Kysymyksiä saksanpaimenkoirista

Asunnon koolla ei ole mitään merkitystä.
Koirissa on eroja, itse voit vaikuttaa paljon.
Pentua pitää ulkoiluittaa useammin, aikuiselle ok.
Sopii, mutta mieluummin joku muu. Hienoja rotuja on muitakin
Riippuu sinusta, ystävälliseksi et saa helposti. Tai se on helppoa jos sen osaat.
Useimmiten on
Ei kovin yleisiä, mustaruskeita on enemmistö, harmaitakin on enemmän kuin mustia.

"asun kerrostalokaksiossa, onko tilaa riittävästi"

- asunnon koolla ei ole suurtakaan merkitystä, koska sisällä ollessa lähinnä rauhoitutaan, löhöillään ja näin päin pois, aktiviteetteja harjoitetaan yleensä ulkosalla. Itellä saksanpaimenkoirauros rivitalokaksiossa, ja vallan mainiosti mahdutaan, vaikka on mieskin jaloissa pyörimässä =)

"kuinka herkkä haukkumaan, meneekö naapureilla hermot? :D (ainahan voi tietenkin kouluttaa...)"

- saksanpaimenkoirasta ei minun mielestäni voi käyttää sanaa "herkkähaukkuinen", koska ei nämä turhaan räksytä. Mielestäni kun saksanpaimenkoira suunsa avaa, silloin siihen on yleensä pätevä syy. Eli ilmoittaa mahdollisesta tunkeilijasta kyllä, ja toisinaan tämä saattaa olla pelkkä ulkoa/rappukäytävästä kuuluva epämääräinen kolina. Yleensä kyllä hiljenee, mikäli on peruskoulutuksen saanut turre =) Meidän naapurit eivät ole kuulleet koiran pihahtavankaan, eli ei tämä ainakaan turhia älämölise...

"lenkille koira pääsisi 3 kertaa päivässä"

- aikuiselle saksanpaimenkoiralle tuollainen lenkitysmäärä on ihan sopivaa, pientä pentua pitää tietysti käyttää pissillä rutkasti paljon enemmän päivässä... Lisäksi näillä turreilla on NIIN paljon sitä älyä tuolla korvien välissä (vai sanoisinko alla) että aivojumppaa silloin tällöin pitää mielen virkeänä, mikäli et aio mitään eri lajeja koirasi kanssa harrastaa (toko, jälki, suojelu jne)

"olen ottamassa ensimmäistä koiraa, sopisiko saksanpaimenkoira?"

- en näe syytä, miksi ei kävisi ensimmäiseksi koiraksi. Koiriahan nämäkin vain ovat. Kannattaa kuitenkin perehtyä rotuun, ja kysellä esim. eri kasvattajilta lisätietoa. Kärsivällisyydellä ja määrätietoisuudella varustettu ihminen pärjää näiden kanssa kyllä =)

"onko ystävällinen lapsille ja toisille koirille?"

- on, mikäli totutetaan molempiin pennusta saakka. Mutta jokaisesta rodustahan löytyy eriäviä yksilöitä, joten miksei tästäkin rodusta. Meillä ei ainakaan ole ollut mitään ongelmaa. Silti pitää muistaa, ettei koiraa saa koskaan jättää keskenään lasten kanssa, eikä pientä koiranpentua keskenään vieraiden koirien kanssa.

"helppo kouluttaa?"

- suhteellisen helppo, koska saksanpaimenkoira tykkää miellyttää omistajaansa, se on halukas oppimaan uutta (paitsi murkkuiässä) ja muistaa oppimansa lopun ikäänsä. Tykkää touhuta paljon kaikenlaista yhdessä oman ihmislaumansa kanssa, eli häntä heiluen tunkemassa joka paikkaan =) Rajat ja rakkautta, roppakaupalla kärsivällisyyttä ja tujaus määrätietoisuutta, niillä pääsee pitkälle.

"ovatko mustat saksanpaimenkoirat kuinka yleisiä/harvinaisia?"

- yleisin värityshän saksanpaimenkoirilla on musta ruskein merkein, mutta myös täysin mustia yksilöitä löytyy. Oman pennun emä oli täysin musta, joten meidän turrekin on pääosaltaan musta, jossa on hieman ruskeaa naamassa ja jaloissa.

Tässäpä minun näkemykseni, jokaisella on tietysti omansa...

Ihana rotu on, energinen, menevä, touhukas, valpas, jämäkkä, vetelys jos sille päälle sattuu... =)

Kannattaa tosiaan perehtyä tähän tapaukseen, mikäli omaksesi tällaisen tahdot.

Minulla ja miehelläni on kesäkuussa vuoden täyttävä sakemanni narttu. Asumme 35 neliöisessä yksiössä ja todella hyvin on sopeutunut asumaan ja ei ole mitään ongelmia tullut. Meijän narttu haukkuu aika harvoin eli vain jos rapusta kuuluu jotain ylimääräisiä ääniä tai joku pimpottaa meidän ovikelloa silloin alkaa haukkuminen, mutta loppuu aika nopeasti. Ulkona haukkuu välillä muille koirille tai joillekkin ihmisille joita pelkää tai pitää uhkana. Ulkona käytämme noin 3-4 kertaa päivässä ja pentuna käytimme aina heti kun pentu oli herännyt,syönyt tai tehnyt jo hädät sisiälle tai näytti että alkaisi tekemään niin silloin se oppi että pihalle tehdään hädät. Meillä pentu oppi sisäsiistiksi 1½ viikossa. Minulle meijän Kimba on toinen koira ja miehelleni ensimmäinen. Ja mielestäni saksanpaimen sopii ihan hyvin ensimmäiseksi koiraksi ja narttuhan on vähän rauhallisempi kuin uros, mutta kummatkin sukupuolet käyvät hyvin ensimmäisiksi koiriksi. Lapsille on ystävällinen kunhan totuttaa pennun heti lapsiin, että se tottuu niihin. Toisiin koiriin myös kannattaa tutustuttaa heti. Olen joskus myös kuullut sellaista että sakemannit voivat olla myös rasisteja eikä välttämättä pidä kaikista koirista. Meidän saksanpaimen pitää kyllä kaikista muista koirista. Mielestäni saksanpaimenkoira on yksiä helposti koulutettavia koiria. Ne oppivat todella nopeasti, kunhan vaan löytyy pinnaa ja kärsivällisyyttä niin niistä tulee aivan mahtavia ja sakemanni todellakin kunnioittaa omistajaansa/omistajiaan kaikella rakkaudellaan kun sitä kunnioitetaan ja koulutetaan hyvin. Olemme mieheni kanssa onnistuttu ja kehuja on tullut paljon siitä kuinka hyvä käytöksinen ja kiltti sakemanni meillä on. Oikeastaan itse en tiedä montaa mustaa saksanpaimenkoiraa, mutta yleisempiähän nuo mustat ruskeilla merkeillä ovat.

Tässä nyt jotakin tietoa saksanpaimenkoirista :)

EHKÄ KANNATTAISI EKA KOIRAKSI KUITENKIN OTTAA JOKIN MUU ROTU KUIN SAKSANPAIMEN.VAIKKA NOUTAJA,COLLIE TAI JOTAIN.VINKVINK.

Sakut, niin kuin muutkin pk-rtodut, ikään kuin valitsee sinut. Jos on epäselvää minkä rodun haluaa, ottaisin muun kuin saksanpaimenen. Mielestäni vähän sama kuin, ottaisinko ravihevosen vai kyntöhevosen kun hepat on niin kivoja!

Itse päätin ensin mitä haluan harrastaa koirani kanssa ja missä olosuhteissa. Seuraavaksi tarkastelin siihen sopivaa koiraa, ja kaksi vaihtoehtoa löysinkin. Nyt on perheessä koirana Saksanpaimen uros.

Neuvot kannattaa kuitenkin hakea jostain muualta kuin täältä.

Onnea etsintään.

Moi!
Meillä on ollut vuoden sakemanni narttu, joka tuli meille 7 kk:n ikäisenä.
Perheessämme on 5 lasta (2v,3v,14v,14v,16v) ja 4 kissaa ja sakemanni on sopeutunut loistavasti. Koira on luonteeltaan sopeutuva ja pehmyt eli ei mikään rajojen uhmailija tai kokeilija.
Kun haimme koiraa, halusimme aktiivisen, mieluiten keskikokoisen koiran.
Kerroin kasvattajalle oman kokemuksemme koirista ja siitä millaiseen perheeseen koira on tulossa ja millaista yksilöä haemme. Kokenut kasvattaja osaa sanoa, onko hänellä sopivaa koiraa vai ei..jo pennuilla on selvät luonne-erot havaittavissa.
Meille valinta oli oikea :-) Kiitos kasvattajan erinomaisen pelisilmän ja koiratuntemuksen.

Sisällä koira on rauhallinen, ei vaadi isoa tilaa; kunhan on olemassa omapaikka, jossa saa halutessaan olla rauhassa. Tietysti iso koira lattialla makaamassa vie enemmän tilaa kuin pikku koira.

Joku sakemanni haukkuu herkästi ja kaikkea, toiset ei. Meillä koira haukkuu tosi harvoin.

Lenkitys periaatteessa 3 kertaa päivässä riittää, mutta meidän koiran pitää ainakin muutaman kerran viikossa saada rehkiä itsensä väsyksiin ja sitä ei ihan tavakävelylenkillä tapahdu. Eli meillä käydään pyörälenkillä (10 km), ollaan metsässä ja heitellään keppiä nopeaan tahtiin ja pidetään kotikoirakoulua. Eli tarvitaan sekä fyysistä että psyykkistä rasitusta, jotta koira on tyytyväinen.

Itse en ehkä ensimmäiseksi koiraksi ottaisi kovin vietikästä käyttölinjan koiraa. Silloin on oltava tämä koiran ohjaus ihan eri luokkaa.

Lasten ja kissojen kanssa tulee koiruus hienosti toimeen, mutta aina koiran ja varsinkin pienten lasten touhuja valvotaan. En usko että koira tekee mitään, mutta eivät lapsetkaan saa koiraa epäreiluun tilanteeseen asettaa. Toisten koirien kanssa on tullut hyvin toimeen, mutta koska on kooltaan iso ja leikeissään raju ja riehakas, pienten koirien kanssa en ole oikein uskaltanut päästää riehumaan. Ja vain yksi koko viime kesän koiraamme haukkunut naapurin koira on sellainen, että sen kanssa ei koiramme oikein ole väleissä. Jos ko. koira haukkuu koiraamme, meidän muutoin haukkumaton koiramme nostaa metelin. Ja minä sanoisin, että aiheesta ;-)

Koira on ollut tosi oppivainen, eikä sitä tarvitse kovalla äänellä tai kädellä kouluttaa. Herkuilla ja kehuilla on meillä opittu hienosti. Miellyttämisen tarve on kova :-)

Mustia on tosi vähän ja moni musta pentu ei ole kuulemma sitten aikuisena niin musta ellei geneettisesti ole sitten musta perimä vahva..jotain sen suuntaista olen joskus lukenut jostain. Harmaita on nykyään paljon varsinkin käyttöpuolen koirissa ja yleisin on edelleen musta ruskein merkein.

Siis kiva koira; vaatii aktiviteettiä, mutta ei ole riistaviettinen samalla tavalla kuin esim. labbis. Me olemme tosi tyytyväisiä.

asunnon koolla ei ole väliä.... saku osaa elää sekä pikku asunnossa että isommassakin :)

saku ei ole ns herkkä haukkunen, mutta vahti ominaisuuden takia saattaa haukkua ns turhaankin.... esim äänille rappukäytävässä...


lenkkeily ok, mutta saku vaatii PALJON enemmän kuin muutaman lenkin päivään... harrastuksia ja muuta, sillä rotu on jalostettu toimintaan :)

sakkari ei ehkä ole eka valinta ekaksi koiraksi... on nimittäin sen verran vaativa ja monesti ekan koiran ottaja luopuu sakusta sen koitellessa tai tehdessä tietynlaisia temppujaan.... pitää nimittäin se muistaa että ihmisen täytyy olla johtaja koiralle oli kyseeessä tilanne mikä hyvänsä... sakut yleensä koettelee paljonkin ja ekan koiran ottajallas ei välttämättä ole`'luonnetta* asetaa koiraa rajoille.... ekaksi labbis taas parempi....


monesti saku on ystävällinen molemmille... riippii tietty koirasta.... mutta useimmin ne ovat vihaisia koirille kuin lapsille.... monet lapset ne haluavat ottaa suojiinsa ja suojella kaikelta... :)


suht helppo... riippuu koiran luonteesta... fiksu kuin mikä :) fiksumpaa saa etsiä, OIKEESTI!!!!

mustia taitaa tulla tietyistä kenbneleistä... tyuohon en osaa hyvin vastata :)

toivottavasti tästä oli edes vähän lisää hyötyä... itselläni on nyt nuorin saku 8kk :)

koirana erinomainen !!!

Joskus oon lukenu jostain että jos harkitsee saksanpaimenkoiran ja jonkun muun rodun välillä niin on paras ottaa se toinen rotu. Sakun ottamisen pitäis olla itsestäänselvyys.

Itellä kolmas germaani menossa, pois en rotua vaihda ikinä.

Moi!

Kerrostalo ei ihan ekaksi harkittu paikka sillä sakemannit yleensä haukkuvat jonkin verran yksin ollessaan. Mutta voi olla. 3 kertaa päivässä hyvä lenkki, yli 5 vuotiaalla kaksikin kertaa riittää.Mustat sakemannit ei niin yleisiä, ja värin valinta pentuna on arpapeliä sillä pennun väri muuttuu (meidän sakemanni oli melkein kokomusta pentuna ja nyt se on 10 v ja se on musta-beige harmaa) Koulutus helppoa, oppii nopeasti, kunhan sopivat aktiviteetit. Luonne: kultainen lapsille ja muille (huom. SUURI suojelu-ja puolustusvietti) Siinä vähän (oon elänyt koko elämän sakemannin kanssa) Lisää kysymyksiä os. [email protected]

Viestin aloittajalle:

Asunnon koolla ei ole mitään väliä, kunhan koira saa tarpeeksi liikuntaa.

Ei ole herkkä haukkumaan. Tietenkin eroja on.

Pentu pitää ulkoiluttaa tietenkin enemmä, ku 3 krt / pvä, mutta aikuiselle koiralle tuo on ok.

Kyllä sopii.

Tässäkin näitä eroja on. Kyllä aika moni sakemanni on ystävällinen lapsille / toisille koirille.

Mustat sakemannit ovat meleko harvinaisia. Näistä väreistä musta ruskein merkein on yleisin, sitten on harmaa ja lopuksi se musta.