Oletko kokenut sukupuolista häirintää ja missä
kulkee flirtin ja häirinnän raja?
kulkee flirtin ja häirinnän raja?
Mikä on häirintää/Matti Ahde
Ulpu
8839
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
jos olette seuranneet, niin USA:ssahan joutuu
kaikenlaisesta häirinnästä heti oikeuteen, siellä
ei varmaan kukaan koskaan uskalla sanoa edes HEI
puhumattakaan että koskettaisi työkaveriaan tai
opettaja oppilasta (myös päinvastoin).
Ottamatta kantaa Matti Ahteen tapaukseen, mutta
usein liikutaan varmaan rajatapauksissa siinä
onko se häirintää tai normaalia flirttiä.
Kaikkia törkeät häirintäjuttut ovat asia erikseen.
Matti Ahteen tapaus todisti sen, että käpälöinti
ei ole pääjohtajan arvolle sopivaa. Se kenen
sanaa uskotaan on kuulijan itsensä ratkaistava ja
riippumaton tutkija uskoi naisia. Ehkä tämä
ratkaisu luo uusia käytäntöjä ja rajoja siihen,
mikä on sukupuolista häirintää ja mikä ei.
Minä olen ollut miesvaltaisissa työpaikoissa ja
en ole tuntenut koskaan minkäänlaista
sukupuolista häirintää. Onko minun työpaikkani
ollut esimerkillinen, työkaverit myös - sitä en
tiedä. Mutta sen tiedän, että on erittäin
loukkaavaa ja inhottavaa joutua ahdistelun
kohteeksi.
sekin voi olla inhottavaa, jos käyttäytyy omana
sosiaalisena itsenään ja sitten yhtäkkiä huomaa
olevansakin erotettu. Miksi? Onko minussa jotakin
vikaa? Mitäköhän minä tein?
Voi Matti ressu olis pitäny soittaa Linttonin
Pilille ja kysellä neuvoja miten toimia ei olis
käpälöiny vaan kokkeillu sikaarilla.Luulenpa että
naisetkin on sen verran otettuja että tykkäävät
flirtistä ja miehethän ovat niin yksinkertasia
että kun niillä seisoo nii se seisoo koko
järkikin.Useinkin se on molemminpuolista ainakin
alussa.Matti parka ei vaan ymmärtäny lopettaa.
Flirtissä molemmat osapuolet ovat mukana
leikissä,jos toinen on haluton siihen,sitten se
on jo häirintää,eli oli kysymyksessä sanallinen
tai fyysinen kontakti.Normaaliin sosiaaliseen
kanssakäymiseen ei varmasti kuulu käden pitäminen
toisen polvella tai muu hipelointi tai
vastaava,jota miehet (tai voivat naisetkin
jossain tapauksessa)tekevät etenkin
työpaikoilla.Sitä ei tietysti tarvitsisi
hyväksyä,mutta vaikka aina yrittää väistää eikä
muutenkaan osoita pitävänsä sellaisesta toiset
eivät ota uskoakseen,ettei heidän charminsa
pure.Olen kokenut sellaista joskus vuosia sitten
yhden miespuolisen työtoverin puolelta.En
halunnut nostaa siitä meteliä,koska katsoin,että
pysytyn omalla käytökselläni viestimään,että en
ole kiinnostunut sellaisesta,meni lopulta perille
ilman korvatillikoita,kun tilanne työpaikalla
muuttui,mutta olen kuullut samasta kaverista,että
hän on nykyisessäkin työpaikassaan "lääppijän"
maineessa.
20 vuotta sitten kun olimme nuoria niin meidän
pienen yrityksen sihteeri painoi usein polvella
reiteeni ja lisäsi painetta kun en väistänyt.
Samaan aikaan pöydän ääressä käytiin keskustelua,
eikä kukaan tiennyt moisesta.
Oliko se sukupuolista häirintää? Yllytinkö häntä
kun en väistänyt?
Jokaisella työpaikalla on omat käpälöitsijät sekä
lisäksi on vielä todellisia ahdistelijoita. Matti
on varmastikin kiltimmästä päästä, uskoisin.
Tiedän miespuolisia henkilöitä jotka tuppautuvat
tosissaan ja vielä kaiken lisäksi ovat
väkivaltaisia. Ja työantaja ei välitä. Joku
kolumnisti kirjoitti että tavallinen työntekijä
älköön säälikö suuripalkkaista käpälöitsijää vaan
sääliköön omiaan (rahvasta!?). Minusta tässä on
kumminkin ihmisestä kysymys - miksi ei saa sääliä
Mattia. Matti on ollut tuhma mutta miten tuhma?
Onko hänen tekosensa potkujen arvoinen? Eikö
jalkapuu kirkonmäellä olisi riittänyt?
miestä syytetään, kun se ottaa
naisen puheet ja flirtin todesta
meidän työpaikalla on pahasuisia
naisia, jotka terrorisoi miehiä
Sukupuolisen häirinnän raja on siinä, mukä tuntuu
epämiellyttävältä. Jokaisella on omat rajansa.
Niitä pitää kunnioittaa. Flirtti on aivan jotain
toista kuin sukupuolinen häirintä. Epämiellyttä
koskettelu ja epämiellyttävät puheetkin ovat
häirintää. Puheitakin on taas niin monenlaisia.
Kaikista ei kannata hälyä nostaa, vaan viitata
kintaalla.
Itse olen joutunut jopa kolmessa työpaikassani
sukupuolisen häirinnän kohteeksi. Se on todella
ollut joskus kauhukokemus. Puheet olen osannut
sivuuttaa sopivalla vastauksella, niin että
toinen kyllä nolostuu. Annetaan samalla mitalla
takaisin. Joten, niin kauan kuin puheet ja
koskettelu ei ärsytä tai tuota muuten
epämiellyttävää oloa, ei kai se ole sitä
häirintää, mutta toisinpäin ajateltuna on.
Sitä on niin paljon...niin paljon...Hyvä että
asiasta puhutaan. Matin tapauksessa emme tiedä
mitä on tapahtunut. Vain asianosaiset sen tietää
ja toivottavasti oikeus tapahtui. Muussa
tapauksessa lopputulos oli julma.