Vanhemmat kuolleet, pesä jakamatta. Iskä kuoli viimeksi ja testamenttasi metsää yhdelle lapselleen (A). B vaati lakiosaa. C:n osuus menee C:n leskelle ja heidän lapsilleen jakoon. Testamentin saaja haluaa maksaa lakiosan rahalla. Iskän osuudessa metsää, peltoja, kiinteistöja, irtaimistoa ja rahaa. Iskän ja äidin pesät täysin eriarvoiset (iskällä enemmän omaisuutta). Eikös äidin puolelle pitäisi siirtää erilaisia "omaisuuksia" iskän puolelta niin että pesät ovat tasan ja sitten suorittaa jako? Kaikilla kolmella osapuolella eri intressit (A haluaa metsää, C haluaa kaikki rahana). A hakenut lainhuutoa testamentatulle palalleen ennen kuin tasinko on tehty. Olen (B) sitä tasingon tekoa vaatinut ennen jakoa moneen otteeseen vuosi tolkulla (sitä ei oltu tehty), mutta se ei nyt sitten varmaan enää onnistu? A puhui jostain varainsiirtoverosta?!? Kannattaako se edes? Perintöverot on maksettu perunkirjan arvojen mukaan jo viime vuonna. Kuolinpesä arvioitu alakanttiin. A hidastellut niin, että (toimii myös pesänhoitajana), että metsän hinnat tippuneet roimasti. Aina ilmestyy uusi metsäarvio jostain. A saa nyt kaikki metsät "ilmaiseksi". Millä arvolla metsä arvotetaan (ajankohta)? Mitä voin tehdä? Jos vien asian käräjäoikeuteen saan toki varmaan lakiosuuteni, mutta siihenkö se jää?
Yhä jakamaton kuolinpesä
Toivoisin apua
53218
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaiva esiin äidin perukirja, sieltä näet mikä on se jaettava äidin osuus. JOS isä on ollut varakkaampi, niin hän on voinut kieltäytyä antamasta tasinkoa ja näin äidin osuus ei olekaan puolet omaisuudesta. Siis, esim pesän ollessa arvoltaan 100 rahaa, äidin perintöosuus olisi ollut 30 rahaa ja isän 70 rahaa. Tämän toteamiseen tarvitset siis perukirjan.
Jos tuo esimerkkini pitää paikkaansa, teillä on jaettavissa:
äidin osuus 10 10 10 rahaa
isän osuus ilmän testamenttia olisi ollut 23,3 23,3 23,3, testamentilla (jos lakiosat vaaditaan) 45 11,7 11,7
...Siis A saa 56,6 rahaa omaisuudesta, B ja C 21,7 rahaa kumpikin (pyöristysvirheet muistaen ;)
Jos et luota pesänhoitajan toimiin vaadi uutta pesänhoitajaa ja peruuta antamasi valtakirjat. Tuo kauppasummahan on teidän keskinäistä vääntöänne, siihen mikä kauoppa-arvo on jokainen teistä varmaan esittää eri arvoita! Metsä arvotetaan tasan siihen hintaan millä yhteisymmärrykseen pääsette. Sillä miten se on arvotettu perukirjassa ei ole kaupan kannalta mitään merkitystä. Myös sinä ja C voitte käydä kaupan eri hinnalla A;n kanssa, eikä summaa tarvitse muille edes kertoa....jos siitä ette sopuun pääse, on ainoa keino todellakin tuo käräjäoikeus. Jos arvotatte kauppahinnan paljon yli perukirja-arvon maksat sinä ja C osuudestanne myyntivoiton veroa...
Ansiokkaan vastauksen lisäksi muistelen vaan sellaista juridista konkeloa, että perukirjaan merkinnän lisäksi isän on pitänyt kieltäytyä tasingon antamisesta vielä perillisten/lesken välisessä osituksessa.
Ellei tällaista ositusta ole isän eläessä tehty, niin nyt ositus äidin perillisille ja isän testamentin saajalle menee fifty/fifty riippumatta puolisoiden varallisuuksista ja sitten tietenkin ne lakiosat isän puolikkaasta.
Kiitos vastauksistanne. Ositusta ei ole tehty isän eläessä ja missään ei ole merkintää että sitä ei makseta. Voiko tasingon/osituksen vielä tehdä kun A on jo hakenut lainhuutoa testamentatulle palalle (3/4 isän osuus) ja saanut sen? Koituuko siitä B tai C:lle kuluja jos tasinko tehdään? Voiko A jo erottaa oman palansa ilman että jakoa on tehty (maanmittaus)? Voiko A ja C tehdä erillissopimuksen keskenään että vain isän kuolinpesä jaettaisiin? Itse vaadin koko pesän jakoa, enkä hyväksy erillissopimuksia. Toivottavasti voisitte vielä auttaa minua, kiitos.
Aviopuoliso on saanut jonkinverran vanhempiensa kuolinpeältä rahaa, vaikka jako on kesken metsän myyntien vuoksi.
Aikoo ostaa asunnon johon ei saatu raha riitä. Voiko hän yleensäkkään tehdä kauppoja ilman toisen aviopuolison hyväksyntää ja ottaa vieläpä pankkilainaa sitä asuntoa vastaan...yhdessä nämä henkilöt omistavat omakotitalon, joka molempien nimissä. Taitaa olla tämäkin talo panttina aviopuolison puuhailuissa?
Sanot: "Ositusta ei ole tehty isän eläessä ja missään ei ole merkintää että sitä ei makseta."
Muistelin edellä juuri sitä, että tapauksessanne pitää ensin tehdä ositus äidin/isän perikuntien välillä. Asian uskon selväksi, ellei perukirjassakaan isä ole kieltäytynyt tasingon maksamisesta ja ellei siis ole avioehtoa tai äidin/isän saamissa testamenteissa vastaavaa kieltoa. Pesien varallisuus siis tasoitetaan nykyarvoilla.
Isän pesälle on järkevää osittaa metsä, että A voi saada sen isän testamentilla.
Muut rintaperilliset/sijaantulevat saavat lakiosansa vaatimalla niitä 6kk kuluessa testamentin tiedoksisaamisesta. Testamentin saaja voi nykyään halutessaan maksaa lakiosat rahalla.
Koska te näemmä yritätte tehdä sovintojakoa ilman käräjäoikeuden määräämää pesänselvittäjää/-jakajaa, niin sinun ei tarvitse hyväksyä mitään erillistä jakoa.
Sovintojako voi syntyä vain kaikkien osakkaiden hyväksymänä. Myös metsän ja muun omaisuuden arvoista pitää syntyä yhteisymmärrys ja ellei jakokirja sinua tyydytä, niin jätät valtakirjat antamatta ja nimesi kirjoittamatta jakokirjaan.
Vireillä olevaan huudatukseen en nyt osaa sanoa, mutta ettet vaan olisi jo kirjoitellut nimeäsi johonkin asiakirjaan. Teillä näyttää olevan sellainen selvittely edessä, että pelkästään näillä palstan opeilla sinun ei ehkä ole viisasta rynniä, vaan palkkaa avustajaksesi lakimies tai muu asiantuntija.