä, ystäviä, elinpiriäsi, jos niikseen tulee. Entinen on turvallista muka, vaikka olisi kuinka paha olla. Tekosyitä löytyy aina, mutta korvaamatonta vahinkoa ei kukaan voi sinulle oikeasti tehdä, jollet ole päättänyt itse ajatella niin.
Olen monta kertaa elämässäni joutunut lähtemään uusille urille. Joskus vieraiden ihmisten tekosten takia, joskus vain olosuhteiden. Kyllä se rohkeutta kysyy, mutta en periaatteesta anna ikäville ihmisille valtaa minuun niin,että heidän tekonsa pistävät minut nurkkaan elämään puolielämää. Älä sinäkään.
jälleen vauhdissa.
Noilla ohjeillasi voisit saada jonkun tekemään pahaa, itselleen.
Kun sinulla ei koulutusta ole ihmismielen syövereihin, voisit lakata ohjeita jakamasta.
Puoskarointi lienee kiellettyjen asioiden listalla.
Eli taas, oman elämän ja omien valintojen esille tuomista, vaikka tuo henkilö ei sinun ohjeitasi pyytänytkään. Huoh, sinä hyvä, toinen huono, se on sinun ikiaikainen vastaus kaikkeen.
Etkö kykene keskustelemaan ilman oman egon pönkitystä lainkaan.
tekstiä, oikein sieluni hymyilee kun luen sinua.
Ajattelen samoin ja anteeksiannosta haluaisin sanoa sen että on myös tärkeää antaa anteeksi itselleen.
En lukenut ketjua loppuun mutta nyt jatkan.
;))
analyysi elämästä, samoin kaiken kokeneena, ihminen ei voi muuttaa toista, voi muuttaa ainoastaan itseään ja tekojaan.
Esm. paikkakunnan vaihto helpottaa pahaan oloon, on pakko ajatella uusia asioita ja tutustua uuteen paikkakuntaan, näin pikkuhiljaa unohtaa kaiken pahan menneessä elämässä, tai ainakin alkaa suhtautumaan eritavoin.
Huomaa, että elämää on muuallakin.
Tuo henkinen kasvu onkin vaikea juttu. Toki kaikki olisi helpompaa, jos osaisi antaa anteeksi menneessä elämässä kohtaamansa pahat asiat, joita ei itseltä ole pyydetty anteeksi, mutta ei se aivan helppoa ole, vaikka siinä samalla vapautuisi itse turhasta painolastista. Sitä on opeteltava loppuelämänsä. Vielä siellä syvällä joitain tummempia sävyjä piilee, jotka nousevat esiin, kun jokin assosioiva tapahtuma nostaa tunteita pintaan.
Mutta hyvin paljon elämään suhtautumisessa sanelevat myös perityt taipumukset ja luonne. Jotkut nyt vain ovat valoisampia luonteeltaan kuin toiset. Onneksi tällä iällä ainakin itselläni elämä on helpottunut, monet turhat painolastit on jo jättänyt taakseen tai aika on ne parantanut. Miten se elämä nuorempana olikin niin paljon mutkallisempaa. Nyt huomaa jo pitävänsä itsestäänkin. :)
vielä voimassa, 'aina pääsee toisen pahasta, kun vain pääsisi omastaan'.
ei pidä paikkaansa.
Tottakai ihminen / ihmiset leimautuvat pahaksi jos yleisölle sellaista paskaa syötetään
valheellisin keinoin.
Kauniin laulun sinulle ojennan, olepa hyvä
http://www.youtube.com/watch?v=2_jOc6zu1Kc
Kun itse tiedät mitä/mikä olet, ja pystyt seisomaan tekemiesi takana, anna muille paskanjauhajille kenkää elämässäsi.
Koskaan et voi kaikkia miellyttää, on satavarmasti totta.
Oleile niiden ihmisten joukossa , jotka pitävät sinusta.
Sukulaiset ovat luonnostaan, vaan ei heidänkään kanssa ole pakko seurustella.
Valitse itse kenen kanssa olet ystävää, kaveria ja heitä jorpakkoon muut.
Hyviä ajatuksia puhallan sinulle....Phuuuh...
sanoistasi ja puhalluksestasi jotka saivat hymyä huuleen tänä aamuna:)
Oikeastaan saivat paljon ajattelemaan asioita.